Home » ympäristölupa

Avainsana: ympäristölupa

Laki ympäristöllisten lupamenettelyiden yhteensovittamisesta

ympäristöllisten lupamenettelyiden

Eduskunta on säätänyt lain eräiden ympäristöllisten lupamenettelyiden yhteensovittamisesta (764/2019).

Lain avulla on tarkoitus sovittaa yhteen ja sujuvoittaa ympäristöön vaikuttavien hankkeiden lupamenettelyjä. Lain tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaiden lupa-asiointia ja kehittää lupamenettelyä kohti sähköistä yhden luukun kautta toimivaa palvelua. Yhteensovittamisen avulla eri lupahakemusten käsittelyvaiheet tapahtuvat yhtä aikaa ja hankkeen keskeiset lupa-asiat voidaan hoitaa yhdellä kerralla.

Lakia sovelletaan, mikäli hanke edellyttää ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, vesilain mukaisen luvan tai maa-aineslain mukaisen ainesten ottamisluvan. Lupaprosessissa on mahdollista hyödyntää yhteensovittamista, mikäli hankkeelle haetaan edellä mainittujen lupien lisäksi luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa, maankäyttö- ja rakennuslain, kaivoslain tai vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaisia lupia.

Mikäli hakija tahtoo, voidaan lupamenettelyt pitää myös erillään tai päättää yhteensovittamista käytettävän vain osassa hankkeen lupa-asioita. Yhteensovittamisen suorittaa aluehallintovirasto, mikäli kyseessä on vesilain mukainen tai muuten sen ratkaistava lupakäsittely. Muissa tapauksissa yhteensovittava taho on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Lain on määrä tulla voimaan 1 päivänä syyskuuta 2020.

 

Ecobio Manager pitää yrityksesi lainsäädännön muutosten tasalla ja Ecobion asiantuntijat auttavat sinua ympäristölupa-asioissa.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme:

info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450

adaptation

Ympäristönsuojelulakiin luvassa muutoksia

Hallituksen kevätkauden esityksessä (HE 94/2018) esitetään tehtäväksi muutoksia ympäristönsuojelulakiin (527/2014) sekä rikoslakiin (39/1889). Esityksen tavoitteena on valmistella ympäristönsuojelulakiin säännökset, joiden avulla osa nykyisin luvanvaraisista toiminnoista, joilta ei EU-lainsäädännön mukaan edellytetä ympäristölupaa, voitaisiin siirtää ympäristölupamenettelyä kevyempään ilmoitusmenettelyyn.

Ilmoitusmenettelyllä voitaisiin nopeuttaa toimintojen aloittamista menettelyn piirissä olevilla toimialoilla sekä vähentää toiminnanharjoittajille ja viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Ilmoitusmenettelyn esitetään sijoittuvan nykyisen lupa- ja rekisteröintimenettelyn rinnalle sellaisille toiminnoille, jotka eivät jatkossa enää tarvitsisi ympäristölupaa. Kyseiset toiminnot olisivat edelleen ennakollisen valvonnan piirissä ja niistä tehtäisiin päätös, joka voi tarvittaessa sisältää toimintaa koskevia määräyksiä. Useita ympäristönsuojelulain pykäliä tarkistettaisiin siten, että ympäristöluvanvaraista ja osin rekisteröitävää toimintaa koskevat säännökset ulotettaisiin koskemaan myös ilmoituksenvaraista toimintaa.

Ilmoitusmenettelyyn siirrettäisiin sellaisia toimintoja, joihin sovellettuna uusi menettely ei vaarantaisi nykyisen ympäristönsuojelun tason säilymistä. Olemassa olevat ilmoitusmenettelyt jäisivät lakiin kertaluonteista toimintaa koskevana ilmoitusmenettelynä. Yleiseen ilmoitusmenettelyyn ehdotetaan siirrettäväksi eräitä nykyisin luvanvaraisia toimintoja, joiden ympäristövaikutukset olisivat vähäisiä ja kohdistuisivat rajoitetulle alueelle.

Ilmoituksenvaraisuuden on ehdotettu koskevan ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 seuraavia toimintoja:

  • sahalaitoksia, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 20 000 m3 sahatavaraa vuodessa
  • polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastoja, joissa varastoidaan kemikaalia 100–50 000 m3
  • koneellista kullankaivuuta, kun kaivettavia maamassoja on alle 500 m3/vuodessa ja toiminta-aika enintään 50 vrk/vuodessa.
  • joukkoa elintarvikkeiden tai rehujen valmistusta harjoittava toimintoja
  • pienimpiä eläinsuojia
  • yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikkoja tai vastaavan kokoisia työkonevarikkoja
  • ulkona sijaitsevia ampumaratoja
  • kiinteitä eläintarhoja tai huvipuistoja

Lisäksi esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rikoslain ympäristörikkomusta käsittelevään pykälään (48 luku, 3 §) uusi momentti. Momentissa säädettäisiin, että ympäristönsuojelulakiin säädettävään yleiseen ilmoitusmenettelyyn sisältyvän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti olisi rikoslain mukaan rangaistavaa. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voitaisiin tuomita rangaistukseksi sakkoa tai maksimissaan kuusi kuukautta vankeutta.

Säädösmuutosten tarkoitettu voimaantulo on 1.1.2019.

 

Ota yhteyttä

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään ympäristölainsäädännön kysymyksissä. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa meiltä, info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

 

Jätteenkäsittelyä (WT) koskevat BAT-päätelmät hyväksytty 12.4.2018 Brysselissä

Jätteenkäsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät (WT-BATC, Waste Treatment – Best Available Techniques Conclusions) hyväksyttiin teollisuuspäästödirektiivin artiklan 75 komitean kokouksessa Brysselissä. Seuraavaksi BAT-päätelmät käännetään EU:n virallisille kielille. Käännökset julkaistaan noin puolen vuoden päästä ja näin ollen BAT-päätelmät astuvat voimaan syksyllä 2018.

Jätteenkäsittelyn BAT-päätelmät koskevat yleisesti jätteenkäsittelyä, lukuun ottamatta mm.  kaatopaikkasijoitusta, jätteenpolttoa, kuonan tai arinatuhkan käsittelyä ja patterien murskausta. BAT-päätelmät sisältävät jätteenkäsittelyn direktiivilaitoksia sitovat BAT-AEL-päästöraja-arvot mm. ilmaan ja veteen johdettaville päästöille. Päästörajoille voi kuitenkin tietyissä tapauksissa hakea poikkeamalupaa. BAT-poikkeama on mahdollista myöntää silloin kuin päästöarvot johtaisivat kohtuuttoman korkeisiin kustannuksiin verrattuna saavutettaviin ympäristöhyötyihin.

BAT-selvityksen ajankohtaisuus

BAT-päätelmien virallisen käännöksen julkaisemisen jälkeen direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajalla on 6 kk aikaa toimittaa valvontaviranomaiselle BAT-selvitys, jossa arvioidaan, vastaako oma toiminta ja voimassa olevat lupaehdot BAT-päätelmissä esitettyä tasoa.

BAT-päätelmien julkaisu muuttaa laitosten päästöjen tarkkailua, sillä tarkkailutulokset tulee ilmoittaa vuorokausikeskiarvoina, mitä Suomessa ei ole ennen vaadittu. Tarkkailutiheys on kuitenkin joustava. Mikäli nykyisen lupapäätöksen päästöraja-arvot ovat tiukemmat kuin BAT-päätelmissä, niitä ei AVIn mukaan tulla lähtökohtaisesti muuttamaan.

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään BAT-päätelmiin ja BAT-selvityksiin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä Ecobion asiantuntevaan tiimiin: info@ecobio.fi puh. 02 07 569 450

Seitsemän askelta onnistuneeseen perustilaselvitykseen

Direktiivilaitoksen ympäristölupahakemusmenettelyyn voi liittyä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys.

Ympäristöluvan päivittämisen tai uuden ympäristöluvan hakemisen yhteydessä voi tulla tarve laatia perustilaselvitys. Kaikkien direktiivilaitosten tulee arvioida perustilaselvityksen tarpeellisuus. Velvollisuus laatia varsinainen perustilaselvitys koskee direktiivilaitoksia, joiden toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai muodostuu vaarallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Perustilaselvitys on lupa- ja laitoskohtainen.

Perustilaselvityksen tavoitteena on maaperän ja pohjaveden suojelu. Direktiivilaitoksen toiminnan päätyttyä alueen maaperä ja pohjavesi tulee palauttaa perustilaan eli merkityksellisiä vaarallisia aineita ei saa esiintyä maaperässä tai pohjavedessä merkittävästi enempää kuin perustilaselvityksen laatimishetkellä. Perustilaselvityksen avulla pystytään tarvittaessa osoittamaan, että alueen tila ei ole merkittävästi muuttunut riittävien suojelutoimenpiteiden ansiosta eikä jatkotoimenpiteisiin ole tarvetta ryhtyä. Huolella yhteistyössä asiantuntijan kanssa laadittu perustilaselvitys on aina toiminnanharjoittajan etu, sillä puutteellisesti tehty selvitys saattaa johtaa arvaamattomiin jälkikustannuksiin.

Näin laadit onnistuneen perustilaselvityksen

Asiantuntija määrittelee yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa perustilaselvityksen tarpeellisuuden sekä laajuuden perustuen laitosalueen toimintahistoriaan, mahdollisiin päästölähteisiin sekä alueen ympäristöolosuhteisiin seuraavien vaiheiden mukaisesti:

1. Kaikki laitosalueen toimintaan liittyvät vaaralliset aineet tunnistetaan ja niiden mahdollisuus päästä maaperään tai pohjaveteen arvioidaan.

  • Jos nämä aineet voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista, määritellään ne merkityksellisiksi vaarallisiksi aineiksi ja perustilaselvitys koskee näitä aineita.
  • Jos laitoksen toiminnassa ei tunnisteta olevan yhtään merkityksellisiä vaarallisia aineita, niin perustilaselvitystä ei ole tarpeellista tehdä.

2. Historia- ja laitosalueen tietojen perusteella selvitetään, voiko merkityksellisiä vaarallisia aineita esiintyä laitosalueen maaperässä tai pohjavedessä.

  • Laitosalueella saattaa esiintyä muita kuin nykyisen toiminnan kannalta merkityksellisiä vaarallisia aineita, jolloin myös näiden havaitseminen on toiminnanharjoittajan kannalta edullista.
  • Selvitys kattaa laitosalueen ja sen lähialueiden aiemman toiminnan mahdollisimman pitkältä aikaväliltä.

3. Laitosalueen ympäristöolosuhteet ja aineiden ominaisuudet selvitetään, jotta merkityksellisten vaarallisten aineiden esiintyminen ja kulkeutuminen maaperässä ja pohjavedessä voidaan arvioida.

4. Alueen historiatietojen ja alueen nykyisten ympäristöolojen perusteella kootaan laitosaluetta kuvaava käsitteellinen malli, jossa havainnollistetaan merkityksellisten vaarallisten aineiden esiintymistä ja mahdollista kulkeutumista maaperässä ja pohjavedessä.

  • Malli kattaa sekä nykyiset että mahdolliset tulevat päästöt.

5. Edellisissä vaiheissa koottujen tietojen riittävyys perustilan määrittämiseksi arvioidaan.

  • Jos koottujen tietojen katsotaan olevan riittäviä perustilan määrittämiseksi, laaditaan niiden pohjalta perustilaselvitys.
  • Jos koottujen tietojen ei katsota olevan tarpeeksi kattavia tai ajantasaisia, täydennetään tietoja ympäristöteknisellä tutkimuksella.

6. Laitosalueella tehdään tarpeen mukaan edellisissä vaiheissa koottuja tietoja täydentävä ympäristötekninen tutkimus.

  • Ympäristötekninen tutkimus suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti huomioiden alueen historia, ympäristöolosuhteet sekä laitoksen tekniset ratkaisut.
  • Näytteenoton tutkimussuunnitelma on hyvä antaa viranomaisen (ELY-keskus) nähtäville ennen tutkimuksen suorittamista, jotta näytteenottoja ei tarvitse myöhemmin viranomaisen vaatimuksesta täydentää.
  • Edustava, ajantasainen kohdetutkimus on yleensä luotettavin tapa arvioida maaperän ja pohjaveden tilaa.

7. Perustilaselvityksessä kootaan yhteen kaikki edellisissä vaiheissa kerätyt tiedot.

  • Raportissa esitetään laitosalueen maaperän ja pohjaveden perustila sekä tiedot, joihin tilan määrittäminen perustuu.
  • Perustilaraportti on julkinen, mutta tarpeen mukaan salassa pidettävät aineet ja niitä koskevat tiedot voidaan raportoida julkisesta raporista erillään.

Asiantuntijamme auttavat onnistumaan

Vaikka perustilaselvityksen tekemiselle löytyy selkeät suuntaviivat, niin jokainen selvitys on kuitenkin aina yksilöllinen. Onnistuneen perustilaselvityksen tekeminen vaatiikin vahvaa asiantuntijaosaamista ja kokemusta perustilaselvitysten tekemisestä. Tiivis yhteistyö asiantuntijan kanssa on olennaista, jotta toiminnanharjoittajan tarpeet ja viranomaisten vaatimukset kohtaavat. Asiantuntija myös varmistaa, että toiminnanharjoittaja välttyy turhilta lisäaskelilta prosessin aikana.

Meillä Ecobiolla on runsaasti kokemusta perustilaselvityksistä sekä muista ympäristölupa-asioista. Autamme niissä mielellämme. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa: pia.valitalo@ecobio.fi tai puh. 020 756 9453.