Kategoria: Yleinen

27. 7. 2023

Mitä ovat scope 3 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

Scope 3 -päästöt ovat GHG-protokollan kolmas päästöluokka. GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol) on käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on, jossa päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1,scope 2 ja scope 3.

Suuri osa yrityksen ilmastovaikutuksesta koostuu kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O). Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja kestävä kehitys ovat yhä keskeisempiä tavoitteita yrityksille ympäri maailmaa. EU-alueella toimivia yrityksiä velvoittaa myös eri direktiivit, joiden mukaisesti yritysten tulee raportoida liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista vuosittain.

Mitä scope 3 -päästöt sisältävät?

Scope 3 -päästöt kattavat kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät suoraan ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Nämä päästöt käsittävät esimerkiksi hankintaketjun aiheuttamat päästöt, kuljetusten päästöt, myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä jätteiden käsittelyn päästöt.

Scope 3 -päästöt ovat laajin ja monimutkaisin osa kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa, ja päästölähteet voivat vaihdella merkittävästi eri yritysten välillä riippuen niiden toimialasta ja toimintamalleista.

Scope 3 -päästöt koostuvat siis yrityksen arvoketjun epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä. Nämä päästölähteet voidaan jakaa ylä- ja alavirran päästölähteiksi, riippuen siitä sijaitsevatko ne tuotantoketjussa yrityksen omaa toimintaa ennen vai sen jälkeen.

Ylävirran päästölähteisiin lukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan:

Ostetut tuotteet ja palvelut
Käyttöomaisuus
Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
Ylävirran kuljetukset ja jakelu
Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
Liikematkat
Työmatkat
Yrityksen vuokraama omaisuus

Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan:

Alavirran kuljetukset ja jakelu

Myytyjen tuotteiden käsittely

Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
Alavirran vuokrattu omaisuus
Franchise-liiketoiminnan päästöt
Sijoitustoiminnan päästöt

Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi

Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeää, koska sen avulla saadaan kokonaisvaltainen kuvan yrityksen ilmastovaikutuksista. Vaikka yritys voi melko helposti hallita ja vähentää suoria (scope 1) ja energian kulutukseen liittyviä epäsuoriapäästöjään (scope 2), scope 3 -päästöt muodostavat tyypillisesti merkittävän osan yrityksen kokonaispäästöistä.

Seuranta ja raportointi auttaa yrityksiä tunnistamaan merkittävimmät päästölähteet ja asettamaan tarkoituksenmukaisia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi koko arvoketjussa.

Scope 3 -päästöjen haasteet ja mahdollisuudet

Scope 3 -päästöjen laskeminen ja raportointi voiolla haasteellista yrityksille, sillä scope3-päästöjen selvittäminen vaatii yhteistyötä koko arvoketjun kanssa ja tiedonkeruuta useilta eri toimijoilta. Lisäksi päästöjen arvioiminen voi olla monimutkaista, kun otetaan huomioon erilaiset toimialat ja maantieteelliset alueet.

Kuitenkin Scope 3 -päästöjen selvittäminen tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille. Niiden tehokas hallinta voi johtaa kustannussäästöihin, resurssitehokkuuden parantamiseen, parempaan arvoketjuyhteistyöhön ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Esimerkiksi tuotteiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioiminen ja ekosuunnittelu voivat auttaa vähentämään ympäristövaikutuksia hankintaketjussa.

Scope 3 -päästöt ovat merkittävä osa yritysten ympäristövaikutuksia

Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeä osa yritysten kestävän kehityksen strategiaa. Vaikka scope 3 -päästöt voivat olla haastavia hallita, ne tarjoavat myös mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Yritykset voivat hyödyntää asiantuntija-apua ja yhteistyötä arvoketjun eri toimijoiden kanssa tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

***Lähteet:***

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus

https://finnwatch.org/fi/uutiset/988-yli-600-suomalaisen-yrityksen-vastuullisuudesta-saadaan-pian-lisaeae-tietoa–

https://ghgprotocol.org/

https://ghgprotocol.org/corporate-value-chain-scope-3-standard

https://ghgprotocol.org/scope-3-calculation-guidance-2

20. 7. 2023

Mitä ovat scope 2 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

Scope 2 -päästöt muodostavat merkittävän osan yrityksen oman toiminnan ilmastovaikutuksista. Ne kattavat epäsuorat energiantuotannon päästöt, jotka syntyvät ostetun ja kulutetun energiantuotannon seurauksena.

Päästöt ovat osa GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mittaus- ja raportointistandardin mukaista kasvihuonepäästöinventaariota.

GHG-protokolla on käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin, missä päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

Mitä scope 2 -päästöt sisältävät?

Päästöihin sisällytetään kaikki ne kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta. Tämä käsittää ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai viilennyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.

Useimmille yrityksille ostettu sähkö ja lämpö muodostavat tärkeimmät lähteet scope 2 -päästöille. On kuitenkin huomioitava, että joillekin yrityksille myös erillinen höyryn ja viilennyksen hankinta voi aiheuttaa scope 2 -päästöjä. Toisaalta, mikäli yritys tuottaa itse osan tai kaiken käyttöenergiastaan, huomioidaan tuotannosta aiheutuvat päästöt osana scope 1 -päästöjen laskentaa.

Miksi scope 2 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeää?

Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi on tärkeä osa yritysten ympäristövastuullisuutta. Päästölaskenta auttaayrityksiä ymmärtämään oman toimintansa ilmastovaikutuksia ja asettamaan tavoitteita päästöjen vähentämiseksi.

GHG-protokolla yhtenäistää päästöjen laskennan ja raportoinnin, mikä varmistaa yritysten päästölaskentojen yhdenmukaisen toteutuksen sekä jossain määrin mahdollistaa tulosten vertailun.

Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen seuranta tarjoaa läpinäkyvyyttä sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille ja viranomaisille.

Kasvihuonepäästöjen raportointi

Euroopan unionin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) on velvoittanut vuodesta 2014 lähtien kaikki yli 500 henkilöä työllistävät yritykset raportoimaan sosiaalisista sekä ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Tämä velvoite koskee myös kasvihuonekaasupäästöjen raportointia.

Vuodesta 2024 alkaen uuden CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite tulee voimaan, ja sen myötä raportoinnissa siirrytään uusien ohjeiden mukaiseen lähestymistapaan. Uudella direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja. Lisäksi raportointivelvollisuus laajenee porrastetusti kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin.

Päästöjen vähentäminen ja energian optimointi

On tärkeää, että yritykset ymmärtävät scope 2 -päästöjen merkityksen ja ottavat ne huomioon ympäristöstrategiassaan. Päästöjen vähentämistoimenpiteet ja energian hankinnan optimointi voivat auttaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään ja edistämään kestävää kehitystä.

Ecobionin asiantuntijatiimi on valmis auttamaan yrityksiä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvissä kysymyksissä, monitoroinnissa ja raportoinnissa, jotta ne voivat täyttää raportointivelvoitteensa ja toimia vastuullisesti ympäristön suhteen.

***Lähteet:***

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus

https://finnwatch.org/fi/uutiset/988-yli-600-suomalaisen-yrityksen-vastuullisuudesta-saadaan-pian-lisaeae-tietoa–

https://ghgprotocol.org/

12. 7. 2023

Mitä ovat Scope 1 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

Scope 1 -päästöt ovat osa GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mittaus- ja raportointistandardin mukaista kasvihuonepäästöinventaariota.

Suuri osa yrityksen ilmastovaikutuksesta koostuu kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O). Käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla, jossa päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

GHG-protokolla

GHG-protokolla on globaali standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja hallintaan. GHG-protokolla yhtenäistää päästöjen laskennan ja raportoinnin, mikä varmistaa yritysten päästölaskentojen yhdenmukaisen toteutuksen sekä jossain määrin mahdollistaa tulosten vertailun

Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan:

Scope 1 sisältää kaikki yrityksen oman toiminnan suorat kasvihuonepäästöt
Scope 2 sisältää yrityksen toiminnassa ostetun ja kulutetun energian (sähkö, lämpö, höyry ja kaukokylmä) tuotannosta aiheutuvat kasvihuonepäästöt
Scope 3 sisältää yrityksen toimintaan liittyvät muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, kuten liikematkustaminen, jätteiden käsittely ja hankintojen alkutuotanto. Scope 3 sisältää 15 eri päästökategoriaa.

Mitä kuuluu Scope 1 -päästöihin?

Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen suorista päästöistä, jotka aiheutuvat yrityksen omistamista tai hallitsemista resursseista. Scope 1 -luokan päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä yritys pystyy helpoiten kontrolloimaan.

Scope 1 -päästölähteet

Päästölähteet ovat yrityksen oman toiminnan suoria päästöjä:

Prosessipäästöt. Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä.
Oma energiantuotanto. Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin.
Polttoaineenkulutus. Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.
Hajapäästöt. Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet.
Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa.

Scope 1 -päästöjen laskeminen

Scope 1 -päästöjen laskennassa olennaista on tunnistaa oman toiminnan suorat päästöt. Omien päästöjen tunnistamisen kannalta on tärkeää määritellä raportoivan yrityksen organisaatiorajaus. Organisaatiorajaus määrittää, mitkä päästöt ovat yrityksen omia ja energiankulutuksen liittyviä epäsuoria (scope 1&2) päästöjä sekä mitkä ovat arvoketjun (scope 3) päästöjä. Organisaatiorajaus tehdään GHG-protokollan mukaisesti joko yrityksen pääomaosuuteen tai hallintaan perustuen.

Scope 1 -päästölähteiden tunnistamisen jälkeen kerätään laskentaa varten tarvittavat kulutusluvut raportointivuodelta. Mikäli suoria kulutuslukuja, kuten vuoden aikana kulutettuja polttoainelitroja, ei ole saatavilla, voidaan laskenta tehdä perustuen toissijaisiin tietolähteisiin, kuten vuoden aikana ajettuihin kilometreihin. Laskennan kannalta olennaista on myös tunnistaa ja määrittää jokaiselle päästölähteelle sopiva päästökerroin. Tarkin laskentatulos saavutetaan käyttämällä toimittajakohtaisia päästökertoimia, mutta mikäli päästötietoa ei ole saatavilla toimittajalta, niin laskennassa voidaan hyödyntää myös julkisista tai kaupallisista tietolähteistä saatavilla olevia päästökertoimia.

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

6. 7. 2023

Mitä tarkoittavat scope 1, 2 ja 3 -päästöt?

Kansainvälisesti käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol), jossa päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

Yritystoiminnan ilmastovaikutusten raportoinnissa on tapana luokitella päästöt scope 1, 2 ja 3 -luokkiin GHG-protokollan mukaisesti. Päästöjen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä eri yritysten päästölaskentojen välillä sekä auttaa yritystä ja yrityksen sidosryhmiä hahmottamaan yrityksen liiketoiminnan merkittävimmät päästölähteet omassa ja arvoketjun toiminnassa.

Monet yritykset raportoivat lisäksi arvoketjun päästöt tarkemmin viiteentoista eri päästökategoriaan eriteltynä. Päästötietoja hyödyntämällä yritys kykenee tunnistamaan toimintansa kannalta olennaisimmat päästölähteet ja optimoimaan liiketoimintaansa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi.

Yrityksen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O), ovat merkittävä liiketoimintaan liittyvä ympäristönäkökulma.

Kasvavat raportointivelvoitteet kuten CSRD-kestävyysraportointidirektiivi, vaativat nyt ja tulevaisuudessa yrityksiä kertomaan yksityiskohtaisesti liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista

Scope 1-, scope 2- ja scope 3 -luokittelu

Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti:

Scope 1 sisältää kaikki suorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena
Scope 2 sisältää kasvihuonepäästöt, jotka aiheutuvat ostetun ja kulutetun energian tuotannosta
Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet itsessään eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tällaisia päästölähteitä ovat muun muassa hankintojen alkutuotannon päästöt sekä matkustamisen ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Scope 3 -päästöt on eritelty viiteentoista eri päästökategoriaan.

Scope 1: suorat kasvihuonepäästöt

Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen omistamien tai hallitsemien resurssien suorista päästöistä.Päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä päästölähteitä yritys pystyy tyypillisesti helpoiten kontrolloimaan.

Scope 1 -päästöjä voi jakaa neljään ryhmään:

Prosessipäästöt

Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä.

Oma energiantuotanto

Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin.

Polttoaineenkulutus

Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.

Hajapäästöt

Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet.

Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraanaiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska Scope 1 -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa.

Scope 2: energiankulutuksen epäsuorat kasvihuonepäästöt

Scope 2 -päästöihin sisällytetään kaikki ne kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta. Tämä käsittää ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai viilennyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.

Useimmille yrityksille ostettu sähkö ja lämpö muodostavat tärkeimmät lähteet scope 2 -päästöille. On kuitenkin huomioitava, että toisille joillekin yrityksille myös erillinen höyryn ja viilennyksen hankinta voi aiheuttaa scope 2 -päästöjä. Toisaalta, mikäli yritys tuottaa itse osan tai kaiken käyttöenergiastaan, huomioidaan tuotannosta aiheutuvat päästöt osana scope 1 -päästöjen laskentaa.

Tunnistamalla olennaisimmat scope 2 päästölähteet yritys voi kehittää energiankulutusta ja -hankintaansa kestävämpään suuntaan ja pienentää liiketoimintansa päästöjä.

Scope 3: arvoketjun epäsuorat kasvihuonepäästöt

Useimmilla yrityksellä suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyvät yrityksen arvoketjussa, joko ylä- tai alavirrassa suhteessa yrityksen omaan toimintaan.

Ylävirran päästölähteisiinlukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan:

Ostetut tuotteet ja palvelut
Käyttöomaisuus
Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
Ylävirran kuljetukset ja jakelu
Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
Liikematkat
Työmatkat
Yrityksen vuokraama omaisuus

Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan:

Alavirran kuljetukset ja jakelu
Myytyjen tuotteiden käsittely
Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
Alavirran vuokrattu omaisuus
Franchise-liiketoiminnan päästöt
Sijoitustoiminnan päästöt

Miksi yrityksen päästöjen seuranta on tärkeää?

Hiilijalanjäljen monitorointi ja raportointi on yrityksille tärkeä tapa ottaa vastuuta ympäristövaikutuksistaan. Vuodesta 2014 lähtien kaikki yritykset, jotka työllistävät vähintään 500 henkilöä, ovat olleet velvollisia raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan Euroopan unionin NFR-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti.

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivin myötä vastuullisuusraportointi tulee entistä tarkemmaksi ja vaativammaksi yrityksille.

Uudella CSRD-direktiivillä on haluttu laajentaa yritysraportoinnin ohjeistuksen soveltamisalaa jalaatia yhtenäisempiä raportointistandardeja. Lisäksi raportointivelvollisuus laajenee porrastetusti kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin.

Scope 1, 2 ja 3 -päästöt mukana vastuullisuusraportoinnissa

EU:n alueella erilaiset direktiivit velvoittavat yrityksiä raportoimaan liiketoiminnan ympäristöhaitoista ja sosiaalista vaikutuksistaan.

Vuodesta 2014 lähtien Euroopan unionin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) on velvoittanutkaikkia yli 500 henkilöä työllistävät yritykset raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Tämä velvoite koskee myös kasvihuonekaasupäästöjen raportointia.

Vuodesta 2024 alkaen uuden CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite astuu voimaan, ja sen myötä raportoinnissa siirrytään uusien ohjeiden mukaiseen lähestymistapaan.

CSRD-direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja. CSRD edellyttää yrityksiä varmistamaan, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöjen entistä tarkempaa seurantaa sekä kunnianhimoista ja tavoitteellista päästöjen vähentämistä.

Ilmastovaikutusten hallinta osanavastuullista yritystoimintaa

Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten kasvihuonekaasupäästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat päästövähennystavoitteet.

Oikea-aikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat päästöjen vähentämisen yrityksen liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan päästöjen (scope 1&2) hallinta ei enää jatkossa riitä, vaan myös arvoketjun päästöihin (scope 3) on syytä kohdistaa päästövähennystoimenpiteitä.

Ilmastovaikutusten hallinta ja suunnitelmallinen vähentäminen on tärkeää viedä osaksi yrityksen vastuullisuusstrategiaa, sillä yrityksen ilmastovastuu on erottamaton osa kestävää yritystoimintaa. Sidosryhmien ja lainsäädännön tiukentuvat vaatimukset ja odotukset vastuullisuuden osalta edellyttävät kunnianhimoisia ja vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä.

Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille. Tästä syystä myös pk-yritysten on aika tuoda ilmastoasiat osaksi vastuullisuusstrategiaansa ja valmistautua hyvissä ajoin mahdollisiin tuleviin vaateisiin.

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

Jatketaan keskustelua! Lähetä kysymyksesi alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan pian.

26. 5. 2023

Meriliikenteen päästökauppa

Meriliikenteen päästökauppa alkaa vuonna 2024 ja tulevina vuosina meriliikenteeseen kohdistetaan EU-tasolla merkittäviä päästövähennystoimia. Muutosten takana on Euroopan komission vuonna 2021 laatima 55-valmiuspaketti. Paketin ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolaissa asetetut velvoitteet vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, sekä saavuttaa EU-tason ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Meriliikenne liitetään päästökauppaan

Päästökauppalainsäädäntö laajenee, ennen Euroopan komission 55-valmiuspakettia meriliikenteen päästövähennystoimista on päätetty enimmäkseen Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (International Maritime Organization, IMO). Vuodesta 2018 alkaen asetus meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta (MRV-asetus) on edellyttänyt EU-tasolla meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista.

55-valmiuspaketin tuomat muutokset meriliikenteeseen

55-valmiuspaketin tuomien muutosten myötä

meriliikenteeltä edellytetään esimerkiksi uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöasteen vaiheittaista nostoa.
Energiaverodirektiivin päivityksellä puolestaan poistetaan meriliikenteen verovapaus EU:n sisällä.
Osana kiristyviä päästövähennystoimia päästökauppadirektiiviä päivitetään MRV-asetukseen pohjaten, ja meriliikenne liitetään päästökaupan piiriin asteittain, alkaen 1.1.2024. Päästökaupan piirissä olivat jo suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä lentoliikenne Euroopan talousalueen sisällä.

Meriliikenne osaksi päästökauppaa 2024

Meriliikenteen päästökauppa koskee 2024 alkaen hiilidioksidipäästöjä, ja vuodesta 2026 alkaen myös metaani- ja dityppioksidipäästöjä.

Asteittaisuutta on lisätty myös muin tavoin.

Vuonna 2024 päästökaupan piirissä ovat bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suurempien alusten matkat, joilla kuljetetaan kaupallisesti rahtia tai matkustajia, sekä näiden alusten päästöt EU-maiden satamissa.
Vuodesta 2027 alkaen mukaan astuvat myös bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suuremmat offshore-alukset.

Päästöoikeuksien palauttaminen

Laivayhtiöiden tulee palauttaa vuoden 2024 osalta päästöoikeudet 40 prosentille raportoiduista päästöistä, vuodelta 2025 jo 70 prosentille raportoiduista päästöistä, ja vuoden 2026 päästöistä eteenpäin täysimääräisesti.

Päästökauppaa sovelletaan täysimääräisesti niihin meriliikenteen päästöihin, jotka syntyvät jäsenvaltioiden satamissa ja matkoilla jäsenvaltioihin kuuluvien satamien välillä. Lisäksi velvoitteet koskevat puolta niistä päästöistä, jotka syntyvät matkoilla jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden satamien välillä.

Meriliikenteen päästökaupan huojennukset voimassa vuoteen 2030 asti

Vuoteen 2030 asti on ulotettu poikkeuksia ja helpotuksia. Kaikkia jäsenvaltioita koskee poikkeus EU:n syrjäisistä alueista. Jäsenvaltiot voivat harkita poikkeusta julkisen palvelun velvoitetta toteuttavien kohdalla tai palveluhankintasopimuksilla hankittujen matkustaja-alusten kahden jäsenmaan välisiä matkoja koskien.

Lisäksi saaripoikkeuksen mukaan jäsenvaltio voi päättää, kuuluuko soveltamisalaan matkustaja-autolauttojen tai muiden matkustaja-alusten kuin risteilijöiden matkat alle 200 000 asukkaan saarella sijaitsevan sataman ja samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman välillä.

Direktiivi sisältää myös jäävahvistettuja aluksia koskevan helpotuksen. Jäänmurtotehtävissä olevat jäänmurtajat puolestaan on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne eivät harjoita rahdin tai matkustajien kaupallista kuljetusta. Kiinteistä laitoksista poiketen meriliikenne ei tarvitse erillistä päästölupaa, vaikka meriliikenne liitetään laitosten päästökaupan piiriin.

Meriliikenteen päästökauppa arviomuistio 2023

Työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat meriliikenteen päästökauppaan liittämisestä arviomuistion maaliskuussa 2023. Arviomuistio käsitteli meriliikenteen päästökauppaan liittämisen ja mahdollisen saaripoikkeuksen ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia. Suomessa voidaan tehdä kansallinen arviointi saaripoikkeuksen soveltamisesta vuoteen 2030 asti manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen liikennöintiin.

Arviossa todetaan muun muassa;

Että meriklusteri on merkittävä teollisuussektori Suomessa, ja sen suurin ajuri on meriteollisuus, johon kuuluu kaikki meriliikenteeseen ja merelle tarkoitettujen hyödykkeiden valmistus, korjaaminen, huolto ja hallinnointi.
Meriliikenteen päästövähennystoimien odotetaan arviomuistiossa luovan liiketoimintamahdollisuuksia Suomen meriklusterille ja energiateknologioiden aloille, kun kysyntä ympäristöystävällisille ratkaisuille lisääntyy, mikä puolestaan voi vaikuttaa myönteisesti kilpailukykyyn ja kansantalouteen.

Kansantaloudellisista vaikutuksista puolestaan todetaan;

että päästökauppa vaikuttaa Suomen meriliikenteen ja ulkomaankaupan suhteelliseen hintakilpailukykyyn verrattuna kolmansiin maihin ja EU:n sisällä. Johtuen pitkistä etäisyyksistä, meriliikenteen merkittävästä roolista ja talvimerenkulusta vaikutukset Suomen ulkomaankaupan hintakilpailukyvylle voivat olla suhteellisesti suuremmat kuin muiden EU-maiden ulkomaankaupalle.
Arviossa nostetaan esiin, että Suomen kuljetuksia muualle Eurooppaan ei juurikaan voida siirtää muille liikennemuodoille. Esille nostetaan myös se, että muissa EU-maissa kohdataan samankaltaisia kustannusvaikutuksia, ja ne tasaavat suhteellisesti Suomen kilpailukykyyn ja kansantalouteen kohdistuvia vaikutuksia.

Meriliikenteen päästökauppaa koskevan arviomuistion lausuntojakso päättyi huhtikuun loppuun 2023. Samalla lausuntojaksolla julkaistiin arviomuistiot kiinteitä laitoksia ja lentoliikennettä koskien.

Päästökauppaa koskevat yleiset muutokset

Päästökauppaa koskevia yleisiä muutoksia ovat

yleisen päästökaupan päästövähennystavoitteen kiristäminen 62 prosenttiin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä,
ilmaisjaon kiristyminen,
jätteenpolttolaitoksia koskeva päästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimus, ja soveltamisalan laajentaminen direktiivissä luetelluilla toimialoilla toimiviin päästöttömiin laitoksiin sekä pieniin vedyn tuotantolaitoksiin.
Päästökaupan soveltamisalasta suljetaan puolestaan pois sellaiset laitokset, joiden päästöistä yli 95 prosenttia syntyy kestävän biomassan poltosta. Muutoksilla päästöttömille laitoksille mahdollistetaan päästökaupasta hyötyminen taloudellisesti, antamalla niille mahdollisuus hakea tuotannolle ilmaisjakoa.
lentoliikenteen päästökauppaa tehostetaan vähentämällä asteittain ilmaisjakoja, kiristämällä lineaarista päästövähennyskerrointa, sekä sisällyttämällä tukimekanismin uusiutuvien lentopolttoaineiden käytölle.

Direktiiviin sisältyy myös uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa, jota koskeva arviomuistio tullee lausunnoille syksyllä 2023.

Uudistuneen EU-päästökauppadirektiivin vaatimukset tulee panna kansallisesti toimeen 31.12.2023 mennessä. Suomessa kansallista toimeenpanoa on valmisteltu jo syksystä 2022 lähtien. Kansallisesti päästökaupasta säädetään päästökauppalaissa (311/2011) ja laissa lentoliikenteen päästökaupasta (34/2010).

Päästökauppadirektiivien toimeenpanon yhteydessä on ministeriöiden mukaan tarkoitus kumota voimassa olevat lait ja säätää uusi päästökauppalaki, johon sisällytettäisiin uudet vaatimukset kokonaisuudessaan.

Asiantuntijat tukenasi päästökaupassa

Ecobio tarjoaa mielellään yrityksellenne konsulttiapua päästökauppaan liittyen. Voimme tarjota yrityksellenne ajankohtaista tietoa ja auttaa hahmottamaan muutoksia teidän näkökulmastanne.

Ecobion asiantuntijat tukevat esimerkiksi

päästölupahakemuksissa,
päästölupamuutoksissa,
tarkkailusuunnitelman laatimisessa ja muutoksissa,
ilmaisjakoa koskevissa hakemuksissa ja vuosiraportoinneissa,
vuosittaisessa päästöjen raportoinnissa joko kertaluontoisesti tai jatkuvalla sopimuksella.

Jatketaan keskustelua, ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan mahdollisimman pian.

Teksti: Sanni Aumala, Konsultti, Ecobio

27. 4. 2023

Ilmoitus myrkytystietokeskukselle – 6 askelta onnistuneeseen PCN:ään

Lataa kattava Myrkytyskeskuksen ilmoitusoppaamme (PCN guide) tästä!

Myrkytyskeskuksilla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa

Suuri määrä kemiallisia tuotteita tuodaan EU:n markkinoille, ja niitä käyttävät niin suuri yleisö jokapäiväisessä elämässään kuin ammattilaiset työympäristössään. Kemialliset tuotteet katsotaan yleensä turvallisiksi, kun niiden käyttöohjeita noudatetaan. Siitä huolimatta tahatonta altistumista kemikaaleille voi tapahtua esimerkiksi niiden epäasianmukaisen käytön tai onnettomuuden seurauksena. Kun näin tapahtuu, lääkintähenkilöstön ja ensiapua antaville ammattihenkilöiden välitön pääsy kemiallisen tuotteen olennaisiin tietoihin on erittäin tärkeää. Myrkytyskeskuksilla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa ja myrkytystapahtumien ehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa.

Yrityksen velvollisuus on välittää tiedot myrkytyskeskuksille

Vaarallisia seoksia markkinoille saattavilla yrityksillä on velvollisuus antaa tiedot myrkytyskeskuksille jokaisessa EU-maassa, jossa markkinoille saattaminen tapahtuu. Markkinoille saattaminen tapahtuu, kun yritys mm. formuloi tai tuo seoksen maahan ja joko myy sitä tai käyttää sitä omassa toiminnassaan.

Tämä vaatimus on asetettu laissa luokitusta, merkintää ja pakkaamista koskevan asetuksen (CLP) 45 artiklassa ((EY) N:o 1272/2008). Tämä velvoite koskee seoksia, mm. pesuaineita, maaleja, liimoja tai biosidejä. Aineet, esim. etanoli, vetyperoksidi tai kuparisulfaatti eivät kuulu tämän velvoitteen piiriin, koska myrkytyskeskuksilla on tarvittavat tiedot aineista saatavilla tietokannoistaan. Annettujen tietojen avulla myrkytyskeskukset voivat neuvoa kansalaisia tai lääkintähenkilöstöä hätätilanteissa.

PCN:llä on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa ja myrkytystapahtumien ehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa

Ecobio Opas – 6 askelta onnistuneeseen PCN:ään

Oppaamme antaa yleiskatsauksen Myrkytyskeskuksen ilmoituksesta (PCN), jolla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa sekä ennaltaehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa myrkytystapahtumien varalta.

Haluatko tietää, mikä PCN on? Pohditko sitä, mitkä seokset edellyttävät tietojen toimittamista ja kuinka toimitetaan myrkytystietokeskuksen ilmoitusaineisto? Nämä ovat vain muutamia kysymyksistä, joihin oppaamme vastaa. Oppaassa esitämme 6 askelta onnistuneeseen PCN:ään.

Lataa opas täyttämällä alla olevaa lomaketta. Opas on englanninkielinen.

23. 3. 2023

The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report – Nyt on aika toimia

Ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on julkaissut uusimman raporttinsa planeetan ilmastotilanteesta nimeltä ”2023 IPCC AR6 Synthesis Report”. Raportti, joka on koottu satojen asiantuntijoiden toimesta ympäri maailmaa, antaa jyrkän varoituksen kiireellisestä tarpeesta toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi.

Raportti toteaa että ihmisten toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden polttaminen, johtaa ennennäkemättömiin muutoksiin maapallon lämpötiloihin, mikä aiheuttaa nousevia lämpötiloja, merenpinnan nousua ja yhä useammin esiintyviä ja voimistuvia sääilmiöitä. Nämä muutokset vaikuttavat merkittävästi ekosysteemeihin, ruuan jakeluun ja ihmisten terveyteen sekä hyvinvointiin.

2023 IPCC AR6 Synthesis Report – Keskeiset löydökset:

Maa lämpenee ennennäkemättömällä nopeudella

Ihmisen toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, on lämmittänyt ilmastoa ennennäkemättömällä nopeudella 2000-luvulla, ja nykyinen lämpeneminen todennäköisesti ylittää 1,5°C asteella esiteollisella kaudella mitatut tasot seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5°C: asteeseen edellyttää nopeita, kattavia ja ennennäkemättömiä muutoksia kaikilla yhteiskunnan aloilla, mukaan lukien energia-, maa- ja teollisuussektorit.

Välittömät, nopeat ja laajamittaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat tarpeen maailmanlaajuisen lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5°C asteeseen ja ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten lieventämiseksi. Samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on myös välttämätöntä, erityisesti haavoittuvien yhteisöjen ja ekosysteemien kannalta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo maailmanlaajuisesti

Raportti korostaa, että ilmastonmuutos ei ole jokin kaukainen uhka, vaan nykypäivän todellisuus, jolla on jo merkittäviä vaikutuksia ihmisiin ja luontoon. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa yhä useammat ja voimakkaammat helleaallot, kuivuudet, tulvat ja metsäpalot, sekä merenpinnan nousu ja valtamerien happamoituminen.

Vielä voimme estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset

Vaikka raportti maalaa synkän kuvan, toivoa on yhä. Raportissa todetaan, että meillä on yhä lyhyt aikaikkuna estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. Tämä vaatii kuitenkin välittömiä ja päättäväisiä toimia hallituksilta, yrityksiltä ja yksilöiltä ympäri maailmaa.

IPCC-raportin viesti on selkeä yrityksen johdolle

Raportin keskeinen viesti on, että maailma kokee jo ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotka vain pahenevat tulevina vuosikymmeninä, vaikka ryhtyisimme välittömiin ja kunnianhimoisiin toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Raportti korostaa kuitenkin myös, että ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset voidaan välttää, jos toimimme nopeasti ja päättäväisesti rajoittaaksemme maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Tämä tarkoittaa, että yritysjohtajien on asetettava kestävyys ensisijaiseksi ja investoitava uusiutuvaan energiaan ja vähähiilisiin teknologioihin.

Kestävien liiketoimintojen kannalta on välttämätöntä suorittaa kattava riskiarviointi ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ehdoton vaatimus yritysten liiketoiminnalle ja koko arvoketjulle (Scope 1, 2, 3). Suositellaan, että yritysjohto asettaa tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet (Science-Based targets) jo tämän kevään esityslistalleen.
Biodiversiteetin huomioiminen ilmastotavoitteiden rinnalla on yhtä tärkeää yrityksen kestävän kehityksen strategian kehittämisessä. Yritysten tulisi tunnistaa, miten niiden toiminta vaikuttaa biodiversiteettiin ja tehdä suunnitelma vaikutusten minimoimiseksi.

Lopuksi IPCC-raportin esittämä tieteellinen näyttö vahvistaa jo EU:n omaksumia kunnianhimoisia vaatimuksia Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden noudattamiseksi. Maailmanlaajuinen lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää myös yrityksiltä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden aloilla.

Uusin IPCC raportti on herätyskello meille kaikille

Meidän on toimittava nyt ilmastonmuutoksen torjumiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä joitakin asioita, joita voit tehdä nyt:

Vähennä yrityksesi hiilijalanjälkeä investoimalla energiatehokkaisiin teknologioihin, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla kestäviä liiketoimintakäytäntöjä.
Tue politiikkoja ja poliittisia ehdokkaita, jotka priorisoivat ilmastotoimia ja edistävät kestävää liiketoimintaympäristöä.
Liity paikalliseen ilmasto-organisaatioon tai kannattajaryhmään, jotta voit tehdä yhteistyötä samanmielisten yritysten ja yksilöiden kanssa ja edistää ilmasto-oikeudenmukaisuuden liikettä.
Kouluta työntekijöitäsi ja asiakkaitasi kestävien käytäntöjen tärkeydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja kannusta heitä omaksumaan ympäristöystävällisiä käyttäytymistapoja.
Osallistu liiketoiminta-alojen ilmastoaloitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen edistämiseksi, kuten osallistumalla hiilimarkkinoihin tai liittymällä esimerkiksi Science-based targets aloitteeseen.

Yhdessä voimme luoda kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden meille itsellemme ja tuleville sukupolville.

Jatkaaksesi tätä keskustelua, lähetä meille sähköpostia alla olevan lomakkeen kautta.

Teksti: Terhi Valtonen, Senior sustainability consultant, M.sc. (Admin)

IPCC 2023 AR6 Longer report

15. 2. 2023

Luonnon monimuotoisuus ja talous

Luonnon monimuotoisuus ja talous kytkeytyvät yhteen yritysten toiminnassa. Keväällä 2023 Suomen Ympäristöministeriö julkaisi Suomen maaraportin taloutemme vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Raportti perustuu Cambridgen taloustieteen professori Sir Partha Dasguptan vuonna 2021 tuottamaan ”The Economics and Biodiversity: The Dasgupta Review” (2021) -julkaisuun. Julkaisussa käsitellään mahdollisia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi.

Dasguptan raportti – Talous ja luonnon monimuotoisuus

Dasguptan raportti esitti kymmenen muutospolkua biologisen monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät teemat ovat:

kulutus ja tuotantotapojen muuttaminen,
tuotantoketjut ja kansainvälinen kauppa,
haitallisten vaikutusten hinnoittelu,
luontopääoman mittarit,
globaali rahoitusjärjestelmä

Haitan aiheuttaminen luonnolle tulee tulevaisuudessa maksamaan enemmän. Tällä hetkellä luonnon tuhoutumisen todellinen arvo ei vaikuta hintoihin markkinoilla. Kauppapolitiikka voi kehittyä kestävien hyödykkeiden tuontitukien ja luontojalanjälkeen perustuvien tullimaksujen suuntaan. Luontohaittojen taloudelliset kustannukset tulevat näkymään maan käytön suunnittelussa ja ekosysteemipalvelujen maksuina.

Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?

Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea biologisen elämän moninaisuutta määritellyltä alueelta – erilaisia eläimiä, kasveja, sieniä ja jopa mikro-organismeja, kuten bakteereja.

Nämä lajit ja organismit työskentelevät yhdessä ekosysteemeissä, muodostamalla monimutkaisen verkoston, ylläpitääkseen tasapainoa ja tukeakseen elämää. Luonnon monimuotoisuus tukee kaikkea, mitä tarvitsemme selviytyäksemme: ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä ja suojaa.

Mitä tarkoittaa Corporate Biodiversity – yritysten biodiversiteetti?

Corporate Biodiversity on yrityksen toimintaa, jolla se hallitsee ja johtaa luontoon ja ekosysteeminpalveluihin liittyvää liiketoimintaansa, niiden riskejä ja mahdollisuuksia. Luontokato ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen aiheuttavat häiriöitä ja muutoksen tarvetta monien toimialojen yrityksille.

Luontokato ja ekosysteemin heikentyminen ovat lähde liiketoimintariskeille. Riskit voivat olla fysikaalisia tai muutoksesta aiheutuvia. Näillä riskeillä on vaikutuksia yrityksen talouteen, jolloin riskit muuntuvat yritysten taloudellisiksi riskeiksi. Jolloin ne muuntuvat yritysten rahoittajien epävarmuustekijöiksi. Riskit voivat näkyä lainoissa, markkinoilla ja toiminnan häiriöinä. Toki edellä mainitut ilmiöt voivat luoda yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, jolloin yrityksen talous vahvistuu.

Luonnon monimuotoisuus ja talous eri toimialoilla

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima tiedepaneeli selvitti Ympäristöministeriön tilauksesta, mitä Dasguptan muutospolut Suomelle tarkoittavat. Suomen maaraportissa todetaan, että suomalaisen tuotannon monimuotoisuusvaikutukset syntyvät erityisesti maa- ja metsätaloudessa.

Metsäteollisuuden keskeisiä vaikutuksia ovat viime vuosikymmeninä olleet muutokset metsien ikärakenteissa ja lajistossa sekä ojituksen vaikutukset suoekosysteemeissä ja vesistöissä. Suomessa harjoitetun maatalouden monimuotoisuusvaikutukset syntyvät maankäytön muutoksista, joita ovat muuan muassa laidunnuksen vähentyminen. Ruuan tuotannolla ja erityisesti lihan tuotannolla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Elintarviketeollisuuden innovatiivisuus ja kulutustottumusten muutokset kasvisruuan suuntaan ovat tärkeässä asemassa tiellä luontokadon ehkäisyyn. Myös matkailuelinkeino hyötyy luonnon hyvinvoinnista eikä sillä ei ole varaa menettää luonnon vetovoimaa elinkeinolle. Suomen vesistöjen monimuotoisuus ja hyvinvointi luovat edellytyksiä sekä kalastuselinkeinolle että virkistyskalastukselle.

Luonnon monimuotoisuus ja yrityksen johtaminen

Luonnon monimuotoisuus on nousemassa ilmastonmuutoksen rinnalle yritysjohdon skenaariotyöhön, strategioihin, niiden jalkauttamiseen sekä tuotantoketjujen luontohaittojen arviointiin ja mittaamiseen, sekä lopulta yritysten taloudelliseen raportointiin.

Yritysten toiminta on riippuvainen terveistä ja hyvin toimivista ekosysteemeistä, ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää tätä perustaa.

Tällä hetkellä EU:n taksonomia-asetus edellyttää julkisesti noteeratuilta yrityksiltä ilmastotoimien raportointia. Keväällä 2023 taksonomiavaatimukset laajenevat koskemaan ekosysteemejä ja biodiversiteettiä, kun EU komissio julkaisee Taksonomiajärjestelmästä vielä puuttuvat tekniset kriteerit neljältä ympäristötavoitteelta. Tämän avulla luontokatoon liittyvät tekijät yritysten toiminnassa saavat rahallisen arvon.

EU valmistelee myös laajaa säädös- ja standardipakettia yritysten kestävän kehityksen raportointiin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Biodiversiteettiriskien ja niiden vaikutusten merkitys yritystoiminnalle vahvistuu tätäkin kautta.

Yrityksille vapaaehtoisen järjestelmän luonut Science-based Target Network -organisaatio on nostamassa ilmastonmuutoksen rinnalle luontokadon ehkäisyn tieteeseen perustuvassa ympäristöohjelmassaan. Biodiversiteettiohjelman nimi on Science-based Target for Nature, SBTN.

Yritysten on aika nostaa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ilmaston muutoksen rinnalle liiketoiminnassaan.

Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

Tarjoamme biodiversiteettipalveluja aina luonnon tutkimisesta yritysten johtamiseen saakka. Ecobion biodiversiteettitiimin osaaminen syntyy monen tieteenalan risteyskohdassa – biologian, maantieteen ja johtamisen erityisosaajien yhteistyöstä.

Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

We help you balance business and nature.

30. 1. 2023

Vihreän energian hankkeille etusijamenettely lupa- ja valitusasioissa

Ympäristönsuojelulakiin (527/2014) tehty väliaikainen muutos (1146/2022) asettaa vihreän energian hankkeet etusijalle lupa- ja valitusasioissa. Ympäristö- ja vesiluvat, uusiutuvaan energiaan liittyvät kaavat sekä näitä koskevat valitusasiat käsitellään jatkossa kiireellisinä suhteessa muihin laissa määriteltyihin lupa-asioihin. Myös vireillä olevat valitukset tullaan ratkaisemaan tätä lakia noudattaen. Ehtona etusijamenettelyyn pääsemiseksi hankkeen tulee edistää vihreää siirtymää ja ottaa huomioon EU-lainsäädännössä tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen.

Etusijamenettelyä tulee aina pyytää erikseen ja tavoitteena on, ettei hankkeiden lupakäsittelyn kokonaisaika ylittäisi 12 kk. Muutos on tullut voimaan 1.1.2023 ja on voimassa 31.12.2028 saakka.

Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua ympäristölainsäädännön soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä ja auttavat mielellään, mikäli vaatimukset mietityttävät.

Ota yhteyttä:

8. 11. 2022

Rautametallien jalostusteollisuuden BAT-selvitys laadittava 5/2023 mennessä

BAT-selvityksessä arvioidaan vastaako oma toiminta ja voimassa olevat lupaehdot BAT-päätelmissä esitettyä tasoa. Vaatimus tulee ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 §:stä.

4.11.2022 EU:n virallisessa lehdessä julkaistiin parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät (BATC, best available techniques conclusions) rautametallien jalostukselle (FMP, Ferrous Metals Processing Industry).

BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen toiminnanharjoittajalla on 6 kk aikaa toimittaa valvontaviranomaiselle (ELY-keskus) BAT-selvitys.

Mitkä ovat BAT-päätelmien tarkempi soveltamisala ja velvoitteet?

BAT-päätelmät asettavat sitovia raja-arvoja ja velvoitteita EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) mukaisille laitoksille jotka:

jalostavat rautametalleja kuumavalssausmenetelmällä (kapasiteetti yli 20 t raakaterästä/h)
jalostavat rautametalleja suojakäsittelemällä sulalla metallilla (kapasiteetti yli 2 t raakaterästä/h),
pintakäsittelevät rautametalleja elektrolyyttisillä tai kemiallisilla menetelmillä, kun käsittelyaltaiden tilavuus on yli 30 m³ ja kun käsittely tehdään kylmävalssauksessa, langanvedossa tai kappaletavaragalvanoinnissa.

BAT-selvitys käsittelee mm. päästöjen määrää, raja-arvoja ja tarkkailua, muita ympäristövaikutuksia ja onnettomuuksiin varautumista. Jos toiminta tai lupaehdot eivät vastaa BAT-päätelmien tasoa, ympäristölupa a tai toimintaa voidaan joutua muuttamaan. Viranomainen ottaa kantaa muutostarpeeseen BAT-selvityksen toimittamisen jälkeen.

BAT-selvitys on laadittava toukokuuhun 2023 mennessä – Tarvitsetko apua BAT-selvityksen kanssa?

BAT-selvitys koskee rautametallien jalostuslaitoksia.

BAT-selvityksen laatimiseen kannattaa alkaa valmistautumaan hyvissä ajoin. BAT-selvityksen takaraja on 4.5.2023.

Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua BAT-selvityksen laatimiseen ja auttavat mielellään, mikäli BAT-päätelmien soveltaminen tai vaatimukset mietityttävät.

BAT-asiantuntijan yhteystiedot:

Masi Mailammi, johtava konsultti, masi.mailammi@ecobio.fi, 020 756 2300