Home » ympäristö » Sivu 2

Avainsana: ympäristö

Yritysten vastuullisuus lisääntyy EU-lain kautta

Luonnon ja talouden pitäisi olla tasapainossa. Toimialasta riippuen yrityksillä on vielä varaa ottaa luontoa ja ihmistä paremmin huomioon tinkimättä taloudellista tavoitteista. Maailma tarvitsee säädöksiä, jotka rajoittavat yritysten toimintaa, jotta ihmisoikeudet ja luonto saavat tarvitsemansa kunnioituksen ja rauhan.

Euroopan Unioni on maailman laajin yhtenäismarkkina-alue, joka antaa EU:lle valtavan mahdollisuuden kääntää yritysten liiketoimintaa luonnolle ja ihmiselle ystävällisempään suuntaan. Nyt jos koskaan on aika saada yritysten liiketoiminta ja luonto tasapainoon.

Huoli vapaaehtoisuuden toimivuudesta

Tällä hetkellä EU:ssa on voimassa soft-law (pehmeä oikeus) ihmisoikeuksien toteuttamisesta yritystoiminnassaan, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights) luovat kansainväliset ohjeet yrityksille ihmisoikeuksista. Periaatteet perustuvat kolmelle pilarille: valtioiden velvollisuus suojella ihmisoikeuksia, yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia ja korjaavien toimenpiteiden saatavuus. Myös UN Global Compact periaatteet koskevat muun muassa ihmisoikeuksia, ympäristön suojelua ja korruption ehkäisyä, mutta vain allekirjoittaneet yritykset ovat sitoutuneita periaatteisiin.

Ihmisoikeuksien toteutus ja planeetan suojeleminen perustuu tällä hetkellä vapaaehtoisuuteen EU:ssa. Toimiiko vapaaehtoisuus riittävän tehokkaasti? Ihmisoikeuksista ja ympäristövastuusta tulisi tehdä menestystekijä yrityksille. Tämä edellettyäsi näiden tekijöiden näkymistä liiketoiminnan ja julkisen sektorin päätöksentekotilanteissa.

Uusi EU-laki vahvistaisi yritysten vastuuta vahingoista

EU haluaa nyt varmistaa, että yritykset kantavat vastuun, jos ne vahingoittavat ympäristöä tai rikkovat ihmisoikeuksia tai hyvän hallinnon periaatteita. Myös myötävaikuttamisesta haittaan joutuisi vastuuseen.

Helmikuussa 2021 Euroopan parlamentti äänesti EU-laista, joka velvoittaisi yrityksiä täyttämään ihmisoikeus- ja ympäristövaatimukset koko arvoketjussaan. Parlamentti hyväksyi päätöslauselman ylivoimaisesti.

Huolellisuusvelvoite perustuu kestävyyteen ja hyvään hallintoon

Sitova EU:n huolellisuusvelvoite pakottaisi yritykset tunnistamaan ja korjaamaan arvoketjujensa osat, jotka loukkaavat tai vahingoittavat ihmisoikeuksia, ympäristöä tai hyvää hallintotapaa. Tähän kuuluisi kaikki toiminnot, sisältäen sekä suorat että epäsuorat liikesuhteet ja sijoitusketjut. Huolellisuusvelvoite ottaisi huomioon muun muassa sekä sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet, että ilmastonmuutoksen ja metsäkadon vauhdittamisen. Myös korruptio ja lahjonta olisi katettu velvoitteessa.

Vaikutus myös EU:n rajojen ulkopuolelle

Jotta uuden velvoitteen vaikutukset olisivat mahdollisimman kattavia, on ehdotettu, että uusi EU-laki koskisi myös EU:n sisämarkkinoille haluavia yrityksiä. Tämä tarkoittaisi, että myös unionin ulkopuolella kotipaikkaansa pitävien pitää pystyä todistamaan, että yrityksen toiminta noudattaa ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta.

Ecobio auttaa yritysvastuussa

Tarvitsetteko apua yrityksenne toiminnan kehittämiseen ympäristön kannalta paremmaksi? Asiantuntijamme auttavat teitä mielellään esimerkiksi UN Global Compact periaatteiden täyttämisessä.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi ja sales@ecobiomanager.com

puh. +358 (0) 20 756 9450

Sinua saattaa myös kiinnostaa webinaarimme ”Yritysten globaali pelikenttä kestävässä kehityksessä”

Maaliskuussa pidetty webinaari Global Compact Network Finland:in kanssa yhteistyössä käy tiivistetysti läpi vastuullisen yritystoiminnan elementit ja arvonmuodostuksen, sekä tärkeimmät kestävän kehityksen viitekehykset. Global Compact Network Finlandin pääsihteeri esittelee kestävän kehityksen ajankohtaisaiheet 2021 ja mitä UN Global Compact tarjoaa yrityksille.

Löydät kaikki sekä tulevat että tallennetut webinaarimme uudesta webinaarikirjastostamme! Löydät webinaarikirjaston täältä.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Euroopan Parlamentti

UN Global Compact

UN Guiding Principles on Business and Human Rights

Lataa maksuton SCIP-whitepaper

LATAA MAKSUTON KATTAVA JA TIIVIS SCIP-WHITEPAPER TÄSTÄ!

Euroopan Unionin tavoitteena on muuttaa talouttaan kiertotalouden mukaiseksi. Vahvistaakseen kiertotaloutta EU:n kemikaalivirasto ECHA on perustanut uuden tietokannan (SCIP Database) esineiden ja esinekokonaisuuksien tietojen kokoamiseksi ja tiedon saattamiseksi julkisesti saataville. Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC, Substances of Very High Concern) esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

Miten selättää yrityksesi SCIP-velvoitteet?

SCIP velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia, joka toimeenpannaan Suomessa kemikaalilakiin tehtävällä muutoksella, jonka arvioidaan tulevan voimaan kesällä 2021. Kansallinen toimeenpano on viivästynyt, mutta Ympäristöministeriö suosittelee SCIP-ilmoitusten laatimista 5.1.2021 alkaen EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta.

SCIP-vaatimusten täyttämisessä kannattaa toimia järjestelmällisesti ja jäsentyneesti. Whitepaperimme avulla saat tiiviisti ja kattavasti tietoa SCIP-velvoitteista ja niiden hallinnasta.

SCIP-whitepaper sisältää seuraavat osiot:

    • Kenen pitää tehdä SCIP-ilmoitus?
    • Miten SHVC-aineen pitoisuus lasketaan esineestä?
    • Mitä tietoja vaaditaan?
    • Miten tiedot toimitetaan?
    • Mitkä ovat esineiden valmistajien ja EU-maahantuojien keskeisimmät REACH-velvoitteet?
    • Hankalimmat SCIP-vaatimukset ja niiden taklaaminen
    • 6 askelta SCIP vaatimusten täyttämiseen

Voit ladata SCIP-whitepaperin tästä.

Ecobio auttaa SCIP-vaatimusten täyttämisessä

Tarvitsetko asiantuntija-apuja? Mietitkö ohjelmistoratkaisuja? Ecobion REACH-vaatimuksia tuntevat kemistit ja tuotetietoihin perehtyneet asiantuntijat auttavat yritystäsi SCIP-vaatimusten täyttämisessä

Keskustelemme mielellämme lisää! Ota yhteyttä:

Ecobio Oy asiantuntija Anne Kallioinen

Anne Kallioinen – Johtava konsultti, kemikaaliasiantuntija

anne.kallioinen@ecobio.fi

Puh.: 020 756 2303

 

Ecobio Manager – Digitalisoi yritysten kestävän kehityksen tarpeet

Lisäksi Ecobio Manager -ohjelmistomme antaa pysyvän avun toimittajatiedon hallintaan ja esineiden sisältämien aineiden hallitsemiseen toimitusketjussa.

Lue lisää Ecobio Managerista täältä ja ota yhteyttä!

Malena WeurlanderMalena Weurlander – Key Account Manager

malena.weurlander@ecobio.fi

Puh.: 020 756 9459

Ajankohtaiset kestävän kehityksen avustushankkeet

Valtioneuvostolla on useita eri avustustukia, joita yritykset voivat hakea hankkeisiinsa. Kokosimme viisi oleellisinta avustustukea kestävän kehityksen hankkeisiin, jotta voitte helposti löytää teitä kiinnostavat ja koskevat asetukset.

Kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistäminen

Business Finland myöntää avustusta kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämistä tukeviin ilmastomuutoksen hillintään ja muihin ympäristösuojeluun liittyviin investointihankkeisiin (1197/2020). Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidyille taloudellista toimintaa harjoittaville yhtiöille. Avustusta voidaan myöntää sekä ympäristösuojeluun että jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin.

Avustus edellyttää, että hanke liittyy:

  1. Digitaalisten ratkaistujen rakentamista koskeviin investointihankkeisiin;
  2. Teolliseen rakentamiseen liittyviin investointeihin;
  3. Liiketoimintaekosysteemien edellyttämiin investointihankkeisiin.

Asetus on astunut voimaan 1.1.2021 ja on voimassa 31.12.2023 saakka. Rahoitusta voi hakea 15.2–16.4.2021.

Ravinteiden kierrätys ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeet

Ympäristöministeriö myöntää avustusta ravinteiden kierrätykseen ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeisiin (657/2020). Avustusta voidaan myöntää vesiensuojelua edistäviin ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin sekä jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden ja energian talteenoton edistämisen hankkeisiin.

Avustuksen saanti edellyttää, että hanke:

  1. Vähentää ravinteiden pääsyä vesiin, poistaa ravinteita vesistä tai kierrättää ravinteita;
  2. Parantaa jäte- tai sivuvirtojen, jätevesien tai puhdistamolietteiden laatua tai käsittelymenetelmiä ravinteiden tai orgaanisen aineen talteen ottamiseksi tai kierrättämiseksi;
  3. Kehittää erilaisten jäte- tai sivuvirtojen tai lietteen käytön riskien arviointia tai hallintaa;
  4. Jollain muulla kuin 1–3 kohdassa tarkoitetulla tavalla edistää vesiensuojelua ravinteiden kierrätyksellä;
  5. Edistää jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai energian talteenottoa.

Asetus on astunut voimaan 16.9.2020 ja on voimassa 31.12.2026 saakka.

Kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeet

Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää avustusta innovatiivisiin kiertotalouden investointeihin, investointeihin liittyviin selvityksiin ja kiertotaloutta tukeviin verkostoihin (604/2020). Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle taloudellista toimintaa harjoittavalle yhtiölle.

Avustusta saa käyttää:

  1. Kiertotaloutta edistäviin teknologisiin tai muihin uusia toimintatapoja tai palveluita tukeviin investointeihin;
  2. Kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin ja verkostoihin;
  3. Työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen.

Asetus on astunut voimaan 15.8.2020 ja kumoaa aiemman vastaavan asetuksen. Rahoitusta voi hakea 15.10.2020 alkaen ja hanke tulee toteuttaa 30.6.2022 mennessä.

Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito

Valtio myöntää avustusta perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon vuosina 2020–2025 (953/2020). Avustuksen tavoitteena on kunnostus- ja hoitotoimin avuin edistää perinnebiotoopeille luonteenomaisen kasvillisuuden, kasviston ja eläinlajiston ekologista tilaa sekä turvata ja kohentaa perinnebiotooppien maisemallisia arvoja.

Asetus on astunut voimaan 21.12.2020 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet

Valtio myöntää avustusta luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen (5/2021). Avustusta haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä.

Avustuksella edistetään seuraavia tavoitteita:

  1. Hiilinielujen ja -varastojen ylläpito ja vahvistaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;
  2. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;
  3. Maa- ja metsätalouden sopeutumisen ilmastonmuutokseen edistäminen;
  4. Ilmastotoimien tueksi tiedon tuottaminen ja kyseisen tiedon käytön edistäminen .

Asetus on astunut voimaan 13.1.2021 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

Ecobio Manager auttaa teitä avustuksien hakemisessa

Kiinnostuitko yllä mainituista avustuksista? Tarvitsetko apua avustuksen hakemisessa tai haluatko kuulla lisää? Kestävän kehityksen Ecobio Manager -asiantuntijatiimimme vastaa mielellään kysymyksiinne ja auttaa teitä hankkeittenne rahoitushakemuksissa!

Lisää tietoa Ecobio Managerista voit löytää täältä.

Ole yhteydessä meihin!

sales@ecobiomanager.com

puh. 020 756 9450


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet: Finlex 1197/2020, 657/2020, 604/2020, 953/2020, 5/2021

Business Finland

Webinaari 11.3: Yritysten globaali pelikenttä kestävässä kehityksessä

Tervetuloa mukaan kestävän kehityksen webinaariimme 11.3!

Toimitusjohtajamme ja johtava konsulttimme Taru Halla käy webinaarissa tiivistetysti läpi vastuullisen yritystoiminnan elementit ja arvonmuodostuksen, sekä tärkeimmät kestävän kehityksen viitekehykset. Global Compact Network Finlandin pääsihteeri Lenita Toivakka esittelee kestävän kehityksen ajankohtaisaiheet 2021 ja mitä UN Global Compact tarjoaa yrityksille.

Miten yrityksesi voi tuoda kestävän kehityksen työtä näkyväksi maailmalla? Mitä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia globaalille yritykselle on tarjolla? Toimet kestävän kehityksen edistämiseksi lisääntyvät päivä päivältä ja edelläkävijöillä on mahdollisuus kertoa maailmalle työstään kestävän kehityksen puolesta. Toisaalta yritykset kohtaavat myös painetta sidosryhmiltään ja ympäristössä tapahtuvat muutokset kannustavat niitä ottamaan nämä asiat paremmin huomioon toiminnassaan.

Webinaarissamme saat vastauksen seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitkä ovat vastuullisen yritystoiminnan elementit ja arvonmuodostus?
  2. Mitkä ovat tärkeimmät kestävän kehityksen globaalit viitekehykset? – Indeksit, vapaaehtoiset sitoumukset ja tavoiteohjelmat, raportointimallit, merkit ja merkinnät, standardit ja muut tärkeät viitekehykset.
  3. Millainen on YK:n yritysvastuualoite? Ajankohtaiset teemat 2021.

Tilaisuus järjestetään yhdessä Global Compact Network Finlandin kanssa. Pääsihteeri ja verkoston vetäjä Lenita Toivakka osallistuu webinaariin.

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Tilaisuus on suunnattu kansainvälisten yritysten kestävän kehityksen teemojen parissa työskenteleville asiantuntijoille ja johtajille, sekä kansainvälistymistä suunnitteleville tahoille ja muille kiinnostuneille yritysasiantuntijoille ja tutkijoille.

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 11.3.2021 klo 9.00–10.00.

Voit ilmoittautua mukaan webinaariimme täältä.

Tervetuloa mukaan!

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Emma Björkqvist

Webinaari 18.2: Hiilijalanjälki – Trendit, laskentamallit ja etenemissuunnitelma

Tervetuloa mukaan vähähiilisyys webinaariimme 18.2!

Ilmastosiantuntijamme Henrik Österlund ja Inka Voutilainen käyvät webinaarissa tiivistetysti läpi vähähiilisyyden ajankohtaistilanteen osana yritysvastuuta, ja esittelevät hiilijalanjäljen laskennan ja vähentämisen standardeja ja ohjelmistoja.

Asiakkaiden odotukset vähähiilisyydestä ovat ajava voima monille yrityksille. Sen lisäksi lisäarvonäkökulman (BMC) ymmärtäminen on yrityksille hyvinkin kannattavaa. Nyt yritysten lainsäädännölliset velvoitteet lisääntyvät, esimerkiksi Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen ympäristöohjauksen kautta. Laskentamallien hallinta yhdistettynä konkreettisen etenemismallin käyttöönottamiseen, on yrityksille valttikortti hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Ilmastosiantuntijamme Henrik Österlund ja Inka Voutilainen vastaavat webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mihin hiilijalanjälkeä tarvitaan nyt ja miltä tulevaisuus näyttää?
  2. Miltä vähähiilisyyden pelikenttä tällä hetkellä näyttää?
  3. Miten yritykset voivat laskea hiilijalanjälkensä?
  4. Miten yritykset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä?
  5. Mitä nyt pitää tehdä ja miltä yrityksien etenemismalli näyttää?

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu yritysvastuusta ja käytännön ilmastoteoista kiinnostuneille yrityksille.

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 18.2.2021 kello 9.00-9.30

Voit ilmoittautua mukaan webinaarin täältä.

Tervetuloa mukaan!

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Emma Björkqvist

Luonnon monimuotoisuuden raportti yhdistää luontovarallisuuden talousmittareihin

Luonnon monimuotoisuus vähenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Tutkijat arvioivat että 70 prosenttia maailman nisäkäs-, sammakko-, lintu-, kala- ja liskolajien populaatioista on kutistunut 1970 jälkeen. Ihminen on toimillaan vastuussa monimuotoisuuden vähenemisestä. Maapallomme tarvitsee kiireellisiä toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Eilen tiistaina 2.2.2021 julkaistu 600-sivuinen raportti käsittelee luontoa varallisuutena. Cambridgen yliopiston taloustieteen professori Partha Dasguptan kokoama raportti käsittelee biodiversiteettiä ja on purkanut viestin talouden kielelle käyttämällä euroja ja dollareita.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on keskusteltu jo kauan

Tutkijat ja aktivistit ovat jo kauan varoitelleet monimuotoisuuden vähenemisestä. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut toimiin politiikassa, kulutustottumuksien muutokseen tai yritysten investointipäätöksiin. Cambridgen yliopiston tutkijat yrittävät ratkaista ongelmaa yhdistämällä monimuotoisuuden vähenemisen ja taloudelliset toimet. Kertomalla biodiversiteetin uhkista talouden kielellä Cambridgen tutkijat toivovat, että poliitikot, yritykset ja kansalaiset ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden paremmin.

”Arvioiden mukaan vuosina 1992–2014 henkeä kohti laskettu tuotettu pääoma lähes kaksinkertaistui ja inhimillinen pääoma lisääntyi noin 13 prosenttia globaalisti, mutta henkeä kohti laskettu luonnon pääoma väheni lähes 40 prosenttia.”  (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review)

Raportti määrittelee luonnon varallisuutena

Todistamme tälläkin hetkellä sukupuuttoaaltojen kiihtymisen, eläinpopulaatioiden kutistumisen ja paikallisten ekosysteemien lähes täydellisen tuhoutumisen. Tämä todistaa, että luontopääomaamme ei ole vaalittu. Raportti määrittelee luonnon varallisuutena, jota ei ole kohdeltu hyvin.

Yhdistämällä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen taloudellisiin riskeihin raportti konkretisoi tilanteen myös taloudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi luonnon resurssien ylikulutus johtaa palveluiden ja tavaroiden tuotannon vaarantumiseen. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä talouskasvun heikentymiseen.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on taloudellisesti kannattavaa

Raportin mukaan monimuotoisuuden ylläpitäminen voidaan tulkita riskinhallintana. Jos onnistumme ylläpitämään monimuotoisuuden ennallaan, toimii se kuin riskin hajauttaminen tai vakuutus. Tätä todistaa myös yksi raportin pääviesteistä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on nyt taloudellisesti kannattavaa. Meidän on halvempaa suojella luonnon monimuotoisuutta nyt, kuin lähteä jälkikäteen yrittämään korjata ekosysteemiä.

Ratkaisuna luonnon monimuotoisuuden yhdistäminen talouteen

Raportin pääviestit alleviivaavat tärkeyden nähdä ihmiskunnan ja sen talousjärjestelmän osana luontoa, eikä sen ulkopuolisena järjestelmänä. Raportti todistaa myös, että luontopääoman huonontuminen tulee myös aiheuttamaan menetyksiä ja riskejä perinteisillä taloudellisilla mittareilla.

Ratkaisuna monimuotoisuuden vähenemiseen raportti esittää monta tapaa. Samalla tavalla kuin rakennukset, koneet, tiet ja osaaminen ovat mukana taloutta ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa, pitää myös luonnon olla mukana. Tätä varten on tärkeä kehittää uusia mittareita. On tärkeää, ettei bruttokansantuotetta käytetä ainoana mittarina, sillä siihen keskittyminen saattaa johtaa kestämättömään talouskasvun tavoitteluun, vaan on kehitettävä kokonaisvarallisuusmittari, joka ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden.

Raportin mukaan biodiversiteetin talousvaikutuksien pitäisi olla mukana osana yrityksien ja rahoittajien päätöksenteossa. Kulutuksen ja tuotannon mallien täytyy myös muuttua pohjia myöten. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kannustaen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jakamiseen.

Raportin mukaan myös ympäristötavoitteiden määrittäminen kokonaisille globaaleille toimitusketjuille on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi raportissa mainitaan väestönkasvun hillitseminen, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi rahoittamalla ohjelmia, jotka parantavat naisten koulutusta, tietotasoa ja taloudellista asemaa.

Raportin mukaan on tärkeää, että luonnonsuojelualueita laajennetaan. Myös sademetsien ylläpitoon voitaisiin myöntää valtiokohtaista tukea.

Raportin The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

 

Sinua saattaa myös kiinnostaa:

Tuottavatko mittarit kiertotalouden ohjelmalle mahalaskun? Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Lue lisää uusista kiertotalouden tavoitemittareista ja mahdollisuuksista täältä!


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

Helsingin Sanomat: Tutkijaryhmä haluaa saada luonnon monimuotoisuudelle hintalapun – sen mukaan luonto on varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti

Helsingin Sanomat: Professori ehdottaa keinoja biodiversiteetin suojelemiseksi: Luontovarallisuus mukaan talousmittareihin ja luontoriskit sijoituspäätöksiin

The Royal Society: The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

Kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus julkaistiin

Kiertotalous on keskeinen väline kestävän kehityksen toteuttamisen työkalupakissa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Työryhmätyönä valmistuneen ohjelman ehdotuksissa tavoitteiksi näkyy, että työ on ollut haasteellinen eikä yksimielisyyttä tavoitteista ole vielä täysin saavutettu.

Keskustelua erityisesti kiertotalouden tavoitemittareista onkin syytä vielä käydä. Tämä on tärkeää siksi, että tavoite- ja seurantamittarit vaikuttavat linjauksiin käytännön kiertotaloustoimenpiteistä. Ohjelma toteaa, että kiertotaloudelle ei ole vielä kehitetty hyviä, kokonaisvaltaisia mittareita. Tähän voidaan kuitenkin todeta, että edellytykset nyt esitettyjä mittareita paremmille ovat olemassa. Ohjelma menee seuraavaksi poliittiseen käsittelyyn, jonka tuloksena on kevään aikana tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätös. Siinä asetetaan konkreettiset tavoitteet kiertotaloudelle ja mahdollisesti mm. luonnonvarojen käytölle.

Konkreettiset tavoitteet luovat pohjan kehitykselle

Ohjelmassa ehdotetaan, että valtioneuvosto asettaa konkreettisen, todennettavan ja kunnianhimoisen tavoitteen, joka on yhteensopiva hiilineutraaliustavoitteen kanssa ja tukee sen saavuttamista. Kiertotalousohjelmassa on todettu tätä ajatusta toteuttamaan tavoitteiksi, että

  • Vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.
  • Resurssituottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.
  • Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä
Ohjelman ehdotuksissa tavoitteiksi ja myös seurannan indikaattoreiksi näkyy, että massapohjainen ajattelutapa ja mittarointi tuntuu edelleen saavan varsin suuren roolin jopa aivan kiertotalousajattelun ytimessä, vaikka näin ei saisi eikä tarvitsisi olla. Kiertotaloudessakin tulisi massoihin keskittymisen sijaan tähdätä isoon vaikuttavuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta. Toivottavasti ajattelua saadaan vietyä tähän suuntaan keväällä, kun valtioneuvoston periaatepäätöksen mittareista päätetään. Tämä on tärkeää siksi, että massapohjaiset mittarit eivät korreloi riittävän hyvin kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Kiertotalouden mittarit ja mahdollisuudet

Kiertotaloudessa tulee miettiä ratkaisuja, joissa tähtäin on kestävän kehityksen kolmessa tulokulmassa (ympäristö, talous, sosiaalinen). Vastaavasti kiertotalouden mittarit kannattaa kytkeä mahdollisimman suoraan kestävään kehitykseen ja sen kolmeen mainittuun tulokulmaan. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea myös puhtaasti massapohjaisten tavoitemittarien välttämistä. Tämä on tärkeää siksi, että massapohjaiset mittarit, kuten esimerkiksi raaka-aineiden kulutus (DMC, RMC) eivät kuvaa edistymistä missään kestävän kehityksen kolmesta tulokulmasta.

Kiertotaloudelle ehdotettavien tavoitemittarien kohdalla voidaan ja kannattaakin aina esittää kysymys: miksi tämä on tärkeää? Vastaus paljastaa nopeasti sen, onko iso kuva, eli kestävän kehityksen tavoittelu osattu pitää mukana, ja usein myös sen miksi yhteys siihen on mahdollisesti katkennut.

Ohjausryhmää vetänyt työelämäprofessori Reijo Karhinen korosti ohjelmaehdotuksen julkistuswebinaarissa 13.1.2021, että kiertotalous on ratkaisu niin ympäristö- kuin taloushaasteisiin. Sitä tarvitaan, jotta esimerkiksi hiilineutraalius voidaan saavuttaa. Karhisen mukaan onkin aika uudistaa käsityksemme kiertotaloudesta, ja jonain päivänä alamme puhua pelkästään kestävästä taloudesta.

Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä kiertotalouden ratkaisuissa!

Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Tähän kannattaakin viimeistään nyt tarttua yrityksissä. Ohjelmaehdotus esittää toteuttamiselle kohdennettua rahoitusta, mikä oikein suunnattuna varmasti vauhdittaa yritysten siirtymää kiertotalouteen. Ecobion asiantuntijat auttavat kiertotalouden erilaisissa ratkaisuissa. Meiltä löytyy osaamista mm:

  • Kiertotalouden liiketoimintamalleista yritysnäkökulmasta
  • Kiertotalouden mittareista makro- ja mikrotasolla
  • Kiertotaloutta toteuttavasta tuotekehityksestä
  • Materiaalitehokkuudesta ja materiaalikatselmuksista
  • Teollisista symbiooseista
  • Kemikaalien hallinnasta kiertotaloudessa
  • Kiertotalouden menetelmäkehityksestä yritysnäkökulmasta

Kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus ja aineistot saatavana YM:n sivuilla: https://ym.fi/kiertotalousohjelma

Ota yhteyttä 

Henrik Österlund

Sähköpostilla: henrik.osterlund@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9457


Teksti: Henrik Österlund

Kuva: Shutterstock

Lähteet: Ympäristöministeriö

Kestävän kehityksen yritystalous – New in sustainable finance

Vastuullisuus vetää pääomia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pääomat ovat kaksinkertaistuneet vastuullisuusrahastoissa. Viimeisen vuoden aikana sekä Euroopan että USA:n osakemarkkinoilla ympäristön (e), sosiaalisuuden (s) ja hyvän hallinnon (g) asioihin profiloituneet indeksit tuottivat jonkin verran emoindeksejään paremmin. Indeksejä on monenlaisia ja sijoittajan ja muun rahoittajan on vaikea tällä hetkellä tietää, mitä indeksit pitävät sisällään ja miten niitä voi vertailla keskenään. Euroopan Unioni pyrkii ratkaisemaan vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden ongelmaa uusilla säädöksillä ja siten vahvistamaan puhtaampaa taloutta.

EU ohjaa pääomia kohti kestävää kehitystä

EU:n uusi kestävän kehityksen rahoituksen (sustainable finance) lakipaketti ohjaa pääomia kohti kestävän kehityksen investointeja määrittelemällä työkaluja ja velvoitteita kestävyyden arviointiin ja raportointiin. Sen osana Euroopan Unioni on julkaissut yhtenäisen EU:n luokitusjärjestelmän (EU Taxonomy Regulation) kestävän kehityksen toiminnoille.  Luokitusjärjestelmä tarjoaa harmonisoidut kriteerit määritellä, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Luokitus tulee kattamaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vesivarannot ja kiertotalouden. Toimintojen luokitus yhtenäistää kestävän kehityksen raportointia ja helpottaa sijoittajien ja muiden taloudellisten toimijoiden investointipäätöksiä. Luokitus on uutta yrityksille ja siihen valmistautuminen on ajankohtaista juuri nyt.

Lisäksi Komissio aikoo kesäkuussa 2021 hyväksyä säädöksen, joka tarkentaa yritysten ei-taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä määrittelemällä, miten ja missä laajuudessa yritysten tulee raportoida toimintansa edellä mainitun luokituksen mukaisesti.

Ensimmäiset EU:n luokitusjärjestelmän mukaiset yritys- ja sijoittajaraportoinnit tulee julkaista vuoden 2022 alkupuolella vuoden 2021 taloudellisista tiedoista.

Webinaari 28.1.2021: New in Sustainable Finance: How to apply EU’s taxonomy regulation and reporting requirements” 

Kiinnostaako yritysrahoitus? Tunnetko EU:n kestävän kehityksen vaatimukset? Mietityttääkö, kuinka valmistautua vaatimuksien toteuttamiseen?

Tervetuloa kuuntelemaan lisää kestävän yritystalouden (sustainable finance) uusista vaatimuksista ja tavoista edetä raportoinnin kehittämisessä aikataulujen mukaisesti.

Tule mukaan maksuttomaan englanninkieliseen webinaariimme torstaina 28.1.2021 kello 9.00, jossa asiantuntijamme käy läpi EU:n kestävän rahoituksen taksonomian velvoitteet.

Ilmoittaudu mukaan ja lue lisää täältä!


Teksti: Sanna Perkiö

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Kauppalehti 5.1.2021. ”Vastuullisuus sai vauhtia koronasta”

https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/sustainable-finance/eu-taxonomy-sustainable-activities_en

Helmi-elinympäristöohjelman luonnosversio on nyt avoin kommenteille

Ympäristöministeriö tiedotti 4.1.2021 Helmi-ohjelman olevan valmis kommentoitavaksi. Helmi-ohjelma on suunnitelma 2030 saakka ulottuvista tavoitteista ja toimenpiteistä koskien Suomen luonnon hyvän tilan turvaamista. Ohjelman sisältöön voi ottaa kantaa 31.1.2021 saakka otakantaa.fi-palvelussa.

Helmi-elinympäristöohjelman tarkoituksena on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen torjumalla elinympäristöjen vähenemistä ja niiden laadun heikkenemistä. Ohjelma asettaa laadulliset ja määrälliset tavoitteet vuoteen 2030. Nämä keskittyvät viidelle elinympäristölle: soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle. Sekä luonnonsuojelualueet että niiden ulkopuoliset alueet ovat osa ohjelmaa. Helmi-ohjelmaluonnos määrittää myös poikkileikkaavina teemoina selvitykset, inventoinnit, tutkimus ja tietojärjestelmät sekä viestintä, sidosryhmäyhteistyö ja Helmi-ohjelman organisoituminen.

Ympäristöministeriön tavoitteena on saada ohjelma hyväksyttyä ohjausryhmässä maaliskuun 2021 lopussa ja ympäristöministeriössä tapahtuvan valmistelun jälkeen päätös voidaan viedä valtioneuvostoon. Alkuvuodesta 2021 Helmi-ohjelman seurantoja, aikataulua sekä kustannuslaskelmia vielä selvennetään.

Avoin kommentointi tuo lisänäkökulmia ohjelmaan

Ympäristöministeriö on halunnut avoimella kommentoinnilla selvittää, mitä mieltä eri sidosryhmät ovat ohjelmasta, sen tavoitteista ja toimenpiteistä. Avoin kommentointi tuo mukanaan myös uusia näkökulmia, joita ei valmistelussa ole vielä huomioitu.

Helmi-ohjelma on tärkeä Suomen luonnolle, sillä se vahvistaa luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa elinympäristöjen tilaa. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

Voit lukea enemmän ohjelmasta ja ottaa kantaa täällä.

Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

Tähän mennessä luonnon monimuotoisuus on ollut vielä hyvin pienessä roolissa yritysmaailmassa. Muuttuva ilmasto ja uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeätä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ecobion asiantuntijat auttavat sinua! Ota yhteyttä!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

+358 (0) 207 569 450


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet: 

https://ym.fi/-/helmi-elinymparistoohjelman-luonnosversio-avoimesti-kommenteille

Ilmastonmuutos suurin uhka maailman luonnonperintökohteille

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton joulukuussa julkaiseman raportin mukaan ilmastonmuutos on suurin uhka maailman luonnonperintökohteille. Kolmen vuoden välein julkaistavan raportin mukaan ilmastonmuutos on ohittanut vieraslajit, jotka olivat edellisen, vuonna 2017 julkaistun, raportin merkittävin luonnonperintöä uhkaava tekijä. Ilmastonmuutos vaarantaa kolmasosaa luonnonperintökohteista luoden paineita esimerkiksi Australian Isolle valliriutalle, joka sai ensimmäistä kertaa kriittisesti vaarantuneen merkinnän kolmesti julkaistussa raportissa.

UNESCO:n maailmanperintökohteiden joukossa on 252 luonnonperintökohdetta, jotka on tunnistettu maailman tärkeimmiksi luonnonsuojelukohteiksi. Kohteiden luonto on arvokas niiden lajirunsauden tai harvinaisten lajien esiintyvyyden kannalta, ekologisten prosessien koskemattomuuden vuoksi sekä upeiden maisema-arvojen takia. Luonnonperintökohteiden tilaa tarkkaillaan, jotta niiden monimuotoisuus pysyy hyvänä ja lajien elinvoimaisuutta voidaan parantaa entisestään.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton raporttien myötä luonnonperintökohteiden hyvinvointia on alettu seurata entistä tiiviimmin ja niiden suojelutoimenpiteitä on tehostettu. Kohteista 63 prosenttia luokitellaan tilaltaan hyviksi tai sellaisiksi, jotka herättävät vain vähän huolta. Huomattavan huolta herättäviksi kohteista luokitellaan 30 prosenttia ja seitsemän prosenttia kohteista on tilaltaan kriittisiä. Edelliseen raporttiin verrattuna 16 kohteen tila on huonontunut ja vain kahdeksan tila parantunut.

Monet ihmistoimet heikentävät luonnon monimuotoisuutta

Ilmastonmuutos uhkaa luonnonperintökohteita ja niiden ainutlaatuista monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä metsäpalojen riskiä, kuivuutta, korallien haalistumista ja harvinaisten sääilmiöiden toistuvuutta. Toiseksi suurin uhka ilmastonmuutoksen jälkeen ovat vieraslajit, joiden jälkeen on listaus suoraan ihmisen aiheuttamia toimia: turismi, metsästys, kalastus, erilaiset tulipalot ja karjan laidunnus. Näiden riskitekijöiden välillä on kuitenkin suurta alueellista vaihtelua. Laidunnuksen aiheuttamat ongelmat näkyvät eniten Etelä-Amerikassa, kun taas metsästys ja kalastus uhkaavat erityisesti Afrikan, Aasian ja Karibian alueita. Jätteiden puutteellinen käsittely ja muovin päätyminen meriin on Arabimaiden suurin ongelma. Covid-19-pandemian seurauksena turismin haittavaikutukset ovat vähentyneet, mutta toisaalta turismin tuomien tulojen vähennyttyä salametsästys ja luonnonvarojen laiton käyttö on lisääntynyt, kun alueiden valvonta on heikentynyt.

On kuitenkin myös alueita, joilla luonnonperintökohteen suojelutoimet ovat onnistuneet hyvin ja luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi Seychellien palmupuumetsien eheytyminen sekä Norsunluurannikon kansallispuiston tilan nopea kehitys kriittisesti vaarantuneesta hyväksi ovat menestystarinoita, joiden takana on kansallista lainsäädäntöä, suojelutoimenpiteitä ja valvontaa sekä paikallisten asukkaiden tietoisuuden lisääntymistä. Nämä esimerkit ovat osoituksia siitä, että asioita on mahdollista muuttaa, kun vain tahtoa on tarpeeksi.

Toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämiseksi ja niihin sopeutumiseksi ovat tärkeitä ja niitä on tehtävä nyt. Maailman luonnonperintökohteet ovat ainutlaatuisia runsaan monimuotoisuuden keskittymiä, joiden suojeleminen on tärkeää jo lajien itseisarvon vuoksi, mutta myös niiden ihmisille tarjoamien ekosysteemipalvelujen kannalta. Terveet ja runsaslajiset meret ja metsät tarjoavat niin puhdasta ilmaa ja vettä kuin runsaita vilja- ja hedelmäsatojakin. Ilmastonmuutoksen hillintään vaikutetaan kansainvälisellä ja kansallisella lainsäädännöllä, mutta myös yksittäisten ihmisten valinnoilla ja kulutustottumuksilla on merkitystä.

 

Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450


Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://www.iucn.org/news/secretariat/202012/climate-change-now-top-threat-natural-world-heritage-iucn-report