Home » Uutiset

Kategoria: Uutiset

Ecobion tiimi vahvistuu

Vuosi 2024 on todella saanut vauhtia alleen ja Ecobion tiimi vahvistuu taas! Näin olemme innoissamme esitellessämme uudet jäsenemme Ecobion tiimissä. Annu Haaranen liittyi joukkoomme vahvistamaan konsultointitiimiämme, tuoden mukanaan arvokasta osaamistaan. Hänen asiantuntemuksensa tulee olemaan merkittävä lisäys työmme monimuotoisuuteen ja tehokkuuteen. Toivotamme myös lämpimästi tervetulleeksi Jenni Penttisen, joka tuo mukanaan vankan kokemuksen henkilöstöjohtamisen ja rekrytoinnin saralta. Alla voit lukea enemmän Annu Haarasen ja Jenni Penttisen omista ajatuksista ja näkemyksistä liittyen heidän uusiin tehtäviinsä Ecobiolla:


Annu Haaranen

Head of Sustainability Consultancy

Mitä tulit tekemään meillä?

Aloitin Ecobiolla konsultoinnin liiketoimintajohtajana, eli vastaan konsultoinnin kannattavasta kasvusta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Toimin asiakasrajapinnassa myynnissä, projekteissa neuvonantajana, esihenkilönä ja kehitän toimintaamme. Oma osaamisalueeni liittyy erityisesti kestävän kehityksen johtamiseen, osaamisenkehittämiseen, muutosjohtamiseen – ja tulen näiden asioiden parissa työskentelemään esimerkiksi johdon valmentajana ja työpajojen fasilitoijana.

Miten Ecobion arvot resonoi?

Olen viettänyt elämästäni suuren osan luonnossa, joten sen puolesta työskentely on minulle tärkeää ja onkin ihan mahtavaa, että Ecobiolla pääsen yhdistämään liiketoiminnallista taustaani kestävän kehityksen edistämiseksi.

Visionäärisyys ja luotettavuus on minulle tärkeää asiakastyössä – konsultteina meidän tulee olla ajan hermolla, kuuntelemme asiakasta ja opastamme heitä eteenpäin. Ecobiolla on 35 vuoden kokemus vastuullisuuskonsultoinnin saralla: toiminnassamme yhdistyy pitkä kokemus rohkean kokeilun kanssa – ja olemme luotettava ja näkemyksellinen kumppani asiakkaillemme.

Mitä odotuksia ja toiveita sinulla on tulevasta?

Odotan, että pääsen edistämään kestävää kehitystä ja auttamaan asiakkaitamme. Yrityksiin tulee tällä hetkellä erilaisia vaikutuksia vastuullisuus-saralla, ja heidän agendallaan on mm. tuotteiden kestävyyden kehittäminen, päästöjen vähentäminen, vastuullisuusraportointi, ja vastuullisena työnantajana toimiminen. Toivon, että pääsen työskentelemään asiantuntijoidemme kanssa monipuolisesti erilaisten teemojen parissa. Asiantuntijoidemme tausta on erittäin monipuolinen, ja joukkoomme kuuluu mm. biologeja, maantieteilijöitä, meteorologeja, diplomi-insinööreitä, kemistejä, sekä yhteiskunta- ja kauppatieteilijöitä. Monimutkaisten haasteiden ratkomiseen tarvitaan erilaisten osaamisten yhdistämistä, ja on todella hienoa päästä työskentelemään eri alojen osaajien kanssa.


Jenni Penttinen

Head of People and Culture

Mitä tulit tekemään meillä?

Tulin kehittämään Ecobion henkilöstöjohtamisen ja rekrytoinnin käytäntöjä. Vastuualueisiini kuuluu mm. esihenkilöiden tukeminen koko työsuhteen elinkaareen liittyvissä asioissa sekä työntekijäkokemuksen kehittäminen ja kulttuurin johtaminen erilaisin keinoin. Käytännössä keskeiset työtehtävät sisältävät esim. johtamiskäytäntöjen sekä rekrytointi- ja perehdytysprosessien määrittämistä, osaamisen kehittämisen ja suoriutumisen johtamisen käytäntöjen strategista suunnittelua, lakisääteisten toimintasuunnitelmien päivittämistä sekä vastuullisen työnantajamielikuvan ja työhyvinvoinnin edistämistä.

Miten Ecobion arvot resonoi?

Ecobion arvot: visionäärinen, luotettava ja kestävä kasvu resonoivat vahvasti omien näkemysteni, arvojeni ja tavoitteideni kanssa. Olen aina ollut utelias kokeilemaan uusia asioita, pyrkinyt rohkeasti visioimaan ja tekemään asioita entistä paremmin sekä lunastamaan lupaukseni. On ollut todella inspiroivaa ja motivoivaa päästä juuri Ecobiolle työskentelemään kestävän kehityksen syväosaajien ja suunnan näyttäjien kanssa sekä oppimaan ja kehittymään myös itse.

Mitä odotuksia ja toiveita sinulla on tulevasta?

Uskon vahvasti, että arvostamalla erilaisten asiantuntijoidemme näkemyksiä, mahdollistamalla jokaisen vahvuuksien loistamisen ja puhaltamalla yhteen hiileen voimme tehdä entistä vastuullisempia valintoja sekä tukea myös muita yrityksiä erilaisten vastuullisuustoimenpiteiden vahvistamisessa. Toivon, että yhä useammat yritykset tarttuvat proaktiivisesti toimeen päästäksemme isommalla joukolla muuttamaan maailmaa sekä mahdollistamaan kestävän tulevaisuuden myös jälkipolvillemme!

Yritysten päästölaskenta ja vastuullisuusraportointi Suomessa: Haasteet ja tulevaisuuden suunnitelmat

Vastuullisuus on noussut keskiöön yritystoiminnassa, ja osana sitä yritykset ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota päästöjen laskentaan ja niiden raportointiin. Finnwatch julkaisi 10.10.2023 raportin, Valistuneita arvauksia Yritysten päästölaskennan ja -raportoinnin puutteet, jossa tarkasteltiin Suomessa toimivien yritysten kohtaamia käytännön haasteita päästölaskennassa 

Päästölaskenta ja sen haasteet 

Finnwatchin tekemä tutkimus paljasti, että useat suuret suomalaiset yritykset ovat ryhtyneet raportoimaan päästöistään. Suurten yritysten kohdalla päästöjen raportointivelvoitus voi olla erityisen perusteltu sekä päästöjen suuruuden että resurssien puolesta. Tutkimuksessa havaittiin, että suurimpien yritysten päästöraportointi oli pääsääntöisesti kattavaa. Kuitenkin monilla oli vielä parantamisen varaa siinä, miten päästöjen kehitystä suhteutetaan päästövähennystavoitteisiin. 

Erityisesti scope 3 -päästöjen laskennassa yritykset kohtasivat haasteita. Näitä haasteita olivat muun muassa päästökertoimien valinta, pienempien päästölähteiden tunnistaminen ja tiedonkeruu sekä erilaisten mittaustietojen manuaalinen kerääminen. Lisäksi scope 3 -päästöjen laskentaan liittyi haasteita, kuten tuotekohtaisten päästölaskelmien saatavuuden puute ja luotettavan primääridatan hankkiminen arvoketjun eri toimijoilta. 

Ecobio auttaa asiakkaita kartoittamaan ja valitsemaan heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvat päästökertoimet hyödyntäen sekä julkisia päästökerrointietokantoja että uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa hyödynnettäväksi osana päästölaskentaa. Etenkin soveltuvan primääridatan puuttuessa, on onnistuneen laskennan aikaansaamiseksi tärkeää tunnistaa parhaat mahdolliset vaihtoehtoiset datalähteet ja pystyä arvioimaan näiden luotettavuutta päästölaskennan näkökulmasta.  

Hiilijalanjälkilaskennan palvelumme sisältää aina ohjeistusta päästölaskennan käytännön toteutukseen liittyen, joten asiakkaamme saavat valmistuvan laskennan lisäksi myös paremman ymmärryksen aiheesta kokonaisuudessaan.  

Päästöraportoinnin merkitys 

Julkinen päästöraportointi on tärkeä väline sidosryhmille arvioida yritysten vaikutusta ilmastoon ja seurata niiden päästövähennysten etenemistä. Kuitenkin monet yritykset hyödyntävät laskennassaan luottamuksellisia tietoja, joita ei haluta jakaa julkisesti. Lisäksi maksullisten päästökerrointietokantojen lisenssisopimusten ehdot rajoittavat päästölaskennan yksityiskohtien, kuten laskennassa hyödynnettyjen päästökerrointen, jakamista ulkopuolisille tahoille. Tästä syystä hiilijalanjälkilaskennan tulosten yksityiskohtainen läpikäynti ja tulosten jakaminen voi olla käytännössä vaikeaa ja tämä vuorostaan voi heikentää päästöraportoinnin luotettavuutta ja vaikeuttaa sen arviointia sidosryhmien näkökulmasta. 

GHG-protokolla eli Greenhouse Gas protokolla on kansainvälisesti käytetyin menetelmä kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin. Menetelmän mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3. GHG-protokolla ottaa huomioon sekä yrityksen toimintaan liittyvät suorat että epäsuorat päästölähteet ja soveltuu sellaisenaan hyödynnettäväksi mm. osana CSRD:kestävyysraportointidirektiivin mukaista vastuullisuusraportointia ja määriteltäessä Science Based Targets-aloitteeseen liittyvää päästövähennystavoitetta. 

Suositukset yrityksille ja päästölaskennan parantaminen 

Seuraavien suositusten avulla voit parantaa päästölaskentaa ja vastuullisuusraportointia: 

  1. Kaikkien yritysten tulee olla selvillä arvoketjunsa kasvihuonekaasupäästöistä. 
  2. Päästölaskennassa tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään tarkkuuteen ja kattavaan läpinäkyvyyteen. 
  3. Jos jotain tietoa ei pystytä tarjoamaan, siitä tulee perusteluineen kertoa avoimesti. 
  4. Kattava päästöraportointi tulee suhteuttaa päästövähennystavoitteen etenemiseen. 
  5. Yritykset voivat harkita scope 3 -päästöjen laskennan tehostamista yhteistyössä arvoketjun toimijoiden kanssa. 

Tulevaisuuden suunnitelmat 

Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että yritysten on tehostettava päästövähennystoimiaan ja parannettava päästöraportointiaan. Samalla EU Taxonomy, CSRD ja SBTi tuovat uusia sääntöjä ja vaatimuksia vastuullisuusraportointiin. 

Tulevaisuuden suunnitelmat voivat sisältää: 

  1. Investoinnit uusiin teknologioihin ja prosesseihin päästöjen vähentämiseksi. 
  2. Laajemman yhteistyön muiden yritysten ja sidosryhmien kanssa. 
  3. Sisäisen päästölaskennan parantamisen ja tiedonkeruun automatisoinnin. 
  4. Päästöraportoinnin ulottamisen myös scope 3 -päästöihin ja vaikutusten arviointiin. 
  5. Osallistuminen alan keskusteluihin  

Yritykset, jotka ovat edelläkävijöitä vastuullisuusraportoinnissa ja päästövähennystoimissa, voivat hyötyä sekä maineensa että kilpailuetunsa näkökulmasta. Samalla ne ovat myös osa ratkaisua ilmastokriisiin. 

Kestävän liiketoiminnan edistäminen 

Päästölaskenta ja vastuullisuusraportointi ovat keskeisiä aiheita yrityksille, jotka pyrkivät edistämään kestävää liiketoimintaa. Suomalaiset yritykset ovat ottaneet askelia oikeaan suuntaan, mutta haasteita on vielä voitettavana. Parempi päästölaskenta ja avoin raportointi ovat avainasemassa kohti hiilineutraaliutta ja kestävää tulevaisuutta. 

Ecobio tarjoaa palveluita sekä hiilijalanjälkilaskennan toteuttamiseen että päästölaskentatulosten tulkintaan ja mahdollisiin laskentaa seuraavien käytännön toimenpiteiden suunnitteluun mm. erilaisten tiekarttamallinnusten avulla. Tavoitteenamme on aina lisätä asiakkaidemme ymmärrystä päästölaskennan periaatteista ja auttaa heitä siten kehittämään ja tarkentamaan hiilijalanjälkilaskentaa ajatellen tulevien vuosien tarpeita huomioiden lisääntyvän sääntelyn ja toimintaympäristön tuomat vaatimukset.

Lue lisää palveluistamme! 

Uudistukset kirjanpitolakiin ja tilintarkastuslakiin – EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) toimeenpanemiseksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi julkaistiin 28.9.2023. 

Esityksessä ehdotetaan muutoksia useisiin lakeihin, kuten kirjanpitolakiin ja osakeyhtiölakiin, EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) toimeenpanemiseksi. Direktiivin velvoitteet ehdotetaan laajennettaviksi myös vastaavanlaisiin osuuskuntiin. Muutokset on tarkoitus saattaa voimaan 31. joulukuuta 2023, ja ne koskisivat ensiksi suurten pörssiyritysten tietoja tilivuodelta 2024. 

Tämä esitys pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2464 avulla, joka muuttaa yritysten kestävyysraportointia koskevia lakeja. Direktiivi astui voimaan 5.1.2023 ja sen tulee olla voimassa jäsenvaltioissa viimeistään 6.7.2024. Sen soveltaminen alkaa 1.1.2024 alkaen tilikausista. 

Raportointidirektiivi liittyy EU:n Vihreän kehityksen ohjelmaan, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Direktiivi pyrkii edistämään kestävien investointien tekemistä ja vaatii yrityksiä antamaan tarkempaa tietoa kestävyysnäkökohdista. 

Direktiivi korvaa aiemman direktiivin ja edellyttää yrityksiltä tarkempaa ja kattavampaa kestävyystietojen julkistamista. Näiden tietojen on oltava tarkastettavissa riippumattoman tahon toimesta. Kestävyysraportti tulee liittää osaksi yrityksen taloudellista raportointia, jonka tulee vahvistamaan ulkopuolinen tarkastaja. Lisäksi direktiivi edistää tietojen digitaalista julkistamista siten, että kestävyysraportin digitaalisuusvaatimus osana yrityksen toimintakertomusta ehdotetaan ulotettavaksi myös tilinpäätökseen. 

Raportointidirektiivillä on yhteys myös suunnitteilla olevaan huolellisuusvelvoitetta koskevaan direktiiviin (CSDDD), joka käsittelee yritysten vastuuta ihmisoikeuksista ja ympäristöstä. Neuvottelut tästä direktiivistä ovat käynnissä Euroopan parlamentissa. 

Aikaisemmin yrityksiltä vaadittiin kestävyystietojen julkistamista Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin mukaisesti. Suomessa tämä koski suuryrityksiä, joissa työskenteli keskimäärin yli 500 henkilöä. NFRD-sääntelyyn kuului noin 100 yritystä Suomessa. 

NFRD-sääntelyä kritisoitiin siitä, että se jäi liian vapaaehtoiseksi eikä standardoinut raportointikäytäntöjä riittävästi. Lisäksi yrityksillä oli mahdollisuus poiketa joistakin NFRD-tiedoista perustellusti. Kestävyysselvityksiä ei myöskään vaadittu vahvistettavan tilintarkastajan toimesta, mikä vähensi niiden luotettavuutta. 

ECHA lisää kaksi vaarallista kemikaalia SHVC-ehdokaslistalle kesäkuussa 2023

EU:n kemikaalivirasto ECHA on lisännyt kaksi vaarallista kemikaalia ehdokaslistalle. Kyseiset kemikaalit ovat nyt ehdokkaana saamaan Substances of Very High Concern (SVHC) -tunnisteen. Tämä tunniste osoittaa, että kemikaalit ovat erityisen haitallisia ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tällä hetkellä ehdokasluetteloon sisältyy 235 ainetta/aineryhmää.

Lisättyjä aineita ovat:

  • difenyyli(2,4,6-trimetyylibentsoyyli)fosfiinioksidi (CAS 75980-60-8, EC 278-355-8)
  • bis(4-kloorifenyyli)sulfoni (CAS 80-07-9, EC 201-247-9).

Ensimmäinen näistä kahdesta uudesta ehdokaslistalle lisätystä kemikaalista on todettu lisääntymiselle vaaralliseksi. Toisen kemikaalin osalta on havaittu, että sillä on erittäin pysyviä ja erittäin biokertyviä vaarallisia ominaisuuksia (vPvB: very persistent and very bioaccumulative). Näitä kahta ainetta käytetään esimerkiksi musteissa ja väriaineissa sekä muovituotteiden valmistuksessa.

Tämä päätös edistää EU:n tavoitetta vähentää vaarallisten kemikaalien käyttöä ja suojella ihmisiä sekä ympäristöä. Euroopan kemikaalivirasto toivoo, että tämä päätös toimii kannustimena yrityksille ja sidosryhmille siirtyä kohti turvallisempia vaihtoehtoja näiden kemikaalien käytössä. Tavoitteena on vähentää niiden käyttöä ja edistää kestävämpiä vaihtoehtoja, jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Tiedoitusvelvoite asiakkaille ja kuluttajille

Ehdokasluettelon ainetta yli 0,1 paino-% sisältävien kemikaaliseosten ja esineiden toimittajilla on tiedotusvelvoite toimitusketjun asiakkaita ja kuluttajia kohtaan. Tuojien ja tuottajien on ilmoitettava ECHA:n kemikaalivirastolle, jos heidän artikkelinsa sisältää kandidaattiluettelon ainetta, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on sisällytetty luetteloon (14.6.2023). Tämän lisäksi, esineiden toimittajien on tiedotettava SVHC-aineet ECHA:n SCIP-tietokantaan jätepuitedirektiivin mukaisesti.

Jos yrityksesi tuo, tuottaa, myy tai käyttää näitä aineita tai niitä sisältäviä seoksia ja esineitä, suosittelemme aineiden korvaamisen harkintaa jo nyt.

Tarvitsetko apua yrityksesi velvoitteiden selvittämisessä tai kemikaalien hallinnassa? Kokeneet asiantuntijamme kemian, työhygienian, ympäristötieteen ja lainsäädännön syväosaajat auttavat kokonaisvaltaisesti kemikaalivaatimusten täyttämisessä. Tarjoamme myös koulutuksia.

Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi ja palaamme sinulle mahdollisimman pian.

Ecobon kemikaaliasiantuntijapalveluista voit lukea lisää täältä. 


Teksti: Evelyn Suoja Valbonetti

Lähteet:

ECHA, All news – ECHA (europa.eu)

 

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) tulee sovellettavaksi tammikuusta 2024 lähtien. CSRD kasvattaa ja yhtenäistää yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Jatkossa yritysten tulee raportoida sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Corporate Sustainability Reporting Directive vaikuttaa noin 50 000 yritykseen Euroopassa.

CSRD myötä yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän vastuullisuutta ja kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

Mitä yrityksiä CSRD koskee?

Corporate Sustainability Reporting Directive velvoitteiden soveltaminen alkaa vaiheittain eri kokoisiin yrityksiin:

  • Tammikuusta 2024 lähtien pörssilistatut yritykset, joilla on yli 500 työntekijää (eli ne, jotka jo kuuluvat Non-Financial Reporting Directive -raportointivelvoitteen piiriin), ovat velvollisia laatimaan kestävyysraportin ja julkaisemaan tietoja EU:n taksonomian mukaisesti.
  • Tammikuusta 2025 lähtien listaamattomat ja listatut yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa.
  • Listatut pk-yritykset 1. tammikuuta 2026 alkaen.
  • Tammikuusta 2028 lähtien CSRD laajenee EU:ssa toimiviin kolmansien maiden yrityksiin, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa.

CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten tulee raportoida eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

EU-komissio julkaisi standardit (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) ja aloitti neljän viikon palautteenkeruujakson ensimmäisille 12  kestävyysraportointistandardille. Palautteita on mahdollista antaa  7. heinäkuuta 2023 saakka.

Nämä pakolliset raportointistandardit pyrkivät varmistamaan, että yritykset ovat täysin avoimia vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Standardit toimivat myös keskeisenä työkaluna viherpesun torjunnassa. Uudet standardit auttavat yrityksiä viestimään ja hallitsemaan kestävyyden suorituskykyään tehokkaammin.

Neljän viikon palautteenkeruujakson jälkeen komissio käsittelee saadun palautteen ja viimeistelee standarditelokuun loppuun mennessä. Kun ne on hyväksytty, standardit otetaan käyttöön niiden yritysten toimesta, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) raportointivaatimuksia. Tämä on jälleen yksi askel kohti kestävän EU-talouden tavoitetta.

Vaatimukset eri yrityksille otetaan käyttöön asteittain yrityksen koon ja liikevaihdon kaltaisten tekijöiden perusteella. Lisäksi kaikkien kestävyysraporttien tietojen tulee olla riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamia. CSRD myös tukee ja vaatii raportointia digitaalisessa muodossa.

Näin valmistaudu kestävyysraportointiin

Vuonna 2023 valmistaudu luomalla raportointitoiminnot ja -järjestelmä. Varmista, että sinulla on olennaisuusarviointi tehtynä ja olennaisten aiheiden mukaisesti määritellyt selkeät suorituskykymittarit (KPI:t), tavoitteet ja suunnitelma vuoden 2024 raportointivaatimuksia varten.

Vuonna 2024 kerää tietoja läpi vuoden, 2025 vuoden raportointia varten ja käy ne läpi asiantuntijoiden kanssa.

Vuonna 2025 tarkastele raportointitoimintojasi ja -järjestelmiäsi vuoden 2026 raportointia varten. On myös hyvä huomata, että monet yritykset, jotka eivät vielä kuulu CSRD:n piiriin, joutuvat raportoimaan CSRD:n soveltamisalassa olevile yrityksille, jotka tarvitsevat tietoa toimitusketjunsa vaikutuksista.

Yritysten kestävyysraportointi, CSRD.

CSRD-raportoinnin vaatimukset

CSRD lisää vaatimuksia Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin päälle. NFRD:n mukaan suurten yritysten tulee raportoida seuraavista asioista:

  • ympäristökysymykset
  • sosiaaliset asiat ja työntekijöiden kohtelu
  • ihmisoikeuksien kunnioittaminen
  • korruption ja lahjonnan vastustaminen
  • monimuotoisuus yrityksen hallituksessa (iän, sukupuolen, koulutuksen ja ammatillisen taustan näkökulmasta)

Yritysten kestävyysraportointi direktiivin mukaan yritysten tulee raportoida myös mm. seuraavista asioista:

  • ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
  • ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja taloudelliseen suunnitteluun
  • prosessit ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin
  • mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja hallintaan
CSRD:n vaikutus liiketoimintastrategiaan

Kestävyys ja vastuulliset toimintatavat saavat tulevaisuudessa suuremman roolin yritysten arvioinnissa. Raportointivelvoitteiden lisäksi CSRD asettaa muitakin vaatimuksia yrityksille. Tulevaisuudessa yritysten tulee suunnitella, miten ne ottavat ilmasto- ja muut kestävyysriskit huomioon liiketoimintamallissaan ja strategiassaan sekä siirtymisessä ilmastoneutraaliin talouteen.

Yrityksen johdon ja hallituksen roolia on nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen liiketoimintaan on kasvanut. Tämä edistää rahoitusta, jota yritykset voivat saada kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suuntaviivat ovat selvät myös niille, jotka eivät vielä ole voineet osallistua vastuullisen liiketoiminnan luomiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt nopeuttavat markkinoita ja luovat uusia kasvumahdollisuuksia yrityksille.

Suuret yritykset ovat jo velvollisia julkaisemaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on linjassa EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Ensimmäinen EU-taksonomian raportointi oli määrä tehdä alkuvuodesta 2023.

CSRD:n hyötyjä

Euroopan parlamentin mukaan CSRD parantaa olemassa olevaa lainsäädäntöä (NFRD) vaatimalla yrityksiltä yksityiskohtaisempia tietoja niiden vaikutuksista ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin standardeihin, jotka ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.

Mitä voimme odottaa sopeutumalla CSRD vaatimuksiin:

  • Yhdenmukaistettu raportointi yritysten toimista ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi, mahdollistaen kestävyysraporttien vertailun keskenään.
  • Suorat rahoitukset ja sijoitukset toimintoihin ja yrityksiin, jotka luovat positiivisen tai ”nettonollan” vaikutuksen ympäristöön ja yhteiskuntaan.
  • CSRD pakottaa johdon sopeuttamaan tai parantamaan strategioitaan kestävän kehityksen ja EU:n ilmastotavoitteiden kanssa yhteneväisiksi.
  • CSRD velvoittaa yrityksiä lieventämään riskejä, kuten ilmastoriskejä, mikä auttaa yrityksiä varmistamaantoimintaansa pitkällä aikavälillä.

On suositeltavaa selvittää mitä muutoksia CSRD:n vaatii yritysten omalle toiminnalle mahdollisimman pian sääntelyn laajan soveltamisalan vuoksi. Se mistä yrityksen kannattaa aloittaa, riippuu yrityksen nykyisestävastuullisuustilanteesta ja siitä, kuinka hyvin yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan on dokumentoitu ja raportoitu aikaisemmin.

Jos haluat keskustella enemmän CSRD:stä, älä epäröi ottaa yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai lähettää sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi


    Neljän viikon palautejakso ensimmäisistä kestävän kehityksen raportointistandardeista on käynnistetty

    EU:n komissio käynnisti neljän viikon palautejakson ensimmäisistä kestävän kehityksen raportointistandardeista. Palautejakso kestää 9.6.-7.7.2023. 
     
    Näillä pakollisilla raportointistandardeilla pyritään varmistamaan, että yritykset kertovat täysin avoimesti vaikutuksistaan ​​ihmisiin ja ympäristöön. Standardit ovat myös keskeinen työkalu viherpesun hillitsemisessä. Uudet standardit auttavat yrityksiä kommunikoimaan ja hallitsemaan kestävän kehityksen suorituskykyään tehokkaammin. 
     
    Neljän viikon palautejakson jälkeen komissio käsittelee annetun palautteen ja viimeistelee standardit. Standardien hyväksymisen jälkeen niitä käyttävät yritykset, jotka ovat CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) raportointivaatimusten alaisia. Tämä on uusi askel kohti tavoitetta saavuttaa kestävä EU:n talous. 
     
    Eri yritysten vaatimukset otetaan käyttöön asteittain, riippuen tekijöistä, kuten yrityksen koosta  ja liikevaihdosta. 
     
    Oletko kiinnostunut tietämään lisää? 
     
    Ota yhteyttä, niin asiantuntijamme ottavat sinuun yhteyttä! 


      We help you balance business and nature.

      Meriliikenteen päästökauppa

      Meriliikenteen päästökauppa alkaa vuonna 2024 ja tulevina vuosina meriliikenteeseen kohdistetaan EU-tasolla merkittäviä päästövähennystoimia. Muutosten takana on Euroopan komission vuonna 2021 laatima 55-valmiuspaketti. Paketin ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolaissa asetetut velvoitteet vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, sekä saavuttaa EU-tason ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

      Meriliikenne liitetään päästökauppaan

      Päästökauppalainsäädäntö laajenee, ennen Euroopan komission 55-valmiuspakettia meriliikenteen päästövähennystoimista on päätetty enimmäkseen Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (International Maritime Organization, IMO). Vuodesta 2018 alkaen asetus meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta (MRV-asetus) on edellyttänyt EU-tasolla meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista.

      55-valmiuspaketin tuomat muutokset meriliikenteeseen

      55-valmiuspaketin tuomien muutosten myötä

      • meriliikenteeltä edellytetään esimerkiksi uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöasteen vaiheittaista nostoa.
      • Energiaverodirektiivin päivityksellä puolestaan poistetaan meriliikenteen verovapaus EU:n sisällä.
      • Osana kiristyviä päästövähennystoimia päästökauppadirektiiviä päivitetään MRV-asetukseen pohjaten, ja meriliikenne liitetään päästökaupan piiriin asteittain, alkaen 1.1.2024. Päästökaupan piirissä olivat jo suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä lentoliikenne Euroopan talousalueen sisällä.

      Meriliikenne osaksi päästökauppaa 2024

      Meriliikenteen päästökauppa koskee 2024 alkaen hiilidioksidipäästöjä, ja vuodesta 2026 alkaen myös metaani- ja dityppioksidipäästöjä.

      Asteittaisuutta on lisätty myös muin tavoin.

      • Vuonna 2024 päästökaupan piirissä ovat bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suurempien alusten matkat, joilla kuljetetaan kaupallisesti rahtia tai matkustajia, sekä näiden alusten päästöt EU-maiden satamissa.
      • Vuodesta 2027 alkaen mukaan astuvat myös bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suuremmat offshore-alukset.

      Päästöoikeuksien palauttaminen

      Laivayhtiöiden tulee palauttaa vuoden 2024 osalta päästöoikeudet 40 prosentille raportoiduista päästöistä, vuodelta 2025 jo 70 prosentille raportoiduista päästöistä, ja vuoden 2026 päästöistä eteenpäin täysimääräisesti.

      Päästökauppaa sovelletaan täysimääräisesti niihin meriliikenteen päästöihin, jotka syntyvät jäsenvaltioiden satamissa ja matkoilla jäsenvaltioihin kuuluvien satamien välillä. Lisäksi velvoitteet koskevat puolta niistä päästöistä, jotka syntyvät matkoilla jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden satamien välillä.

      Meriliikenteen päästökaupan huojennukset voimassa vuoteen 2030 asti

      Vuoteen 2030 asti on ulotettu poikkeuksia ja helpotuksia. Kaikkia jäsenvaltioita koskee poikkeus EU:n syrjäisistä alueista. Jäsenvaltiot voivat harkita poikkeusta julkisen palvelun velvoitetta toteuttavien kohdalla tai palveluhankintasopimuksilla hankittujen matkustaja-alusten kahden jäsenmaan välisiä matkoja koskien.

      Lisäksi saaripoikkeuksen mukaan jäsenvaltio voi päättää, kuuluuko soveltamisalaan matkustaja-autolauttojen tai muiden matkustaja-alusten kuin risteilijöiden matkat alle 200 000 asukkaan saarella sijaitsevan sataman ja samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman välillä.

      Direktiivi sisältää myös jäävahvistettuja aluksia koskevan helpotuksen. Jäänmurtotehtävissä olevat jäänmurtajat puolestaan on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne eivät harjoita rahdin tai matkustajien kaupallista kuljetusta. Kiinteistä laitoksista poiketen meriliikenne ei tarvitse erillistä päästölupaa, vaikka meriliikenne liitetään laitosten päästökaupan piiriin.

      Meriliikenteen päästökauppa arviomuistio 2023

      Työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat meriliikenteen päästökauppaan liittämisestä arviomuistion maaliskuussa 2023. Arviomuistio käsitteli meriliikenteen päästökauppaan liittämisen ja mahdollisen saaripoikkeuksen ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia. Suomessa voidaan tehdä kansallinen arviointi saaripoikkeuksen soveltamisesta vuoteen 2030 asti manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen liikennöintiin.

      Arviossa todetaan muun muassa;

      • Että meriklusteri on merkittävä teollisuussektori Suomessa, ja sen suurin ajuri on meriteollisuus, johon kuuluu kaikki meriliikenteeseen ja merelle tarkoitettujen hyödykkeiden valmistus, korjaaminen, huolto ja hallinnointi.
      • Meriliikenteen päästövähennystoimien odotetaan arviomuistiossa luovan liiketoimintamahdollisuuksia Suomen meriklusterille ja energiateknologioiden aloille, kun kysyntä ympäristöystävällisille ratkaisuille lisääntyy, mikä puolestaan voi vaikuttaa myönteisesti kilpailukykyyn ja kansantalouteen.

      Kansantaloudellisista vaikutuksista puolestaan todetaan;

      • että päästökauppa vaikuttaa Suomen meriliikenteen ja ulkomaankaupan suhteelliseen hintakilpailukykyyn verrattuna kolmansiin maihin ja EU:n sisällä. Johtuen pitkistä etäisyyksistä, meriliikenteen merkittävästä roolista ja talvimerenkulusta vaikutukset Suomen ulkomaankaupan hintakilpailukyvylle voivat olla suhteellisesti suuremmat kuin muiden EU-maiden ulkomaankaupalle.
      • Arviossa nostetaan esiin, että Suomen kuljetuksia muualle Eurooppaan ei juurikaan voida siirtää muille liikennemuodoille. Esille nostetaan myös se, että muissa EU-maissa kohdataan samankaltaisia kustannusvaikutuksia, ja ne tasaavat suhteellisesti Suomen kilpailukykyyn ja kansantalouteen kohdistuvia vaikutuksia.

      Meriliikenteen päästökauppaa koskevan arviomuistion lausuntojakso päättyi huhtikuun loppuun 2023. Samalla lausuntojaksolla julkaistiin arviomuistiot kiinteitä laitoksia ja lentoliikennettä koskien.

      Päästökauppaa koskevat yleiset muutokset

      Päästökauppaa koskevia yleisiä muutoksia ovat

      • yleisen päästökaupan päästövähennystavoitteen kiristäminen 62 prosenttiin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä,
      • ilmaisjaon kiristyminen,
      • jätteenpolttolaitoksia koskeva päästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimus, ja soveltamisalan laajentaminen direktiivissä luetelluilla toimialoilla toimiviin päästöttömiin laitoksiin sekä pieniin vedyn tuotantolaitoksiin.
      • Päästökaupan soveltamisalasta suljetaan puolestaan pois sellaiset laitokset, joiden päästöistä yli 95 prosenttia syntyy kestävän biomassan poltosta. Muutoksilla päästöttömille laitoksille mahdollistetaan päästökaupasta hyötyminen taloudellisesti, antamalla niille mahdollisuus hakea tuotannolle ilmaisjakoa.
      • lentoliikenteen päästökauppaa tehostetaan vähentämällä asteittain ilmaisjakoja, kiristämällä lineaarista päästövähennyskerrointa, sekä sisällyttämällä tukimekanismin uusiutuvien lentopolttoaineiden käytölle.

      Direktiiviin sisältyy myös uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa, jota koskeva arviomuistio tullee lausunnoille syksyllä 2023.

      Uudistuneen EU-päästökauppadirektiivin vaatimukset tulee panna kansallisesti toimeen 31.12.2023 mennessä. Suomessa kansallista toimeenpanoa on valmisteltu jo syksystä 2022 lähtien. Kansallisesti päästökaupasta säädetään päästökauppalaissa (311/2011) ja laissa lentoliikenteen päästökaupasta (34/2010).

      Päästökauppadirektiivien toimeenpanon yhteydessä on ministeriöiden mukaan tarkoitus kumota voimassa olevat lait ja säätää uusi päästökauppalaki, johon sisällytettäisiin uudet vaatimukset kokonaisuudessaan.

      Asiantuntijat tukenasi päästökaupassa

      Ecobio tarjoaa mielellään yrityksellenne konsulttiapua päästökauppaan liittyen. Voimme tarjota yrityksellenne ajankohtaista tietoa ja auttaa hahmottamaan muutoksia teidän näkökulmastanne.

      Ecobion asiantuntijat tukevat esimerkiksi

      • päästölupahakemuksissa,
      • päästölupamuutoksissa,
      • tarkkailusuunnitelman laatimisessa ja muutoksissa,
      • ilmaisjakoa koskevissa hakemuksissa ja vuosiraportoinneissa,
      • vuosittaisessa päästöjen raportoinnissa joko kertaluontoisesti tai jatkuvalla sopimuksella.

      Jatketaan keskustelua, ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan mahdollisimman pian.



        Teksti: Sanni Aumala, Konsultti, Ecobio

        The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report – Nyt on aika toimia

        Välittömät, nopeat ja laajamittaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat tarpeen maailmanlaajuisen lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5°C asteeseen ja ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten lieventämiseksi. Samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on myös välttämätöntä, erityisesti haavoittuvien yhteisöjen ja ekosysteemien kannalta.

        Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo maailmanlaajuisesti

        Raportti korostaa, että ilmastonmuutos ei ole jokin kaukainen uhka, vaan nykypäivän todellisuus, jolla on jo merkittäviä vaikutuksia ihmisiin ja luontoon. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa yhä useammat ja voimakkaammat helleaallot, kuivuudet, tulvat ja metsäpalot, sekä merenpinnan nousu ja valtamerien happamoituminen.

        Vielä voimme estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset

        Vaikka raportti maalaa synkän kuvan, toivoa on yhä. Raportissa todetaan, että meillä on yhä lyhyt aikaikkuna estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. Tämä vaatii kuitenkin välittömiä ja päättäväisiä toimia hallituksilta, yrityksiltä ja yksilöiltä ympäri maailmaa.

        The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report was released in March 2023. Read this short summary of key findings from the report!

        IPCC-raportin viesti on selkeä yrityksen johdolle

        Raportin keskeinen viesti on, että maailma kokee jo ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotka vain pahenevat tulevina vuosikymmeninä, vaikka ryhtyisimme välittömiin ja kunnianhimoisiin toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

        Raportti korostaa kuitenkin myös, että ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset voidaan välttää, jos toimimme nopeasti ja päättäväisesti rajoittaaksemme maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Tämä tarkoittaa, että yritysjohtajien on asetettava kestävyys ensisijaiseksi ja investoitava uusiutuvaan energiaan ja vähähiilisiin teknologioihin.

        Kestävien liiketoimintojen kannalta on välttämätöntä suorittaa kattava riskiarviointi ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

        1. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ehdoton vaatimus yritysten liiketoiminnalle ja koko arvoketjulle (Scope 1, 2, 3). Suositellaan, että yritysjohto asettaa tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet (Science-Based targets) jo tämän kevään esityslistalleen.
        2. Biodiversiteetin huomioiminen ilmastotavoitteiden rinnalla on yhtä tärkeää yrityksen kestävän kehityksen strategian kehittämisessä. Yritysten tulisi tunnistaa, miten niiden toiminta vaikuttaa biodiversiteettiin ja tehdä suunnitelma vaikutusten minimoimiseksi.

        Lopuksi IPCC-raportin esittämä tieteellinen näyttö vahvistaa jo EU:n omaksumia kunnianhimoisia vaatimuksia Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden noudattamiseksi. Maailmanlaajuinen lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää myös yrityksiltä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden aloilla.

        Uusin IPCC raportti on herätyskello meille kaikille

        Meidän on toimittava nyt ilmastonmuutoksen torjumiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä joitakin asioita, joita voit tehdä nyt:

        • Vähennä yrityksesi hiilijalanjälkeä investoimalla energiatehokkaisiin teknologioihin, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla kestäviä liiketoimintakäytäntöjä.
        • Tue politiikkoja ja poliittisia ehdokkaita, jotka priorisoivat ilmastotoimia ja edistävät kestävää liiketoimintaympäristöä.
        • Liity paikalliseen ilmasto-organisaatioon tai kannattajaryhmään, jotta voit tehdä yhteistyötä samanmielisten yritysten ja yksilöiden kanssa ja edistää ilmasto-oikeudenmukaisuuden liikettä.
        • Kouluta työntekijöitäsi ja asiakkaitasi kestävien käytäntöjen tärkeydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja kannusta heitä omaksumaan ympäristöystävällisiä käyttäytymistapoja.
        • Osallistu liiketoiminta-alojen ilmastoaloitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen edistämiseksi, kuten osallistumalla hiilimarkkinoihin tai liittymällä esimerkiksi Science-based targets aloitteeseen.

        Yhdessä voimme luoda kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden meille itsellemme ja tuleville sukupolville.

        Jatkaaksesi tätä keskustelua, lähetä meille sähköpostia alla olevan lomakkeen kautta.




          Teksti: Terhi Valtonen, Senior sustainability consultant, M.sc. (Admin)

          IPCC 2023 AR6 Longer report

          Luonnon monimuotoisuus ja talous

          Luonnon monimuotoisuus ja talous kytkeytyvät yhteen yritysten toiminnassa. Keväällä 2023 Suomen Ympäristöministeriö julkaisi Suomen maaraportin taloutemme vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Raportti perustuu Cambridgen taloustieteen professori Sir Partha Dasguptan vuonna 2021 tuottamaan ”The Economics and Biodiversity: The Dasgupta Review” (2021) -julkaisuun. Julkaisussa käsitellään mahdollisia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi.

          Dasguptan raportti – Talous ja luonnon monimuotoisuus

          Dasguptan raportti esitti kymmenen muutospolkua biologisen monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät teemat ovat:

          • kulutus ja tuotantotapojen muuttaminen,
          • tuotantoketjut ja kansainvälinen kauppa,
          • haitallisten vaikutusten hinnoittelu,
          • luontopääoman mittarit,
          • globaali rahoitusjärjestelmä

          Haitan aiheuttaminen luonnolle tulee tulevaisuudessa maksamaan enemmän. Tällä hetkellä luonnon tuhoutumisen todellinen arvo ei vaikuta hintoihin markkinoilla. Kauppapolitiikka voi kehittyä kestävien hyödykkeiden tuontitukien ja luontojalanjälkeen perustuvien tullimaksujen suuntaan. Luontohaittojen taloudelliset kustannukset tulevat näkymään maan käytön suunnittelussa ja ekosysteemipalvelujen maksuina.

          Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?

          Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea biologisen elämän moninaisuutta määritellyltä alueelta – erilaisia ​​eläimiä, kasveja, sieniä ja jopa mikro-organismeja, kuten bakteereja.
          Nämä lajit ja organismit työskentelevät yhdessä ekosysteemeissä, muodostamalla monimutkaisen verkoston, ylläpitääkseen tasapainoa ja tukeakseen elämää. Luonnon monimuotoisuus tukee kaikkea, mitä tarvitsemme selviytyäksemme: ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä ja suojaa. 

          Mitä tarkoittaa Corporate Biodiversity – yritysten biodiversiteetti?

          Corporate Biodiversity on yrityksen toimintaa, jolla se hallitsee ja johtaa luontoon ja ekosysteeminpalveluihin liittyvää liiketoimintaansa, niiden riskejä ja mahdollisuuksia. Luontokato ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen aiheuttavat häiriöitä ja muutoksen tarvetta monien toimialojen yrityksille.

          Luontokato ja ekosysteemin heikentyminen ovat lähde liiketoimintariskeille.  Riskit voivat olla fysikaalisia tai muutoksesta aiheutuvia. Näillä riskeillä on vaikutuksia yrityksen talouteen, jolloin riskit muuntuvat yritysten taloudellisiksi riskeiksi. Jolloin ne muuntuvat yritysten rahoittajien epävarmuustekijöiksi. Riskit voivat näkyä lainoissa, markkinoilla ja toiminnan häiriöinä. Toki edellä mainitut ilmiöt voivat luoda yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, jolloin yrityksen talous vahvistuu.

          Luonnon monimuotoisuus ja liiketoiminta.

          Luonnon monimuotoisuus ja talous eri toimialoilla

          Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima tiedepaneeli selvitti Ympäristöministeriön tilauksesta, mitä Dasguptan muutospolut Suomelle tarkoittavat. Suomen maaraportissa todetaan, että suomalaisen tuotannon monimuotoisuusvaikutukset syntyvät erityisesti maa- ja metsätaloudessa.

          Metsäteollisuuden keskeisiä vaikutuksia ovat viime vuosikymmeninä olleet muutokset metsien ikärakenteissa ja lajistossa sekä ojituksen vaikutukset suoekosysteemeissä ja vesistöissä.  Suomessa harjoitetun maatalouden monimuotoisuusvaikutukset syntyvät maankäytön muutoksista, joita ovat muuan muassa laidunnuksen vähentyminen. Ruuan tuotannolla ja erityisesti lihan tuotannolla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

          Elintarviketeollisuuden innovatiivisuus ja kulutustottumusten muutokset kasvisruuan suuntaan ovat tärkeässä asemassa tiellä luontokadon ehkäisyyn. Myös matkailuelinkeino hyötyy luonnon hyvinvoinnista eikä sillä ei ole varaa menettää luonnon vetovoimaa elinkeinolle. Suomen vesistöjen monimuotoisuus ja hyvinvointi luovat edellytyksiä sekä kalastuselinkeinolle että virkistyskalastukselle.

          Luonnon monimuotoisuus ja yrityksen johtaminen

          Luonnon monimuotoisuus on nousemassa ilmastonmuutoksen rinnalle yritysjohdon skenaariotyöhön, strategioihin, niiden jalkauttamiseen sekä tuotantoketjujen luontohaittojen arviointiin ja mittaamiseen, sekä lopulta yritysten taloudelliseen raportointiin.

          Yritysten toiminta on riippuvainen terveistä ja hyvin toimivista ekosysteemeistä, ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää tätä perustaa.

          Tällä hetkellä EU:n taksonomia-asetus edellyttää julkisesti noteeratuilta yrityksiltä ilmastotoimien raportointia. Keväällä 2023 taksonomiavaatimukset laajenevat koskemaan ekosysteemejä ja biodiversiteettiä, kun EU komissio julkaisee Taksonomiajärjestelmästä vielä puuttuvat tekniset kriteerit neljältä ympäristötavoitteelta. Tämän avulla luontokatoon liittyvät tekijät yritysten toiminnassa saavat rahallisen arvon.

          EU valmistelee myös laajaa säädös- ja standardipakettia yritysten kestävän kehityksen raportointiin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Biodiversiteettiriskien ja niiden vaikutusten merkitys yritystoiminnalle vahvistuu tätäkin kautta.

          Yrityksille vapaaehtoisen järjestelmän luonut Science-based Target Network -organisaatio on nostamassa ilmastonmuutoksen rinnalle luontokadon ehkäisyn tieteeseen perustuvassa ympäristöohjelmassaan. Biodiversiteettiohjelman nimi on Science-based Target for Nature, SBTN.

          Yritysten on aika nostaa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ilmaston muutoksen rinnalle liiketoiminnassaan.

          Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

          Tarjoamme biodiversiteettipalveluja aina luonnon tutkimisesta yritysten johtamiseen saakka. Ecobion biodiversiteettitiimin osaaminen syntyy monen tieteenalan risteyskohdassa – biologian, maantieteen ja johtamisen erityisosaajien yhteistyöstä.

          Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

          Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

          We help you balance business and nature.

           

          Ympäristövahinkorahasto turvaa ympäristön tilan, kun haitan aiheuttajaa ei saada vastuuseen

          Uusi ympäristövahinkorahasto kattaa ympäristövahinkojen kustannuksia tilanteissa, joissa ensisijaiselta vastuutaholta ei saada perittyä korvausta. Se korvaa öljynsuojarahaston (1406/2004) ja pakollisen ympäristövahinkovakuutuksen (81/1998), jotka lakkautetaan lailla ympäristövahinkorahastosta (1262/2022). Muutos tapahtuu täysimääräisesti vasta 1.1.2025, mutta osa öljynsuojarahastosta annetun lain pykälistä kumoutui jo 1.1.2023.

          Muutoksella ei ole vaikutuksia toiminnanharjoittajan velvollisuuteen vastata aiheuttamansa vahingon kustannuksista. Keskeisenä uutena vaatimuksena toiminnanharjoittajien on maksettava vuosittainen tai kertaluontoinen maksu ympäristövahinkorahastoon. Maksun suuruus vaihtelee maksuluokittain, jotka määräytyvät toimialan ja toimintojen perusteella. Rahaston pääomaa kerrytetään aina 30 miljoonaan euroon asti, jonka jälkeen maksujen kantaminen lopetetaan, kunnes alaraja (15 milj.) tulee vastaan.

          Maksuluokat ja maksujen suuruudet:

          1)     Kaivostoiminta ja rikastamot 30 000 €

          2)     Tietyt jätteenkäsittelytoiminnot 20 000 €

          3)     Suurin osa jätteidenkäsittelylaitoksista 10 000 €

          4)     Muu teollisuus 2 700 €

          5)     Muu teollisuus, joka ei mene 4-luokkaan 200 €

          Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua ympäristölainsäädännön soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä ja auttavat mielellään, mikäli ympäristösääntelyn vaatimukset mietityttävät.

          Ota yhteyttä: