Home » yritysvastuu

Avainsana: yritysvastuu

Päivitetyt laskentaperusteet ympäristöjalanjäljen määritykseen Euroopan unionin alueella

Euroopan komissio on antanut 16.12.2021 suosituksen ympäristöjalanjäljen määrittelyyn käytettävien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Nyt annetut suositukset on kehitetty komission vuonna 2013 antamien suositusten pohjalta perustuen vuosien 2013–2018 aikana pidettyyn pilottivaiheeseen. Pilottivaiheeseen osallistui jopa yli 300 yritystä, mikä on mahdollistanut laskentaperiaatteiden tarvepohjaisen ja laadukkaan kehittämisen.

Suosituksen tavoitteena on antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet ympäristötiedon tuottamiseen tuote- ja organisaatiotasolla perustuen luotettaviin ja verifioituihin menetelmiin. Se on osoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä yksityisille ja julkisille yrityksille tarjoten toimijoille yhtenäistetyn tavan mitata tuotteidensa, palveluidensa sekä koko organisaation ympäristötehokkuutta elinkaarinäkökulmasta. Tavoitteena on myös mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parempi vertailtavuus ja sidosryhmäviestintä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tähän pyritään vastaavia elinkaariarviointitutkimuksia tarkemmilla ohjeistuksilla ja tiukemmilla vaatimuksilla.

Ympäristöjalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin

Tuotetason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli PEF-menetelmä (Product Environmental Footprint) sekä organisaatiotason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli OEF-menetelmä (Organisation Environmental Footprint) nojaavat pitkälti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja sisältävät elinkaariarviointitutkimuksista tutut vaiheet: tavoitteiden määrittelyn, inventaarioanalyysin, vaikutusarvioinnin sekä tulkinnan ja raportoinnin. Molemmat menetelmät tuottavat ympäristövaikutustietoa yhteensä 16 erilaisesta ympäristövaikutusluokasta sisältäen ilmastovaikutusten lisäksi tietoa esimerkiksi vaikutuksista otsonikatoon, happamoitumiseen ja luonnon resurssien kulutukseen. PEF-menetelmä tarjoaa valinnanvaraa tarkasteluun sisällytettävän tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheiden osalta, kun taas OEF-menetelmän mukaisesti voidaan valita tarkasteltavat tuoteportfolion osat.

Kaikkien PEF-laskelmien tulisi perustua menetelmää varten laadittuihin tuoteryhmäsääntöihin, joista käytetään lyhennettä PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules). Tämä mahdollistaa erilaisten laskelmien vertailtavuuden esimerkiksi tuotekilpailutustilanteissa, kun sovellettavat laskentaperusteet on varmistettu olevan linjassa keskenään. Kehitettävien PEFCR-sääntöjen tulisi perustua jo olemassa oleviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tuoteryhmäsääntöihin ja jos PEFCR-sääntöjä ei ole kehitetty, ei PEF-laskelmia voida vertailla keskenään. Samat periaatteet koskevat myös OEF-laskelmia, joihin liittyen puhutaan sektorisäännöistä eli OEFSR (Organisation Environmental Footprint Sector Rules). Samojen sektorisääntöjen mukaisesti tehdyt laskelmat ovat keskenään vertailukelpoisia organisaatio- sekä tuotantolaitostasolla. Tuoteryhmä- ja sektorisääntöjä on jo kehitetty pilottivaihetta varten, mutta ne ovat umpeutuneet vuoden 2021 lopussa. Vanhentuneiden sääntöjen päivittämiseen ja uusien sääntöjen kehitykseen on tällä hetkellä melko heikosti tietoa tarjolla.

Ecobio auttaa yrityksiä ympäristöjalanjäljen laskennassa

PEF- ja OEF-perusteinen ympäristötehokkuuden laskenta tulee jatkossa todennäköisesti merkittävästi lisääntymään ja tämä on huomioitu myös Euroopan unionin muissa linjauksissa, kuten asetuksessa kestävyyskriteereistä vihreiden investointien edistämiseksi (Taksonomia). Ecobiolla on pitkän linjan kokemus elinkaariarvioinnin ja yritystason hiilijalanjälkilaskennan parissa. Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan teitä myös ympäristöjalanjälkeä koskevissa kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

PEF- ja OEF-menetelmäkuvaukset ovat ladattavissa täältä.


Teksti: Aleksi Laurila

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ecochain.com/knowledge/are-you-prepared-for-the-product-environmental-footprint/

https://ec.europa.eu/environment/news/environmental-footprint-methods-2021-12-16_fi

https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/PEFCR_OEFSR_en.htm

Webinaari 27.1: EU-taksonomian raportointi vuonna 2022 – Mitä velvoitteet sisältävät ja miten hyödynnät digitalisoinnin tehokkuuden raportoinnissa?

Webinaari 27.1: EU-taksonomian raportointi vuonna 2022

Ilmoittaudu EU-taksonomian raportointiwebinaariimme 27.1!

Ilmoittaudu täällä

EU:n taksonomia-asiantuntijamme käyvät webinaarissamme tiivistetysti läpi EU:n taksonomialuokituksen ympäristöluokituksen ja raportoinnin ajankohtaiset velvoitteet suurille yhtiöille ja yhteisöille koskien vuoden 2022 raportointia. Webinaari keskittyy suurten pörssiyhtiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen vaatimuksiin (non-financial undertakings).

Miksi EU:n taksonomiaraportointi on ajankohtainen?

EU:n taksonomia-asetus edellyttää suurilta organisaatioilta ympäristöluokiteltujen toimintojen taloudellisten vaikutusten arviointia ja raportointia vuosittain. Keväällä 2022 suuret pörssiyritykset ja muut yleishyödylliset yhteisöt raportoivat asetuksen mukaisesti ensimmäistä kertaa.

EU:n komissio on luonut monitahoisen järjestelmän, jonka vaatimusten syövereihin yritysten on helppo eksyä ilman perehtynyttä apua ja järjestelmällistä työskentelymallia. Webinaarimme käy läpi ensimmäisen vuoden taksonomiaraportoinnin askeleet ja esittelee helpon ja pätevän digitaalisen toimintamallin kimuranttien vaatimusten täyttämiseksi. Taksonomia-asetuksen vaatimukset laajenevat ensi keväänä, jonka johdosta on kannattavaa alusta lähtien hyödyntää digitalisoinnin tarjoama tehokkuus. Tarjoamme taksonomiavelvollisille osallistujille lisäetuna Ecobio Managerin maksutonta koekäyttöä määräajaksi.

Webinaarin agenda

Taksonomia-asiantuntijamme vastaavat webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitä hyötyä on EU:n taksonomia-asetuksesta?
  2. Mitä toimijoita EU:n taksonomia koskee vuonna 2022 ja mitä velvoitteet sisältävät?
  3. Miten taloudelliset toiminnot tunnistetaan ja miten tehdään kelpoisuuden arviointi (eligibility assessment)?
  4. Mitä ja miten taloudellisia tietoja (KPIt) raportoidaan?
  5. Mitä muuta vaaditaan taloudellisten tietojen raportoinnilta?
  6. Miten EU:n taksonomia kehittyy vuonna 2023 ja tulevaisuudessa?
  7. Miten digitalisointi voi auttaa ympäristöluokituksessa ja raportoinnissa?

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme.

Kenelle?

Webinaari on suunnattu pörssiyhtiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen (public interest entities) talous- ja kestävän kehityksen raportoinnista vastaaville, rahoitusalan kestävän kehityksen asiantuntijoille sekä EU Green Bondien vastaaville.

Mitä lisäetuja osallistujalle?

Tarjoamme yrityksillenne digitaalisen taksonomiaratkaisumme, Ecobio Managerin, maksuttomaan koekäyttöön (arvo 3000 euroa) maaliskuun 2022 loppuun saakka. Koekäytön aikana voitte kätevästi digitalisointia hyödyntäen luokitella ja raportoida tietonne ensimmäisen vuoden vaatimusten mukaisesti. Tarjous on tarkoitettu taksonomiavelvollisille osallistujille.

Annamme mahdollisuuden hyödyntää lisäetua jo ennen webinaaria. Ole yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen sales@ecobiomanager.com, niin avaamme palvelun koekäyttöön yrityksellenne.

Milloin?

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 27.1.2022 kello 10.00–10.40!

Are you interested in the topic but would prefer to listen to the webinar in English? Read more and register for the English version (27.1.2022 at 11.00-11.40) of the webinar here.

Tervetuloa kuuntelemaan ja kysymään ajankohtaisesta EU-taksonomian raportoinnista!

Ilmoittaudu täällä

Lue lisää Ecobiosta täältä ja Ecobio Managerista täältä.

Webinaari 27.1: Käyttöturvallisuustiedotteiden uudet sisältövaatimukset – Tehosta KTT:n päivitys digitalisaation avulla

käyttöturvallisuustiedote

Tervetuloa mukaan KTT-webinaariimme 27.1!

Ilmoittaudu mukaan

Kemikaaliasiantuntijamme käyvät webinaarissamme tiivistetysti läpi kemikaalien valmistajia, maahantuojia ja käyttäjiä koskevat käyttöturvallisuustiedotteiden velvoitteet.

Miksi KTT:n päivitys on ajankohtainen?

Käyttöturvallisuustiedotteiden sisältövaatimukset ovat muuttuneet ja kaikki käyttöturvallisuustiedotteet pitää päivittää muuttuneiden vaatimusten mukaisiksi vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämä laajamittainen käyttöturvallisuustiedotteiden päivitys tulee ottaa huomioon yrityksissä hyvissä ajoin. Käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen vaatii kemikaalilainsäädännön, kemian ja työturvallisuuden erikoisosaamista. Sekä työntekijöiden että työnantajien pitää tuntea olennaiset kohdat ja velvoitteet käyttöturvallisuustiedotteisiin liittyen.

Webinaarin agenda

Kemikaalisiantuntijamme vastaavat webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitkä ovat käyttöturvallisuustiedotteiden sisältövaatimukset ja miten ne ovat muuttuneet/tulevat muuttumaan?
  2. Milloin käyttöturvallisuustiedote pitää laatia ja toimittaa?
  3. Milloin käyttöturvallisuustiedote pitää päivittää?
  4. Miten saadut käyttöturvallisuustiedotteet pitää tarkastaa?
  5. Mitkä ovat käyttöturvallisuustiedotteisiin ja kemikaaliluetteloihin liittyvät työnantajavelvoitteet?
  6. Miten käyttöturvallisuustiedotteita ja kemikaaliluetteloita voi hallinnoida digitaalisesti?

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme.

Kenelle?

Webinaari on suunnattu kemikaaleja käsitteleville, maahantuoville tai myyville yrityksille, jotka vastaanottavat, käyttävät ja laativat käyttöturvallisuustiedotteita sekä haluavat näkemystä kemikaalinhallinnan automatisointiin digitalisoinnin avulla.

Milloin?

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 27.1.2022 kello 9.00–9.30.

Tervetuloa mukaan!

Voit ilmoittautua mukaan täältä!

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.

Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow'ssa ja sen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa.

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

Safer Chemicals Conference 2021

Safer Chemicals Conference 2021

Euroopan kemikaalivirasto ECHA järjesti virtuaalisen Safer Chemicals Conference tapahtuman 6.10.2021. Ecobio osallistui tapahtumaan.

Tilaisuus käsitteli kemikaalistrategiaa ja useita siihen liittyviä teemoja, jotka vaikuttavat lähivuosina mm. kemikaalilainsäädäntöön että ainerajoituksiin. Tavoitteena on myrkytön ympäristö, jossa kemikaalit edistävät yhteiskuntaa välttäen samalla haittoja ympäristölle ja ihmiselle. Kemikaalistrategian kolme ydinasiaa ovat 1) ympäristön ja ihmisten suojelun lisääminen 2) innovaatio ja 3) nykyisen oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen ja konsolidointi.

Konferenssin esityksistä ja puheenvuoroista esiin nousseita asioita oli:

  • Uusia turvallisia kemikaaleja ja materiaaleja tarvitaan ja innovaatiot ovat siinä olennaisessa osassa.
  • Kestävän kemikaalin määrittely ja kriteerit tarvitaan. Kriteerit tulee ottaa käyttöön.
  • Tutkimusrahoituksen tulee tukea turvallisten ja kestävien kemikaalien kehittämistä.
  • Kemikaalistrategia ei ole ainoastaan kestävyyttä, vaan se sisältää myös kiertotaloutta ja digitalisaatiota koskevia toimia.
  • Kemikaalien täysi elinkaariarviointi tarvitaan, jotta turvallisuudesta ja kestävyydestä voidaan varmistua.

Tilaisuuden yhtenä teemana oli myös vaatimustenmukaisuus. Tuotteiden ja kemikaalien vaatimustenmukaisuutta ja valvontaa tullaan tehostamaan tekemällä enemmän tarkastuksia. ECHA tukee yrityksiä vaatimustenmukaisuudessa mm. vapaaehtoisen toimintasuunnitelman kautta (Voluntary Action Plan) tehtävillä epävirallisilla tarkasteluilla.

Esityksissä kerrottiin mm. aineiden ryhmittelystä rajoitustoimien nopeuttamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi, vaarallisen liuottimen korvaamista vähemmän haitallisella, PFA-rajoituksista, uudesta puhtaan juomaveden direktiivistä sekä nanomateriaaleista. Lisäksi käytiin läpi PCN:n ja SCIP ilmoitusten tekemistä ja mitä muutoksia niihin liittyen on tehty.

Vaarallisille seoksille tehtävien PCN-ilmoituksien uusia ominaisuuksia käytiin läpi. Ilmoituksia on esimerkiksi mahdollista tehdä usealle seokselle yhdellä kertaa edellyttäen, että niillä on sama luokitus. Tuotteen lakkauttaminen voidaan myös merkitä ilmoituksiin. Lisäksi käytiin läpi uusia tilanteita, milloin ilmoitus on päivitettävä. PCN-formaattiin on myös tehty päivityksiä ja ilmoitusten lähetystä parannettu mm. System-to-System (S2S) palvelun kautta.

Esineiden SCIP-ilmoituksista käytiin läpi ilmoitusvelvoitteita, ilmoituksen laatimista sekä julkista SCIP-tietokantaa ja sen käyttöä. SCIP-ilmoitus tai yksinkertaistettu SCIP-ilmoitus (Simplified SCIP notification, SSN) pitää tehdä esineille, jotka sisältävät erityistä huolta aiheuttavia aineita yli 0,1 %. Yrityksille haasteena SCIP-ilmoitusvelvoitteessa on ollut lyhyt aika valmistautua uusiin velvollisuuksiin ja tarvittavan tiedon keruu toimitusketjuissa. Vaikeuksista huolimatta SCIP-ilmoituksia on tehty jo huomattavan suuri määrä.

Lisäksi yritysten ääni ja huolet kuuluivat tapahtuman keskusteluissa ja chatissa. Seuraavia ajatuksia tuotiin esille:

  • Yritykset tarvitsevat selkeät kriteerit ja suunnan, mihin panostaa mahdollisimman nopeasti. Tavoitteiden saavuttamiseen ja tarvittaville muutoksille tarvitaan aikaa.
  • Kestäville ja turvallisille kemikaaleille pitää löytyä myös markkinat. Yritykset saattavat kohdata kysymyksiä: Paljonko kestävä kemikaali saa maksaa enemmän? Paljonko tuotteen ominaisuudet saavat heikentyä?
  • Yrityksissä kemikaalien kulutuksen aleneminen voi tarkoittaa kasvun heikentymistä.

Tapahtuman esitykset kysymyksiä ja vastauksia -osioineen ovat katsottavissa Euroopan kemikaaliviraston nettisivuilla täältä.


Teksti: Anne Kallioinen & Mikael Hirn

Kuva: Shutterstock

Suomen kansallinen kemikaaliohjelma on uudistumassa

Suomen kansallinen kemikaaliohjelma on uudistumassa

Suomen kansallista kemikaaliohjelmaa ollaan uudistamassa ja se on tulossa voimaan aikavälille 2021-2035. Kemikaaliohjelman pohjana on mm. EUn kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian tavoitteet, mutta kemikaaliohjelma katsoo pidemmälle tulevaisuuteen. Kansallisen kemikaaliohjelman uudistustyössä on ollut mukana kemikaalineuvottelukunta, TUKESin vetämä riskiryhmä sekä yliopistojen edustajista koostunut tiederyhmä. Uusi kemikaaliohjelma on jatkoa päättyneelle kemikaaliohjelmalle (2006-2020). Kemikaaliohjelman luonnosta esiteltiin ympäristöministeriön järjestämässä webinaarissa 1.10.2021.

Viisi teemaa käytännön toimenpiteille

Uudessa kemikaaliohjelmassa tuodaan esille viisi teemaa, joiden alle suunnitellaan käytännön toimenpiteitä:

    1. Terveyden ja ympäristön suojelu haitallisilta kemikaaleilta

Päätavoitteena teemassa on päästöjen ja altistumisten ennaltaehkäisy ja uusien haitattomampien kemikaalien käyttöönotto. Tämä tavoite ei tarkoita vain kemikaalien vähentämistä vaan myös uusien kestävämpien ja turvallisempien kemikaalien kehittämistä, sekä niiden hyötyjen ja riskien arviointia. Riskienarviointia ja -hallintaa on tehostettava, ja tunnistettava uudet huolenaiheet uudenlaisissa kemikaaleissa ja tuotteissa.

    1. Turvallinen kiertotalous ja kestävä kemia

Turvallisen kiertotaloudessa keskeistä on tuotteiden uudelleenkäyttö, kierrättäminen ja uusioraaka-aineiden hyödyntäminen. Kemikaalien on oltava osana kokonaista elinkaariarviointia ja -tarkastusta ja ne on huomioitava myös EU:n ekosuunnitteludirektiivissä. Kierrätysmateriaaleista on saatava turvallisia ja toiminnallisia vaihtoehtoja, jotta nämä ansaitsisivat kuluttajien luottamuksen. SVHC (substances of very high concern) -aineita on tunnistettava, ja niille tarvitaan erottelumenetelmiä, jotta kierrätysmateriaalit voisivat olla kestävä vaihtoehto.

    1. Tietoon pohjautuva päätöksenteko

Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla päätöksenteossa tarvitaan tietoa ja tutkimustuloksia. Tavoitteen on vahvistaa vuorovaikutusta, perustaa uusi kemikaalifoorumi ja tehdä tietoa näkyväksi viestinnän keinoin. Päätöksientekijöille on annettava selkeitä ja tiiviitä tietopaketteja ja tutkimusrahoja on suunnattava kemikaalipolitiikan aloille. Seurannan, tutkimuksen ja valvonnan yhteisvoimilla voidaan laatia uutta lainsäädäntöä. Tulevaisuuden tavoitteena on toksikologian ja ekotoksikologian kansallinen tutkimuslaitos.

    1. Kansainvälinen ja EU-yhteistyö kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi

Kansainvälinen, EU-tason ja pohjoismainen yhteistyö on tärkeä osa kemikaaliohjelmaa. Yhteistyötä vahvistetaan. EU-tasolla Suomi on ja haluaa pysyä aktiivisena osapuolena kehityksessä, lainsäädännön ja EU-kriteerien laadinnassa. Tavoitteen on vaikuttaa ennalta.

    1. Viestintä parantaa kemikaaliturvallisuutta

Viestinnällä on tarkoitus lisätä kemikaaliturvallisuutta ja nostaa esille kemikaalien tärkeyttä yhteiskunnassa positiivisella tavalla. Positiivisella viestinnällä halutaan esimerkiksi panostaa kemikaalien haittojen minimointiin ja nostaa esille niiden hyödyt. Jotta viestintä olisi arvokasta ja hyödyllistä, sen on oltava luotettavaa, ymmärrettävää, ennakoivaa ja kohderyhmiä tavoittelevaa. Viestintään kuuluu myös verkostoituminen, virastojen nopea reagointi kuluttajien kysymyksiin, uudet viestinnän keinot ja tietojärjestelmien (kuten Kemidigi:n) kehittäminen. Väärää tietoa on myös torjuttava positiivisessa hengessä. Suomessa kaikilla koulutustasoilla on lisättävä tietoa ja ymmärrystä kemikaaleista, niiden hyödyistä ja riskeistä, jotta kuluttajat olisivat aina itsenäisempiä omissa valinnoissa ja kemikaalien maailman ymmärryksessä. Koulutusmateriaalia ja kouluttajien osaamista on lisättävä ja viranomaisten tietoa kehitettävä.

Kemikaaliohjelma on tulossa lausuntokierrokselle lokakuussa lausuntopalvelu.fi -palveluun ja kemikaaliohjelman on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Tarvitsetteko apua kemikaalien hallinnassa?

Kokeneet asiantuntijamme auttavat teitä kaikissa kemikaalivelvoitteissa ja kemikaalien hallinnassa. Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa ja antaa pysyvän avun toimittajatiedon hallintaan ja esineiden sisältämien aineiden hallitsemiseen toimitusketjussa. Ohjelmistomme tunnistaa ajantasaisten ainerajoituslistojen perusteella aineet, joihin liittyy kemikaalilainsäädännön velvoitteita.

Ota yhteyttä ja kysy lisää, miten palvelumme voivat auttaa juuri teidän yritystänne!


Teksti: Anne Kallioinen

Kuva: Shutterstock

Suomalainen Ecobio lanseerasi ensimmäisenä maailmassa kattavan digitaalisen ratkaisun EU-taksonomia-asetuksen noudattamiseksi

Suomalainen Ecobio lanseerasi ensimmäisenä maailmassa kattavan digitaalisen ratkaisun EU-taksonomia-asetuksen noudattamiseksi
Ecobion tiimi julkaisutilaisuudessa 29.9. Vasemmalta: Taru Halla, Emma Björkqvist, Katrine Hoset, Sanna Perkiö & Evelina Meski

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, lyhyesti EU-taksonomia, on mittava säädösperusteinen kriteeristö, joka määrittelee ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia yrityksissä. Se on EU:n työkalu ohjata taloutta kestävän kehityksen suuntaan. Yritysten on täytettävä vaatimukset asteittain vuoden 2022 alusta lähtien.

EU:n taksonomia-asetus velvoittaa rahoitusmarkkinoilla toimivia yrityksiä ja pörssilistattuja suuryrityksiä luokittelemaan, arvioimaan ja julkaisemaan taloudelliset toimensa kestävän kehityksen kriteereiden mukaisesti. Taksonomia-asetus tulee jatkossa koskemaan yhä laajempaa joukkoa taloudellisia toimijoita.

Yritykset valmistautuvat nyt EU-taksonomia-asetuksen asettamien vaatimusten noudattamiseen. Mittavan luokittelujärjestelmän vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja tietojen raportointiin on toistaiseksi ollut vain vähän apua saatavilla.

Ecobio Manager tarjoaa ratkaisua taksonomiahaasteeseen yli 10 000 EU-yritykselle

Ecobio julkisti tänään keskiviikkona 29.9.2021 ensimmäisenä maailmassa kattavan ja helppokäyttöisen digitaalisen ratkaisun EU-taksonomia-asetuksen vaatimusten täyttämiseksi. Ratkaisu toteutetaan Ecobio Manager-SaaS-palvelun osana. Ecobio Manager on yritysten toiminnan, tuotteiden ja alihankkijoiden kestävän kehityksen työkalu pilvipalveluna.

Ohjelmiston lisäksi palvelu sisältää muun muassa kansainvälisiä lakien, asetusten ja sopimusten jatkuvasti päivittyviä tietokantoja. Sen moduulirakenne tarjoaa mahdollisuuksia valita sisältöjä tarpeen mukaan.

– Ecobio Managerin maailman ensimmäinen kattava taksonomiaratkaisu sisältää sujuvan luokitteluprosessin ja päivittyvien lakitietokantojen lisäksi myös ympäristöriskin arvioinnin. Kattavuudeltaan vastaavaa palvelua markkinoilla toistaiseksi ole ollut, Ecobion perustaja ja kehitysjohtaja Sanna Perkiö, TkT, kertoi.

EU:n komissio on luonut monitahoisen järjestelmän, jonka vaatimusten syövereihin yritysten on helppo eksyä ilman perehtynyttä asiantuntija-apua ja järjestelmällistä työskentelymallia.

– Tarjoamme yli 10 000 EU-yritykselle helppoa ja pätevää digitaalista toimintamallia kimuranttien vaatimusten täyttämiseksi. Vastaanotto pörssiyrityksissä ja rahoitusalalla on ollut sekä innostunutta että helpottunutta.

Yritysten kannattaa alusta lähtien hyödyntää digitalisoinnin tarjoama tehokkuus, Perkiö vinkkasi.

– Taksonomian ensimmäiset vaatimukset on raportoitava jo ensi keväänä. Odotamme laajaa kiinnostusta ja asiakkuuksia eri puolilta Eurooppaa.

Lue lisää uudesta digitaalisesta ratkaisustamme täältä.

Löydät kaikki tallennetut webinaarimme täältä.

Miten varmistat yrityksesi vaatimusten täyttymisen? Osallistu esittelyyn!

Miten varmistat yrityksesi vaatimusten täyttymisen? Osallistu Ecobio Manager esittelyyn!

Ilmoittaudu mukaan!

Kestävän kehityksen asiantuntijamme käyvät esittelyssä läpi yritysten toiminnan vaatimusten hallinnan Ecobio Manager pilvipalvelussamme. Puolen tunnin esittelyn aikana näytämme oleellisemmat toiminnot ja hyödyt liittyen säädösseurantaan, kemikaalihallintaan ja riskinarviointiin.

    • Johdatko kestävän kehityksen tiimiäsi käyttäen lukuisia Exceleitä ja hakukoneita?
    • Haluatko hyödyntää digitalisoinnin edut yrityksen kestävässä kehityksessä?
    • Haluatko varmistaa vaatimusten täyttymisen, johtaa tavoitteitanne ja seurata tuloksianne?

Saammeko esitellä Ecobio Managerin: Yrityksen kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani.

Ecobio Manager on edistyksellinen kestävän kehityksen SaaS-palvelu. Innovatiivinen ohjelmistomme ja ajantasaiset tietokantamme auttavat sinua vaatimusten täyttämisessä ja tuloksen parantamisessa – paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Esittelyn aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Esittelyt ovat kaikille avoimet. Ilmoittauduthan käyttäen yrityssähköpostiosoitettasi.

Maksuttomia suomenkielisiä esittelyitä järjestetään keskiviikkoisin kello 8.30-9.00. Tarkemmat päivämäärät löydät täältä

Tervetuloa mukaan!

Lue lisää Ecobio Managerista täältä.

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.

Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä

Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimia

Tällä viikolla julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti korostaa ilmastokriisin hillinnän vaativan nopeita toimenpiteitä. Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 9.8. ensimmäisen osan kuudennesta ilmastonmuutosta koskevasta arviointiraportistaan. Ensimmäinen julkaistu osa käsittelee ilmaston nykytilaa ja sen tulevaisuutta keskittyen ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Toinen, ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevä osa ja kolmas, ilmaston lämpenemistä hillitseviä keinoja läpikäyvä osa julkaistaan ensi vuonna. Edellinen ilmastopaneelin laatima raportti julkaistiin vuonna 2013. Nyt julkaistu raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään, sillä tieto ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja tarkentunut huomattavasti aiempaan raporttiin verrattuna.

Raportti osoittaa merkittävän osan ilmaston lämpenemisestä aiheutuneen ihmisen toiminnasta. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C esiteollisesta ajasta, mutta lämpeneminen ei ole jakautunut maapallolla tasaisesti, vaan esimerkiksi pohjoiset ja arktiset alueet ovat lämmenneet vähintään kaksinkertaisella nopeudella keskiarvoon verrattuna. Enimmäkseen lämpeneminen johtuu hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja dityppioksidin, määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Nämä kaasut lämmittävät alailmakehää hidastamalla auringonsäteiden säteilyä pois maapallolta.

Raportissa todetaan lämpenemisen olleen odotettua nopeampaa ja se on jo käynnistänyt prosesseja, joiden hidastaminen tai pysäyttäminen vie jopa tuhansia vuosia. Esimerkiksi valtamerten lämpeneminen ja vedenpinnan nousu sekä jään ja lumen määrän vähentyminen ovat ilmiöitä, joissa muutokset tapahtuvat hitaasti ja joissa tähän mennessä tapahtuneet muutokset voivat olla jopa peruuttamattomia. Myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet ja voimistuneet ihmisen vaikutuksesta.

Ilmastopaneelin raporteille tyypilliset infograafit, päästökehitysskenaariot, on päivitetty uusimpaan raporttiin ja niiden mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 tai kahteen celsiusasteeseen vain tiukimmilla päästövähennystoimilla. Jotta 1,5 asteen päästötavoitteeseen päästäisiin, ihmiskunnan tulisi olla hiilineutraali kasvihuonekaasupäästöjen osalta vuoteen 2050 mennessä ja nettonegatiivinen sekä 1,5 että kahden asteen tavoitteessa noin vuoteen 2075 mennessä. Ilman erittäin merkittäviä päästövähennyksiä ilmasto tulee lämpenemään näiden kriittisten lämpötilarajojen yli 2000-luvun aikana. Kaikkien päästöskenaarioiden mukaan ilmasto tulee silti lämpenemään vuosisadan puoleen väliin asti.

Yrityksillä avaimet ilmastokriisin ratkaisemiseen

Yksilön valinnoilla on huomattavan suuri ja aliarvioitu merkitys ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa vuodessa, kun lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi hiilijalanjäljen olevan vain 2 500 kiloa. Kasvipainotteisen ruokavalion suosiminen, julkisilla tai pyörällä liikkuminen, kulutuksen karsiminen ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä yksilötasolla. Silti yrityksillä on usein vielä suuremmat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ja vaatimustason noustessa yrityksillä on mahdollisuus tarjota ympäristön kannalta kestäviä ja vähähiilisiä tuotteita ja palveluita ja siten pitää liiketoimintansa kannattavana.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä edellyttää koko järjestelmätason muutosta, jossa kuluttajien on muutettava suhtautumistaan omaan kulutustasoonsa ja -tapaansa ja toisaalta yritysten on kehitettävä toimintaansa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. Yritystoiminnan on kyettävä huomioimaan niin ilmastonmuutos kuin muutkin ympäristömuutokset siten, että toiminnan hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteettivaikutukset sekä erilaiset sosiaaliset vaikutukset ovat kestävällä pohjalla. Yritystason ratkaisuja voivat olla esimerkiksi pakkausmateriaalien vaihtaminen kierrätettäviin, raaka-aineiden hankinta toimittajilta, jotka ovat sitoutuneita päästövähennyksiin, uusien innovaatioiden, kuten biohiilen tai kierrätyslannoitteiden käyttöönotto tai kehitys, tai esimerkiksi sijoitustoiminnan keskittäminen vähähiilisiin yrityksiin.

Jotta muutokset toiminnassa ovat mahdollisia, yritysten on oltava tietoisia niiden nykyisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Yritys voi esimerkiksi selvittää toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt laskemalla toimintansa hiilijalanjäljen ja laatimalla toiminnalleen hiilineutraaliuteen tai -negatiivisuuteen tähtäävän suunnitelman. Myös toiminnan vaikutukset biodiversiteettiin — niin positiiviset kuin negatiivisetkin — on hyvä selvittää, jotta yritys voi toiminnallaan pyrkiä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen ekosysteemi sopeutuu köyhtynyttä ekosysteemiä paremmin muuttuvaan ilmastoon ja toisaalta saattaa lieventää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

 

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Hiilijalanjälkilaskentaa varten olemme kehittäneet myös laskurin, jota yritykset voivat maksutta käyttää omien kasvihuonekaasupäästöjensä selvittämiseen ensimmäisen, Ecobion laatiman laskennan jälkeen. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450


Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: IPCC Sixth Assessment Report, https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

Suomen ilmastopaneeli (2020): Kohtuullisen kulutuksen hanke, https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjaljen-pienennyttava/

Suomen ympäristökeskus (2019): Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300737

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

Sustainable Development Report 2021

YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)