Home » Yleinen

Kategoria: Yleinen

Yrityksille miljardien vuotuinen lisälasku EU:n kestävyysraportoinnista – tuore suomalainen ratkaisu pienentää kulut jopa puoleen

Talousjohtajien kannattaa kiinnostua kestävyysraportoinnista, sillä sen digitalisoinnilla saa aikaan merkittäviä säästöjä, sanoo Ecobion hallituksen puheenjohtaja Sanna Perkiö.

Yli 250 henkeä työllistävien tai 50 miljoonan liikevaihtoa pyörittävien yritysten talousjohtajat ja toimitusjohtajat ovat pian uusien vaatimusten edessä. Puuttuu osaamista ja kulut lisääntyvät.

Jopa sadantuhannen tämän kokoisen yrityksen EU-alueella on ensi vuoden alusta kerättävä tiedot yrityksensä vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin paljon nykyistä tarkemmin – ja raportoitava ne jo vuonna 2026. Suomessa EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) tuo uusia velvoitteita jopa 800 yritykselle.

EU:n vastuullisuusdirektiivin luettelossa on 84 raportointivaatimusta ja yli 1100 tietopistettä. Ensimmäisenä raportoivien suurten yritysten hallinnollisten lisäkustannusten kokonaismäärä EU:ssa tulee olemaan noin 1,7 miljardia euroa aloituskustannuksina sekä 1,9 miljardia euroa vuosittain toistuvina kustannuksina. Lisäksi yritysten pitää varmentaa raportit ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, josta arvioidaan koituvan jopa neljän miljardin vuotuiset lisäkulut. Jatkossa varmennuskulut lisääntyvät.

”Näen, että tuo arvio on alakanttiin. Kulut voivat olla myös paljon korkeammat”, arvioi ympäristö- ja kestävyyskonsultoinnissa vuosikymmeniä työskennellyt tekniikan tohtori Sanna Perkiö.

Ensimmäinen CSRD-raportoinnin kokonaisratkaisu saa raportoinnin kulut kuriin lait ja määräykset täyttävällä tavalla

suomalaisessa kestävän kehityksen asiantuntijayrityksessä Ecobiossa. Ecobio julkisti tiistaina 5. maaliskuuta kokonaisratkaisun EU:n kestävyysraportointiin. Ecobio Manager -ohjelmiston uudella laajennuksella pakolliset uudet raportointikulut voivat pudota jopa puoleen. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen vastaava CSRD-raportoinnin kokonaisratkaisu koko Euroopassa. Uudet raportointivaatimukset voivat tuoda sadan miljoonan euron liikevaihdon yritykselle miljoonan euron raportointikustannukset, jolloin säästö on puoli miljoonaa euroa vuodessa. Lue lisää Ecobio Managerin CSRD-raportointi kokonaisratkaisusta täältä. 

”Ei varmaankaan kannata käyttää pysyväisesti kalliita tilintarkastuskonsultteja, kömpelöitä kirjanpitojärjestelmiä tai omia excel-virityksiä, vaan nimenomaan CSRD-raportoinnin yli 1000 tietopisteen hallintaan kehitettyä, tekoälyä hyödyntävää ohjelmistoa, joka tallentaa tiedot pilvipalveluun. Nyt on aika digitalisoida raportointi”, sanoo Sanna Perkiö.

Ecobio Managerilla on 10 000 käyttäjää kaikissa Pohjoismaissa, Virossa ja Saksassa. Asiakasyritykset pystyvät itse syöttämään kestävyysraportoinnissa tarvittavat tiedot ohjelmistoon, sillä koko ajan päivittyvä Ecobio Manager sisältää aina uusimmat ympäristövaatimukset ja lakitietokannat. Vuosittainen kestävyysraportti syntyy tehokkaan kirjoitusprosessin kautta järjestelmän avulla ja sen kautta  kootuilla tiedoilla. Tieto löytyy kootusti, vaikka yrityksen ympäristö- tai vastuullisuusasiantuntijat vaihtuisivat.

 

Lisätietoja

Sanna Perkiö, hallituksen puheenjohtaja, Ecobio Oy

050 563 6651

sanna.perkio@ecobio.fi

 

Ecobio Oy tarjoaa kestävän kehityksen asiantuntijapalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua elinkeinoelämälle. Olemme Pohjoismaiden vanhin ympäristöjohtamiseen ja kestävän kehityksen palveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Meidät on palkittu kahdesti innovatiivisuudestamme. Olemme toteuttaneet menestyksellä monia vaativien asiakkaiden uutuushankkeita jo vuodesta 1989 lähtien.

 

Ecobio – we help you balance business and nature.

Viisi uutta kemikaalia luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle

Viisi uutta kemikaalia luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on lisännyt REACH-asetuksen (EY) 1907/2006 luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle viisi uutta erityistä huolta aiheuttavaa ainetta.

Aineet, joilla saattaa olla vakavia ja peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön, voidaan määrittää erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC-aineet, Substances of Very High Concern). Kun aine määritetään SVHC-aineeksi, se lisätään luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle.

ECHA lisää SVHC-aineita kandidaattilistalle kaksi kertaa vuodessa. Tammikuussa 2024 listaa täydennettiin viidellä yhdisteellä. Lisätyistä aineista yksi on lisääntymiselle vaarallinen, toinen on lisääntymiselle vaarallinen sekä hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen, ja kolme erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä. Yhdisteitä löytyy erilaisista tuotteista, kuten musteista ja väriaineista, liimoista ja tiivisteistä sekä pesu- ja puhdistusaineista. Yritysten vastuulla on hallita näiden kemikaalien riskejä ja antaa asiakkaille ja kuluttajille tietoa niiden turvallisesta käytöstä.

Tämän päivityksen jälkeen SVHC-aineita ja aineryhmiä on kandidaattilistalla 240. Lisäksi ECHA on päivittänyt dibutyyliftalaatin tiedot lisäämällä ympäristöä koskevat hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet lisääntymiselle vaarallisuuden ja ihmisen hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien lisäksi.

Kandidaattilistalle 23.1.2024 lisätyt aineet

Aine EY-numero CAS-numero Lisäämisen syy Käyttöjä
2-(dimetyyliamino)-2-[(4-metyylifenyyli)metyyli]-1-[4-(morfolin-4-yyli)fenyyli]butan-1-oni 438-340-0 119344-86-4 Lisääntymiselle vaarallinen Musteet ja väriaineet, pinnoitustuotteet.
2,4,6-tri-tert-butyylifenoli 211-989-5 732-26-3 Lisääntymiselle vaarallinen;

Hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT)

Muun aineen valmistus; seosten ja polttoainetuotteiden formulointi.
2-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli 221-573-5 3147-75-9 Erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB) Ilmanhoitotuotteet, pinnoitustuotteet, liimat ja tiivistysaineet, voiteluaineet ja rasvat, kiillotusaineet ja vahat sekä pesu- ja puhdistusaineet.
Bumetritsoli 223-445-4 3896-11-5 Erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB) Pinnoitustuotteet, liimat ja tiivistysaineet sekä pesu- ja puhdistusaineet.
2-Fenyylipropeenin ja fenolin oligomerointi- ja alkylointireaktiotuotteet 700-960-7 Erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB) Liimat ja tiivistysaineet, pinnoitusaineet, täyteaineet, kitit, laastarit, muovailusavi, musteet ja väriaineet sekä polymeerit.

SVHC-aineita koskevat velvoitteet yrityksille

Yritysten, jotka valmistavat, maahantuovat, myyvät, käyttävät tai jakelevat aineita tai niitä sisältäviä seoksia tai esineitä, tulisi säännöllisesti seurata kandidaattilistalle lisättäviä aineita.

Yritykselle aiheutuu velvoitteita, jos kandidaattilistalle sisällytettyä ainetta käytetään sellaisenaan tai seoksissa, tai esineissä yli 0,1 painoprosenttia. Yrityksen velvollisuus on

  • toimittaa asiakkailleen käyttöturvallisuustiedote SVHC-aineista tai niitä sisältävistä seoksista (aineiden ja seosten toimittajat)
  • ilmoittaa Euroopan kemikaalivirastolle esineen sisältämästä SVHC-aineista (esineiden tuottajat ja maahantuojat).
  • tiedottaa asiakkailleen ja kuluttajille esineen sisältämistä SVHC-aineista ja antaa tietoa esineen turvallisesta käytöstä (esineiden toimittajat).
  • toimittaa SVHC-aineita sisältävien esineiden tiedot ECHAn SCIP-tietokantaan (esineiden toimittajat).

Kandidaattilistalta luvanvaraiseksi aineeksi

Kandidaattilistalta SVHC-aine voi päätyä luvanvaraiseksi aineeksi. Yritykset eivät voi käyttää luvanvaraisten aineiden luettelossa olevaa ainetta, elleivät ne saa Euroopan komissiolta lupaa käytön jatkamiselle. Luvanvaraisten aineiden käyttö on lopetettava tai lupa käytön jatkamiseen on haettava luettelossa ilmoitettuihin aikarajoihin mennessä. On suositeltavaa, että kandidaattilistalle päätyneille SVCH-aineille aletaan etsiä korvaavia aineita.

Tarvitsetko apua kemiaalien hallinnassa?

Ecobion kemistit ja asiantuntijat ovat perehtyneet REACH-vaatimuksiin ja tuotetietoihin. Kemikaalitiimimme auttaa selvittämään yrityksesi ainerajoitukset sekä täyttämään SCIP-vaatimukset. Voit ladata SCIP-whitepaperimme tästä. Löydät kaikki julkaisumme täältä.

Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa ja antaa pysyvän avun toimittajatietojen ja esineiden sisältämien aineiden hallintaan toimitusketjussa. Ohjelmistomme tunnistaa ajantasaisten ainerajoituslistojen perusteella aineet, joihin liittyy kemikaalilainsäädännön velvoitteita, kuten SVHC-aineet.

Kemikaalitiimimme vastaa mielellään kemikaalilainsäädännön velvoitteisiin liittyviin kysymyksiisi ja opastaa myös kemikaalien korvaamisessa.

 

EPD- Kaikki mitä sinun pitäisi tietää

Mikä on EPD? EPD eli ympäristötuoteseloste on tuotteiden ympäristönäkökulman ja faktapohjaisen tuotetiedon perusta, ja nämä yhdessä ovat yritysten kilpailukyvyn perusta. Alla pureudumme EPD:n perusteisiin ja kerromme, kuinka auttaa yrityksiä kehittämään ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita. 

Mitä EPD sisältää?

EPD (ympäristötuoteseloste) on dokumentti, joka tarjoaa standardoidun ja vertailukelpoisen tavan esittää tuotteen ympäristövaikutukset. Se perustuu elinkaariarviointiin (LCA), joka analysoi tuotteen vaikutuksia ”kehdosta hautaan” – raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen, käytöstä kierrätykseen 

EPD sisältää yksityiskohtaiset tiedot muun muassa energian ja veden käytöstä, päästöistä ilmakehään ja vesistöihin sekä jätteen syntymisestä. Tämä tieto auttaa hahmottamaan tuotteen kokonaisvaltaisen ympäristövaikutuksen. 

Miksi EPD on tärkeä?

EPD on yhä tärkeämpi työkalu sekä yrityksille, jotta ne voivat olla läpinäkyviä ympäristövaikutustensa suhteen. Se auttaa paitsi osoittamaan tuotteen ympäristöystävällisyyttä, myös tunnistamaan mahdollisuuksia ympäristövaikutusten vähentämiseen koko sen elinkaaren aikana.  

EPD:n pohjalla olevan elinkaariarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää myös tuotannonkehityksessä ja tuotekehityksessä. Käytännössä sekä Suomessa että Pohjoismaissa ympäristötuoteselosteet ovat tärkeä osa B2B-kaupankäyntiä ja julkisia hankintoja. 

Miten EPD valmistuu?

EPD luodaan perustuen standardeihin, tuoteryhmäsääntöihin (PCR) ja julkaisujärjestelmän ohjeisiin. Käytettäviä standardeja ovat ISO 14040/44 ja ISO 14025 sekä rakennustuotteiden kohdalla EN 15804. 

EPD:n laatiminen perustuu mahdollisten ympäristövaikutuksen kartoittamiseen, johon käytetään työkaluna elinkaariarviointimenetelmää (Life Cycle Assessment, LCA). LCA koostuu tilannekohtaisesti elinkaaren eri vaiheista, esim. raaka-aineiden hankinnasta, niiden kuljetuksesta tuotantopaikalle, tuotantoprosessista, jakelusta sekä hävityksestä/kierrätyksestä. Näitä vaiheita voidaan myös kutsua informaatiomoduuleiksi A – D. Laskentaan on käytössä erilaisia ohjelmia, joista Ecobiossa on käytössä laadukas SimaPro-ohjelmisto. Ohjelmistoon on yhdistetty Ecoinvent-tietokanta, jonka kautta laskentaan saadaan ajantasaista dataa. 

Laskennan ohella elinkaariarvioija muodostaa tuloksista raportin. Tämän jälkeen tiedot tiivistetään ympäristötuoteselosteeseen, joka käy läpi riippumattoman, ulkoisen tarkastuksen varmistaakseen sen paikkansapitävyyden ja luotettavuuden. Ulkoinen tarkastaja eli verifioija todentaa EPD:n tietojen oikeellisuuden ja asetettujen vaatimusten täyttymisen sekä hyväksyy laskentamallin, työstä tehdyn raportin ja EPD:n. Tämän jälkeen EPD on valmis tallennettavaksi valittuun järjestelmään. Näitä järjestelmiä ovat esimerkiksi The International EPD System, EPD-Norge ja Rakennustietosäätiön (RTS) kokoelma.  

Tuotteen monimutkaisuudesta ja siten työn laajuudesta riippuen, koko prosessi vie aikaa jopa 2 – 3 kuukautta. Esimerkki valmiista EPD:stä löytyy täältä. 

 

 

 

 

 

 

Kuva. Ecobio palvelupolku EPD-projektissa. 

EPD – Kolme hyötyä tuotekehityksessä

Kun yritys integroi EPD:n osaksi tuotekehitysprosessiaan, avautuu useita merkittäviä hyötyjä: 

  1. Parannettu resurssitehokkuus: EPD:n avulla yritykset voivat tunnistaa ja mitata tuotteidensa ympäristövaikutuksia tarkasti. Tämä tieto on korvaamatonta, kun pyritään kehittämään ympäristöystävällisempiä ja resurssitehokkaampia tuotteita. Analysoimalla EPD-tietoja, yritykset voivat suunnitella muutoksia, jotka vähentävät päästöjä, energiankulutusta ja jätettä -ja tuovat siten myös rahallista hyötyä.
  2. Kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen: EPD tarjoaa kattavan näkemyksen tuotteen koko elinkaaresta, paljastaen potentiaaliset kehityskohdat. Esimerkiksi, jos tietty raaka-aine tai valmistusprosessi on merkittävä päästölähde, yritykset voivat etsiä vaihtoehtoisia, ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi käytettävän energian muuttaminen ns. vihreäksi energiaksi ja kierrätysraaka-aineen käytön lisääminen. Jälkimmäisen osalta jo elinkaariarviointi tarjoaa hyvän työkalun eri kierrätysraaka-aine pitoisuuksien vertailuun, jolloin oikea pitoisuus ja sen vaikutukset voidaan nähdä jo suunnittelupöydällä.
  3. Hyödyt markkinointiin ja ja viestintään: EPD:n avulla yritykset voivat kommunikoida tuotteidensa ympäristövaikutukset avoimesti ja luotettavasti. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja parantaa brändin mainetta. Lisäksi, kun kuluttajat ja sidosryhmät ovat yhä tietoisempia ympäristökysymyksistä, EPD toimii kilpailuetuna ja auttaa erottumaan markkinoilla.

Yhdistämällä nämä hyödyt, EPD muodostuu olennaiseksi osaksi yrityksen tuotekehitysstrategiaa, mikä tukee kestävää kehitystä ja innovaatioita. 

Kolme askelta EPD:n käyttöönottoon yrityksessä

EPD:n integroiminen yrityksen tuotekehitysprosessiin vaatii strategista suunnittelua ja yhteistyötä. Seuraavat askeleet auttavat yrityksiä ottamaan EPD:n tehokkaasti käyttöön: 

  1. Integrointi: Ensimmäinen askel on ymmärtää EPD-prosessi ja miettiä, miten se voidaan nivouttaa osaksi nykyistä tuotekehitystä. Tämä voi tarkoittaa uusien työkalujen ja menetelmien käyttöönottoa tiedonkeruuseen ja analysointiin. Jatkuva parantaminen on mahdollista oikeiden työkalujen ja lasketun tiedon avulla.
  2. Yhteistyö: EPD:n laatiminen vaatii monialaista osaamista. Yrityksen on hyvä tehdä yhteistyötä asiantuntijoiden, toimittajien, alihankkijoiden ja valmistajien kanssa varmistaakseen, että kaikki tarvittavat tiedot ovat saatavilla ja analysoitu oikein. EPD:n laadinta vaatii tietoa yrityksen henkintaketjuista. 
  3. Oppiminen: Hyödyllistä on tutkia ja oppia muista yrityksistä, jotka ovat onnistuneet integroimaan EPD:n osaksi tuotekehitystään. Näistä esimerkeistä voi saada arvokkaita oivalluksia siitä, miten EPD voidaan sovittaa erilaisiin tuotteisiin ja toimialoihin.

EPD:n käyttöönotto ei ole pelkästään tekninen prosessi, vaan se vaatii sitoutumista kestävään kehitykseen ja avoimuuteen ympäristövaikutuksista. Kun yritykset sitoutuvat tähän prosessiin, ne eivät ainoastaan edistä omia kestävyystavoitteitaan, vaan myös auttavat rakentamaan vastuullisempaa tulevaisuutta. 

Ecobio tukenasi EPD -teossa

EPD:llä on merkittävä rooli yritysten tuotekehityksessä ja sen kautta myös niiden kilpailukyvyn kehittämisessä. Se ei ainoastaan tarjoa kattavaa tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista, vaan myös ohjaa yrityksiä kohti kestävämpiä valintoja ja innovaatioita. EPD:n käyttöönotto ei ole vain ympäristövastuullinen teko, vaan se on myös strateginen päätös, joka voi vahvistaa yrityksen markkina-asemaa ja parantaa sen kilpailukykyä ja jopa varmistaa sen tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. 

Kestävä kehitys ja ympäristövastuu ovat nykyaikaisen liiketoiminnan ytimessä. Jos yrityksesi ei vielä hyödynnä EPD:tä, nyt on korkea aika harkita sen käyttöönottoa. EPD:n avulla voit paitsi osoittaa sitoutumistasi ympäristönsuojeluun, myös kehittää tuotteitasi vastaamaan kasvavaa kysyntää kestävien tuotteiden osalta. Muista, että jokainen askel kohti läpinäkyvämpää ja vastuullisempaa tuotekehitystä on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. 

Ecobion tiimi on tukenasi EPD:n luomisessa. Autamme sinua valitsemaan sopivan selostejärjestelmän, laadimme EPDn tuottamiseen vaadittavan LCA selvityksen, tuotamme EPD-ympäristöselosteen ja vastaamme verifiointiprosessin läpiviennistä yhdessä ulkoisen asiantuntijan kanssa. 

Ota yhteyttä: 


    Kaksoisolennaisuus – arviointi ja periaate

    Kaksoisolennaisuus (Double materiality) tai kaksoisolennaisuusarviointi edustaa merkittävää muutosta kestävyysraportoinnissa, nostaen yritysten vastuullisuusajattelun uudelle tasolle. Sen keskeinen rooli korostuu Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivin myötä, joka astui voimaan tammikuussa 2023. Kaksoisolennaisuus muodostuu kahdesta ulottuvuudesta: ulkoisesta ja sisäisestä näkökulmasta. 

    Ulkoinen näkökulma: Taloudellinen Olennaisuus

    Ulkoinen näkökulma (Outside-in), joka keskittyy taloudelliseen olennaisuuteen, avaa oven kestävyysnäkökulmien syvälliselle tarkastelulle. Se tutkii kestävyyskysymyksiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä yrityksen taloudellisen aseman ja liiketoimintamallin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden näkökulmasta. Tämä lähestymistapa tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden arvioida kestävyyden vaikutuksia liiketoimintaansa. 

    Sisäinen näkökulma: Vaikutuksen olennaisuus

    Sisäinen näkökulma (Inside-out), joka on tunnettu vaikutuksen olennaisuutena, jossa yrityksen on tutkittava oman toimintansa vaikutusta ihmisiin ja ympäristöön. Osana vaikutuksen olennaisuusarviota yritysten tulee tunnistaa liiketoimintansa positiiviset ja negatiiviset vaikutukset jaotellen ne lisäksi olemassa oleviin ja potentiaalisiin vaikutuksiin unohtamatta arviointityön keskeisenä osana kestävyyden eri aihealueita, kuten ilmastonmuutos. Tämä tarkastelu mahdollistaa ymmärryksen siitä, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan. 

    Miksi kaksoisolennaisuus on tärkeää? 

    Kaksoisolennaisuus avaa oven kattavampaan arviointiin yrityksen kestävän kehityksen kannalta tärkeistä toimista. Yhdistämällä sisäisen näkökulman, eli yrityksen oman toiminnan vaikutuksen ihmisiin ja ympäristöön, ja ulkoisen näkökulman, joka keskittyy ulkoisiin taloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä niiden vaikutukseen yrityksen tulokseen ja toimintaan. Tämä lähestymistapa antaa yrityksille mahdollisuuden tarkastella kestävyysnäkökohtia laaja-alaisemmin, kattavasti ja moniulotteisesti. 

    Yksi kaksoisolennaisuuden tärkeimmistä hyödyistä on kyky tunnistaa kestävyyskysymyksiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Tämä puolestaan mahdollistaa yrityksille proaktiivisen varautumisen tulevaisuuden haasteisiin sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. 

    Kaksoisolennaisuuden arviointia tekemällä yritykset voivat myös paremmin ymmärtää, miten niiden toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan samalla, kun tarkastellaan näiden vaikutusten heijastumista yritysten taloudelliseen suorituskykyyn. Tämä integroitu lähestymistapa tukee yritysten pyrkimyksiä kehittää liiketoimintamallejaan kestävämpään suuntaan. 

    Kaksoisolennaisuus vastaa sidosryhmien odotuksiin, jotka vaativat yrityksiltä entistä kokonaisvaltaisempaa vastuullisuutta. Yrityksen kestävyysraportoinnin odotetaan nyt sisältävän sekä ympäristövaikutusten että taloudellisten näkökohtien huomioimisen. 

    Kaksoisolennaisuuden periaate olennaisuusanalyysissä 

    Kaksoisolennaisuuden periaatetta sovelletaan olennaisuusanalyysissä, jossa molemmat näkökulmat otetaan huomioon määriteltäessä, mitkä kestävyysaiheet ovat yritykselle keskeisiä. Aihe saavuttaa olennaisen aseman, jos se aiheuttaa riskejä ja mahdollisuuksia yrityksen liiketoiminnalle tai jos sillä on merkitystä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten perusteella. 

    Raportointivelvollisuus ja ESRS-standardit 

    Yritykset, jotka täyttävät CSRD:ssä määritellyt kriteerit, ovat velvollisia raportoimaan tunnistetuista olennaisista aiheista noudattaen tarkasti CSRD:ssä määriteltyjä ympäristö-, sosiaali- ja hallintostandardeja. Tämä raportointi kattaa yrityksen strategian ja hallinnon liittyen olennaiseen kestävyysaiheeseen, toteutettujen toimenpiteiden yksityiskohdat sekä tavoitteet ja avainsuorituskyvyn indikaattorit, luoden avoimuutta ja vastuullisuutta kestävyysraportoinnin kehittyvässä maisemassa. 

    Kaksoisolennaisuuden arviointi – Ecobio Manager  

    Yritysten kestävyysraportointi on huomattavasti tehokkaampaa kaksoisolennaisuusarviointi-työkalun avulla. Vaatimustenmukaisen raportoinnin ytimessä on kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessi, joka kattaa kestävyysvaikutukset ja taloudelliset seuraukset. Tärkeä ensimmäinen askel raportointisisällön ja prosessin linjaamiseksi uusien European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardien kanssa on tämä arviointi, joka varmistaa, että yrityksesi ei vain täytä, vaan ylittää vaatimukset vaivattomasti. 

     Hyödyt: 

    • Hyvästit huolille, sillä ratkaisumme kattaa kaikki ESRS:n vaatimukset, varmistaen, että navigoit vaivatta säädösten monimutkaisuuden läpi.
    • Optimoitu arviointiprosessi, työmäärääsi pienenee samalla kun maksimoimme raporttiesi syvyyden ja tarkkuuden.
    • Saumaton automatisointi, ratkaisumme integroi arviointitulokset saumattomasti tietojenkeruujärjestelmääsi, säästäen arvokasta aikaasi ja vaivaa.

    Tutustu Ecobio Manageriin täältä!  

    Tutustu Ecobion kestävyysrapotointi-palveluihin täältä!  

    Uusi jätelaki – vaikutukset yrityksille 

    Jätelaki uudistus – vaikutukset yrityksille 

    Uusi jätelaki, joka säätelee jätteistä, jätehuollosta, roskaantumisesta ja tuotteista syntyvää jätettä, on tulossa voimaan. Vuonna 2011 säädettyyn jätelakiin tehtyjen vuoden 2021 (714/2021) merkittävien uudistusten siirtymäajat päättyvät pääosin vuonna 2023 ja 2024.  

    Muutoksella on pantu täytäntöön EU:n jätedirektiiveihin tulleet muutokset ja toteutettu edellisen hallituksen tavoitteet jätteiden kierrätyksen lisäämisestä. Lisäksi uudistuksella tavoitellaan jätemäärien suoraa vähentämistä ja uudelleenkäytön lisäämistä. 

    Mitä uusi jätelaki vaatii?

    Jätelaki uudistuksen myötä kunnille asetetaan uusia vaatimuksia jätteiden keräämiseen ja kuljettamiseen, samalla kun toiminnanharjoittajilta velvoitetaan tiukennettua otetta kierrätykseen, raportointiin ja tuottajavastuuseen liittyen. 

    Kuntien vastuulla on jatkossa kilpailuttaa ja järjestää erilliskerättävien eli pienmetallijätteen, pakkausjätteen, biojätteen kuljetukset pois asuinkiinteistöiltä. Kunnat voivat myös määrätä jätteenkuljetuksen siirrettäväksi pois asuinkiinteistöillä sekä ulottaa vaatimuksen erilliskeräyksestä myös pienempiin kiinteistöihin. 

    Jätelain vaikutus yrityksille

    Jätelain uudistus tulee vaikuttamaan yritysten liiketoimintaan seuraavanlaisesti  

    • Pakkausten tuottajien tulee vuorostaan maksaa kunnille pakkausjätteen erilliskeräyksestä. Lisäksi pakkausten tuottajille jää velvollisuus ylläpitää pakkausjätteille alueellisia vastaanottopaikkoja. Uudistukset vaikuttavat myös tuottajavastuujärjestelmiin lisäämällä tuottajien tiedottamisvelvollisuuksia, raportointia ja omavalvontaa. Pakollista heinäkuusta 2023 alkaen. 
    • Tuottajavastuumaksut muuttuvat siten, että ne kannustavat jatkossa suosimaan tuotteiden kierrätystä, korjattavuutta, päivitettävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä. Tuottajavastuu laajenee etäkauppaan ja tuottajayhteisöön liittyminen muuttuu pakolliseksi. Pakollista alkaen 1.1.2023 
    • Rakennushankkeeseen ryhtyviltä vaaditaan panostuksia jätteiden erilliskeräysten suunnitteluun ja järjestämiseen. Jatkossa vähintään 70 % tuotetusta jätteestä tulee erilliskerätä ja hyödyntää. Pakollista alkaen 1.7.2022. 
    • Elintarvikealalla sääntely vaatii mm. elintarvikejätteen määrän vähentämistä ja myymättä jääneiden elintarvikkeiden ilmaista jakelua sekä jätemäärien raportointia. 1.1.2022 alkaen pidettävä kirjaa elintarvikejätteen määristä ja käsittelystä. Ensimmäisen kerran toimitettava yhteenveto valvontaviranomaiselle vuoden 2023 tiedoista. 
    • Toiminnanharjoittajien tulee myös tehostaa jätevirtojen seurantaa ja raportointia. Vaarallisten jätteiden ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten asiakirjojen käyttöön. Siirtyminen sähköisiin asiakirjoihin pakollista 1.1.2022 alkaen. Tiedot rekisteriin tulee toimittaa 1.9.2022 alkaen laadituista siirtoasiakirjoista. 

    Ecobio – jätehuolto ja kiertotalous

    Ecobio tarjoaa yksityiskohtaisempaa lain tulkintaa sekä avustaa jätehallintasuunnitelmien ja – raportointien toteuttamisessa. Sekä tarjoamme Ecobio Manager palvelua, jonka avulla pysyt ajan tasalla lainsäädännön muutoksista sekä niiden vaikutuksista liiketoimintaan. 

    Ota yhteyttä alla olevan lomakkeen avulla ja jutellaan lisää!  


      SCIP-velvoite ja vaikutukset yritystoimintaan

      SCIP-velvoite

      SCIP-velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia ja tiedot yli 0,1 painoprosenttia (w/w) SVHC-aineita sisältävistä tuotteista on toimitettava Euroopan kemikaalivirastolle 5.1.2021 alkaen. Suomessa velvoite on toimeenpantu kemikaalilakiin tehdyllä muutoksella, joka on tullut voimaan 19.7.2021.

      SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista

      SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista ja SCIP-tiedot julkaistaan ECHAn verkkosivuille kaikkien saataville.

      SCIP-tietokanta (SCIP Database) on jätepuitedirektiivin (98/2008/EY) mukaisesti perustettu tietokanta, jonka avulla kerätään tietoja esineissä tai monimutkaisissa esineissä (tuotteissa) olevista erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC, Substances of Very High Concern). Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

      Tietokanta edistää SVHC-aineiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja täydentää REACH-asetuksen mukaista tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuutta SVHC-aineista esineissä. Tietokannan tiedot asetetaan jätealan toimijoiden ja kuluttajien saataville.

      Tuotteista, jotka sisältävät kandidaattilistan erityistä huolta aiheuttavia aineita yli 0,1 painoprosenttia (w/w), on toimitettava tiedot Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA).

      Seuraavien esineiden toimittajien on koottava ja lähetettävä tietoja ECHAn SCIP-tietokantaan, jos esine sisältää SVHC-ainetta yli 0,1 painoprosenttia:

      • esineiden valmistajat ja kokoajat EU:ssa
      • esineiden EU:hun maahantuojat
      • esineiden jälleenmyyjät EU:ssa ja muut toimitusketjun toimijat, jotka saattavat esineitä markkinoille.

      Suoraan kuluttajille esineitä toimittavien jälleenmyyjien (vähittäiskauppa) ei tarvitse toimittaa tietoja SCIP-tietokantaan. Jokaisen toimitusketjun yrityksen pitää tehdä oma ilmoitus.

      SCIP-ilmoitus

      SCIP-ilmoitus laaditaan ECHAn IUCLID-ohjelmalla, joka on saatavilla myös pilvipalveluna. Ohjelmalla laadittu ilmoitus lähetetään ECHAn ilmoitusportaalin (Submission Portal) kautta. Vaihtoehtoisesti SCIP-ilmoitus voidaan tehdä automaattisesti yrityksen omasta järjestelmästä hyödyntäen mahdollisuutta automatisoituun S2S-palveluun (System-to-System). Yksinkertaistetussa SCIP-ilmoituksessa (simplified SCIP Notification, SSN) toimitusketjun toimija voi viitata esim. EU:n sisäisen valmistajan jo tekemään SCIP-ilmoitukseen.

      Ecobio tukena SCIP-velvoitteissa

      Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja täyttämään kemikaalilainsäädännön asettamat velvoitteet, selvittämään tarvittavat tuotetiedot sekä laatimaan laadukkaat SCIP-ilmoitukset tietokantaan. Ecobion palvelut räätälöidään aina yritysten tarpeiden mukaan ja ne voi sisältää esim. järjestelmien käytön opastusta, toimittajamateriaalien läpikäyntiä, tai apua ilmoitusten ryhmittelyssä.

      Ecobio Manager -pilvipalvelua voidaan myös hyödyntää SCIP-velvoitteiden hoitamisessa. Ecobio Manager säädösseuranta auttaa pysymään ajan tasalla kemikaalilainsäädännön vaatimusten suhteen. Ecobio Manager -kemikaalihallintapalvelua voidaan hyödyntää tunnistamaan esineitä valmistavan yrityksen SVHC-aineet yrityksen kemikaaliluettelosta. Ecobio Manager -toimittajahallinta auttaa keräämään tietoja toimittajista ja tuotteista.

      Lataa meidän maksuton kattava ja tiivis SCIP-whitepaper tästä! 

      Mitä ovat scope 3 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

      Scope 3 -päästöt ovat GHG-protokollan kolmas päästöluokka. GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol) on käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on, jossa päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1,scope 2 ja scope 3. 

      Suuri osa yrityksen ilmastovaikutuksesta koostuu kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O). Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja kestävä kehitys ovat yhä keskeisempiä tavoitteita yrityksille ympäri maailmaa. EU-alueella toimivia yrityksiä velvoittaa myös eri direktiivit, joiden mukaisesti yritysten tulee raportoida liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista vuosittain. 

      Scope 3

      Mitä scope 3 -päästöt sisältävät?

      Scope 3 -päästöt kattavat kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät suoraan ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Nämä päästöt käsittävät esimerkiksi hankintaketjun aiheuttamat päästöt, kuljetusten päästöt, myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä jätteiden käsittelyn päästöt.  

      Scope 3 -päästöt ovat laajin ja monimutkaisin osa kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa, ja päästölähteet voivat vaihdella merkittävästi eri yritysten välillä riippuen niiden toimialasta ja toimintamalleista. 

      Scope 3 -päästöt koostuvat siis yrityksen arvoketjun epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä. Nämä päästölähteet voidaan jakaa ylä- ja alavirran päästölähteiksi, riippuen siitä sijaitsevatko ne tuotantoketjussa yrityksen omaa toimintaa ennen vai sen jälkeen. 

      Ylävirran päästölähteisiin lukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.  

      GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan: 

      • Ostetut tuotteet ja palvelut
      • Käyttöomaisuus
      • Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
      • Ylävirran kuljetukset ja jakelu
      • Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
      • Liikematkat
      • Työmatkat
      • Yrityksen vuokraama omaisuus

      Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.  

      GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan: 

      • Alavirran kuljetukset ja jakelu

      Myytyjen tuotteiden käsittely 

      • Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
      • Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
      • Alavirran vuokrattu omaisuus
      • Franchise-liiketoiminnan päästöt
      • Sijoitustoiminnan päästöt

      Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi

      Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeää, koska sen avulla saadaan kokonaisvaltainen kuvan yrityksen ilmastovaikutuksista. Vaikka yritys voi melko helposti hallita ja vähentää suoria (scope 1) ja energian kulutukseen liittyviä epäsuoriapäästöjään (scope 2), scope 3 -päästöt muodostavat tyypillisesti merkittävän osan yrityksen kokonaispäästöistä.  

      Seuranta ja raportointi auttaa yrityksiä tunnistamaan merkittävimmät päästölähteet ja asettamaan tarkoituksenmukaisia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi koko arvoketjussa. 

      Scope 3 -päästöjen haasteet ja mahdollisuudet

      Scope 3 -päästöjen laskeminen ja raportointi voiolla haasteellista yrityksille, sillä scope3-päästöjen selvittäminen vaatii yhteistyötä koko arvoketjun kanssa ja tiedonkeruuta useilta eri toimijoilta. Lisäksi päästöjen arvioiminen voi olla monimutkaista, kun otetaan huomioon erilaiset toimialat ja maantieteelliset alueet. 

      Kuitenkin Scope 3 -päästöjen selvittäminen tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille. Niiden tehokas hallinta voi johtaa kustannussäästöihin, resurssitehokkuuden parantamiseen, parempaan arvoketjuyhteistyöhön ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Esimerkiksi tuotteiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioiminen ja ekosuunnittelu voivat auttaa vähentämään ympäristövaikutuksia hankintaketjussa. 

      Scope 3 -päästöt ovat merkittävä osa yritysten ympäristövaikutuksia

      Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeä osa yritysten kestävän kehityksen strategiaa. Vaikka scope 3 -päästöt voivat olla haastavia hallita, ne tarjoavat myös mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Yritykset voivat hyödyntää asiantuntija-apua ja yhteistyötä arvoketjun eri toimijoiden kanssa tavoitteidensa saavuttamiseksi. 

      Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä. 


        ***Lähteet:*** 

        https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus 

        https://finnwatch.org/fi/uutiset/988-yli-600-suomalaisen-yrityksen-vastuullisuudesta-saadaan-pian-lisaeae-tietoa– 

        https://ghgprotocol.org/ 

        https://ghgprotocol.org/corporate-value-chain-scope-3-standard 

        https://ghgprotocol.org/scope-3-calculation-guidance-2 

        Mitä ovat scope 2 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

        Scope 2 -päästöt muodostavat merkittävän osan yrityksen oman toiminnan ilmastovaikutuksista. Ne kattavat epäsuorat energiantuotannon päästöt, jotka syntyvät ostetun ja kulutetun energiantuotannon seurauksena.  

        Päästöt ovat osa GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mittaus- ja raportointistandardin mukaista kasvihuonepäästöinventaariota. 

        GHG-protokolla on käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin, missä päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3. 

        Scope 2

        Mitä scope 2 -päästöt sisältävät?

        Päästöihin sisällytetään kaikki ne kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta. Tämä käsittää ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai viilennyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.  

        Useimmille yrityksille ostettu sähkö ja lämpö muodostavat tärkeimmät lähteet scope 2 -päästöille. On kuitenkin huomioitava, että joillekin yrityksille myös erillinen höyryn ja viilennyksen hankinta voi aiheuttaa scope 2 -päästöjä. Toisaalta, mikäli yritys tuottaa itse osan tai kaiken käyttöenergiastaan, huomioidaan tuotannosta aiheutuvat päästöt osana scope 1 -päästöjen laskentaa. 

        Miksi scope 2 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeää? 

        Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi on tärkeä osa yritysten ympäristövastuullisuutta. Päästölaskenta auttaayrityksiä ymmärtämään oman toimintansa ilmastovaikutuksia ja asettamaan tavoitteita päästöjen vähentämiseksi.  

        GHG-protokolla yhtenäistää päästöjen laskennan ja raportoinnin, mikä varmistaa yritysten päästölaskentojen yhdenmukaisen toteutuksen sekä jossain määrin mahdollistaa tulosten vertailun. 

        Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen seuranta tarjoaa läpinäkyvyyttä sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille ja viranomaisille. 

        Kasvihuonepäästöjen raportointi

        Euroopan unionin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) on velvoittanut vuodesta 2014 lähtien kaikki yli 500 henkilöä työllistävät yritykset raportoimaan sosiaalisista sekä ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Tämä velvoite koskee myös kasvihuonekaasupäästöjen raportointia.  

        Vuodesta 2024 alkaen uuden CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite tulee voimaan, ja sen myötä raportoinnissa siirrytään uusien ohjeiden mukaiseen lähestymistapaan. Uudella direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja. Lisäksi raportointivelvollisuus laajenee porrastetusti kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin. 

        Päästöjen vähentäminen ja energian optimointi

        On tärkeää, että yritykset ymmärtävät scope 2 -päästöjen merkityksen ja ottavat ne huomioon ympäristöstrategiassaan. Päästöjen vähentämistoimenpiteet ja energian hankinnan optimointi voivat auttaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään ja edistämään kestävää kehitystä. 

         Ecobionin asiantuntijatiimi on valmis auttamaan yrityksiä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvissä kysymyksissä, monitoroinnissa ja raportoinnissa, jotta ne voivat täyttää raportointivelvoitteensa ja toimia vastuullisesti ympäristön suhteen. 


           

          ***Lähteet:***  

          https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus 

          https://finnwatch.org/fi/uutiset/988-yli-600-suomalaisen-yrityksen-vastuullisuudesta-saadaan-pian-lisaeae-tietoa– 

          https://ghgprotocol.org/ 

          Mitä ovat Scope 1 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

          Scope 1 -päästöt ovat osa GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mittaus- ja raportointistandardin mukaista kasvihuonepäästöinventaariota.  

          Suuri osa yrityksen ilmastovaikutuksesta koostuu kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O). Käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla, jossa päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3. 

          GHG-protokolla

          GHG-protokolla on globaali standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja hallintaan. GHG-protokolla yhtenäistää päästöjen laskennan ja raportoinnin, mikä varmistaa yritysten päästölaskentojen yhdenmukaisen toteutuksen sekä jossain määrin mahdollistaa tulosten vertailun 

          Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: 

          • Scope 1 sisältää kaikki yrityksen oman toiminnan suorat kasvihuonepäästöt
          • Scope 2 sisältää yrityksen toiminnassa ostetun ja kulutetun energian (sähkö, lämpö, höyry ja kaukokylmä) tuotannosta aiheutuvat kasvihuonepäästöt 
          • Scope 3 sisältää yrityksen toimintaan liittyvät muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, kuten liikematkustaminen, jätteiden käsittely ja hankintojen alkutuotanto. Scope 3 sisältää 15 eri päästökategoriaa.  

          Mitä kuuluu Scope 1 -päästöihin? 

          Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen suorista päästöistä, jotka aiheutuvat yrityksen omistamista tai hallitsemista resursseista. Scope 1 -luokan päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä yritys pystyy helpoiten kontrolloimaan.  

          Scope 1

          Scope 1 -päästölähteet

          Päästölähteet ovat yrityksen oman toiminnan suoria päästöjä: 

          1. Prosessipäästöt. Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä. 
          2. Oma energiantuotanto. Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin. 
          3. Polttoaineenkulutus. Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.
          4. Hajapäästöt. Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet. 
          5. Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa. 

          Scope 1 -päästöjen laskeminen

          Scope 1 -päästöjen laskennassa olennaista on tunnistaa oman toiminnan suorat päästöt. Omien päästöjen tunnistamisen kannalta on tärkeää määritellä raportoivan yrityksen organisaatiorajaus. Organisaatiorajaus määrittää, mitkä päästöt ovat yrityksen omia ja energiankulutuksen liittyviä epäsuoria (scope 1&2) päästöjä sekä mitkä ovat arvoketjun (scope 3) päästöjä. Organisaatiorajaus tehdään GHG-protokollan mukaisesti joko yrityksen pääomaosuuteen tai hallintaan perustuen. 

          Scope 1 -päästölähteiden tunnistamisen jälkeen kerätään laskentaa varten tarvittavat kulutusluvut raportointivuodelta. Mikäli suoria kulutuslukuja, kuten vuoden aikana kulutettuja polttoainelitroja, ei ole saatavilla, voidaan laskenta tehdä perustuen toissijaisiin tietolähteisiin, kuten vuoden aikana ajettuihin kilometreihin. Laskennan kannalta olennaista on myös tunnistaa ja määrittää jokaiselle päästölähteelle sopiva päästökerroin. Tarkin laskentatulos saavutetaan käyttämällä toimittajakohtaisia päästökertoimia, mutta mikäli päästötietoa ei ole saatavilla toimittajalta, niin laskennassa voidaan hyödyntää myös julkisista tai kaupallisista tietolähteistä saatavilla olevia päästökertoimia. 

          Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä. 


             

            Mitä tarkoittavat scope 1, 2 ja 3 -päästöt?

            Kansainvälisesti käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol), jossa päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

            Yritystoiminnan ilmastovaikutusten raportoinnissa on tapana luokitella päästöt scope 1, 2 ja 3 -luokkiin GHG-protokollan mukaisesti. Päästöjen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä eri yritysten päästölaskentojen välillä sekä auttaa yritystä ja yrityksen sidosryhmiä hahmottamaan yrityksen liiketoiminnan merkittävimmät päästölähteet omassa ja arvoketjun toiminnassa.

            Monet yritykset raportoivat lisäksi arvoketjun päästöt tarkemmin viiteentoista eri päästökategoriaan eriteltynä. Päästötietoja hyödyntämällä yritys kykenee tunnistamaan toimintansa kannalta olennaisimmat päästölähteet ja optimoimaan liiketoimintaansa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi.

            Yrityksen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O), ovat merkittävä liiketoimintaan liittyvä ympäristönäkökulma.

            Kasvavat raportointivelvoitteet kuten CSRD-kestävyysraportointidirektiivi, vaativat nyt ja tulevaisuudessa yrityksiä kertomaan yksityiskohtaisesti liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista

            Scope 1-, scope 2- ja scope 3 -luokittelu

            Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti:

            • Scope 1 sisältää kaikki suorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena
            • Scope 2 sisältää kasvihuonepäästöt, jotka aiheutuvat ostetun ja kulutetun energian tuotannosta
            • Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet itsessään eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tällaisia päästölähteitä ovat muun muassa hankintojen alkutuotannon päästöt sekä matkustamisen ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Scope 3 -päästöt on eritelty viiteentoista eri päästökategoriaan.

            Scope 1: suorat kasvihuonepäästöt

            Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen omistamien tai hallitsemien resurssien suorista päästöistä.Päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä päästölähteitä yritys pystyy tyypillisesti helpoiten kontrolloimaan.

            Scope 1 -päästöjä voi jakaa neljään ryhmään:

            1. Prosessipäästöt

            Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä.

            1. Oma energiantuotanto

            Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin.

            1. Polttoaineenkulutus

            Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.

            1. Hajapäästöt

            Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet.

            Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraanaiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska Scope 1 -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa.

            Scope 2: energiankulutuksen epäsuorat kasvihuonepäästöt

            Scope 2 -päästöihin sisällytetään kaikki ne kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta. Tämä käsittää ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai viilennyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.

            Useimmille yrityksille ostettu sähkö ja lämpö muodostavat tärkeimmät lähteet scope 2 -päästöille. On kuitenkin huomioitava, että toisille joillekin yrityksille myös erillinen höyryn ja viilennyksen hankinta voi aiheuttaa scope 2 -päästöjä. Toisaalta, mikäli yritys tuottaa itse osan tai kaiken käyttöenergiastaan, huomioidaan tuotannosta aiheutuvat päästöt osana scope 1 -päästöjen laskentaa.

            Tunnistamalla olennaisimmat scope 2 päästölähteet yritys voi kehittää energiankulutusta ja -hankintaansa kestävämpään suuntaan ja pienentää liiketoimintansa päästöjä.

            Scope 3: arvoketjun epäsuorat kasvihuonepäästöt

            Scope 3 -päästöt kattavat kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät suoraan ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Nämä päästöt käsittävät esimerkiksi hankintaketjun aiheuttamat päästöt, kuljetusten päästöt, myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä jätteiden käsittelyn päästöt.

            Useimmilla yrityksellä suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyvät yrityksen arvoketjussa, joko ylä- tai alavirrassa suhteessa yrityksen omaan toimintaan.

            Ylävirran päästölähteisiinlukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.

            GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan:

            • Ostetut tuotteet ja palvelut
            • Käyttöomaisuus
            • Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
            • Ylävirran kuljetukset ja jakelu
            • Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
            • Liikematkat
            • Työmatkat
            • Yrityksen vuokraama omaisuus

            Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.

            GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan:

            • Alavirran kuljetukset ja jakelu
            • Myytyjen tuotteiden käsittely
            • Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
            • Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
            • Alavirran vuokrattu omaisuus
            • Franchise-liiketoiminnan päästöt
            • Sijoitustoiminnan päästöt

            Miksi yrityksen päästöjen seuranta on tärkeää?

            Hiilijalanjäljen monitorointi ja raportointi on yrityksille tärkeä tapa ottaa vastuuta ympäristövaikutuksistaan. Vuodesta 2014 lähtien kaikki yritykset, jotka työllistävät vähintään 500 henkilöä, ovat olleet velvollisia raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan Euroopan unionin NFR-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti.

            Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivin myötä vastuullisuusraportointi tulee entistä tarkemmaksi ja vaativammaksi yrityksille.

            Uudella CSRD-direktiivillä on haluttu laajentaa yritysraportoinnin ohjeistuksen soveltamisalaa jalaatia yhtenäisempiä raportointistandardeja. Lisäksi raportointivelvollisuus laajenee porrastetusti kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin.

            Scope 1, 2 ja 3 -päästöt mukana vastuullisuusraportoinnissa

            EU:n alueella erilaiset direktiivit velvoittavat yrityksiä raportoimaan liiketoiminnan ympäristöhaitoista ja sosiaalista vaikutuksistaan.

            Vuodesta 2014 lähtien Euroopan unionin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) on velvoittanutkaikkia yli 500 henkilöä työllistävät yritykset raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Tämä velvoite koskee myös kasvihuonekaasupäästöjen raportointia.

            Vuodesta 2024 alkaen uuden CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite astuu voimaan, ja sen myötä raportoinnissa siirrytään uusien ohjeiden mukaiseen lähestymistapaan.

            CSRD-direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja. CSRD edellyttää yrityksiä varmistamaan, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöjen entistä tarkempaa seurantaa sekä kunnianhimoista ja tavoitteellista päästöjen vähentämistä.

            Ilmastovaikutusten hallinta osanavastuullista yritystoimintaa

            Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten kasvihuonekaasupäästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat päästövähennystavoitteet.

            Oikea-aikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat päästöjen vähentämisen yrityksen liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan päästöjen (scope 1&2) hallinta ei enää jatkossa riitä, vaan myös arvoketjun päästöihin (scope 3) on syytä kohdistaa päästövähennystoimenpiteitä.

            Ilmastovaikutusten hallinta ja suunnitelmallinen vähentäminen on tärkeää viedä osaksi yrityksen vastuullisuusstrategiaa, sillä yrityksen ilmastovastuu on erottamaton osa kestävää yritystoimintaa. Sidosryhmien ja lainsäädännön tiukentuvat vaatimukset ja odotukset vastuullisuuden osalta edellyttävät kunnianhimoisia ja vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä.

            Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille. Tästä syystä myös pk-yritysten on aika tuoda ilmastoasiat osaksi vastuullisuusstrategiaansa ja valmistautua hyvissä ajoin mahdollisiin tuleviin vaateisiin.

            Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

            Jatketaan keskustelua! Lähetä kysymyksesi alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan pian.