Home » ympäristö

Avainsana: ympäristö

Ympäristövahinkorahasto turvaa ympäristön tilan, kun haitan aiheuttajaa ei saada vastuuseen

Uusi ympäristövahinkorahasto kattaa ympäristövahinkojen kustannuksia tilanteissa, joissa ensisijaiselta vastuutaholta ei saada perittyä korvausta. Se korvaa öljynsuojarahaston (1406/2004) ja pakollisen ympäristövahinkovakuutuksen (81/1998), jotka lakkautetaan lailla ympäristövahinkorahastosta (1262/2022). Muutos tapahtuu täysimääräisesti vasta 1.1.2025, mutta osa öljynsuojarahastosta annetun lain pykälistä kumoutui jo 1.1.2023.

Muutoksella ei ole vaikutuksia toiminnanharjoittajan velvollisuuteen vastata aiheuttamansa vahingon kustannuksista. Keskeisenä uutena vaatimuksena toiminnanharjoittajien on maksettava vuosittainen tai kertaluontoinen maksu ympäristövahinkorahastoon. Maksun suuruus vaihtelee maksuluokittain, jotka määräytyvät toimialan ja toimintojen perusteella. Rahaston pääomaa kerrytetään aina 30 miljoonaan euroon asti, jonka jälkeen maksujen kantaminen lopetetaan, kunnes alaraja (15 milj.) tulee vastaan.

Maksuluokat ja maksujen suuruudet:

1)     Kaivostoiminta ja rikastamot 30 000 €

2)     Tietyt jätteenkäsittelytoiminnot 20 000 €

3)     Suurin osa jätteidenkäsittelylaitoksista 10 000 €

4)     Muu teollisuus 2 700 €

5)     Muu teollisuus, joka ei mene 4-luokkaan 200 €

Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua ympäristölainsäädännön soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä ja auttavat mielellään, mikäli ympäristösääntelyn vaatimukset mietityttävät.

Ota yhteyttä:


    Vihreän energian hankkeille etusijamenettely lupa- ja valitusasioissa

    Ympäristönsuojelulakiin

    Ympäristönsuojelulakiin (527/2014) tehty väliaikainen muutos (1146/2022) asettaa vihreän energian hankkeet etusijalle lupa- ja valitusasioissa. Ympäristö- ja vesiluvat, uusiutuvaan energiaan liittyvät kaavat sekä näitä koskevat valitusasiat käsitellään jatkossa kiireellisinä suhteessa muihin laissa määriteltyihin lupa-asioihin. Myös vireillä olevat valitukset tullaan ratkaisemaan tätä lakia noudattaen. Ehtona etusijamenettelyyn pääsemiseksi hankkeen tulee edistää vihreää siirtymää ja ottaa huomioon EU-lainsäädännössä tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen.

    Etusijamenettelyä tulee aina pyytää erikseen ja tavoitteena on, ettei hankkeiden lupakäsittelyn kokonaisaika ylittäisi 12 kk. Muutos on tullut voimaan 1.1.2023 ja on voimassa 31.12.2028 saakka.

    Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua ympäristölainsäädännön soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä ja auttavat mielellään, mikäli vaatimukset mietityttävät.

    Ota yhteyttä:


      Päivitetyt laskentaperusteet ympäristöjalanjäljen määritykseen Euroopan unionin alueella

      Euroopan komissio on antanut 16.12.2021 suosituksen ympäristöjalanjäljen määrittelyyn käytettävien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Nyt annetut suositukset on kehitetty komission vuonna 2013 antamien suositusten pohjalta perustuen vuosien 2013–2018 aikana pidettyyn pilottivaiheeseen. Pilottivaiheeseen osallistui jopa yli 300 yritystä, mikä on mahdollistanut laskentaperiaatteiden tarvepohjaisen ja laadukkaan kehittämisen.

      Suosituksen tavoitteena on antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet ympäristötiedon tuottamiseen tuote- ja organisaatiotasolla perustuen luotettaviin ja verifioituihin menetelmiin. Se on osoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä yksityisille ja julkisille yrityksille tarjoten toimijoille yhtenäistetyn tavan mitata tuotteidensa, palveluidensa sekä koko organisaation ympäristötehokkuutta elinkaarinäkökulmasta. Tavoitteena on myös mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parempi vertailtavuus ja sidosryhmäviestintä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tähän pyritään vastaavia elinkaariarviointitutkimuksia tarkemmilla ohjeistuksilla ja tiukemmilla vaatimuksilla.

      Ympäristöjalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin

      Tuotetason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli PEF-menetelmä (Product Environmental Footprint) sekä organisaatiotason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli OEF-menetelmä (Organisation Environmental Footprint) nojaavat pitkälti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja sisältävät elinkaariarviointitutkimuksista tutut vaiheet: tavoitteiden määrittelyn, inventaarioanalyysin, vaikutusarvioinnin sekä tulkinnan ja raportoinnin. Molemmat menetelmät tuottavat ympäristövaikutustietoa yhteensä 16 erilaisesta ympäristövaikutusluokasta sisältäen ilmastovaikutusten lisäksi tietoa esimerkiksi vaikutuksista otsonikatoon, happamoitumiseen ja luonnon resurssien kulutukseen. PEF-menetelmä tarjoaa valinnanvaraa tarkasteluun sisällytettävän tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheiden osalta, kun taas OEF-menetelmän mukaisesti voidaan valita tarkasteltavat tuoteportfolion osat.

      Kaikkien PEF-laskelmien tulisi perustua menetelmää varten laadittuihin tuoteryhmäsääntöihin, joista käytetään lyhennettä PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules). Tämä mahdollistaa erilaisten laskelmien vertailtavuuden esimerkiksi tuotekilpailutustilanteissa, kun sovellettavat laskentaperusteet on varmistettu olevan linjassa keskenään. Kehitettävien PEFCR-sääntöjen tulisi perustua jo olemassa oleviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tuoteryhmäsääntöihin ja jos PEFCR-sääntöjä ei ole kehitetty, ei PEF-laskelmia voida vertailla keskenään. Samat periaatteet koskevat myös OEF-laskelmia, joihin liittyen puhutaan sektorisäännöistä eli OEFSR (Organisation Environmental Footprint Sector Rules). Samojen sektorisääntöjen mukaisesti tehdyt laskelmat ovat keskenään vertailukelpoisia organisaatio- sekä tuotantolaitostasolla. Tuoteryhmä- ja sektorisääntöjä on jo kehitetty pilottivaihetta varten, mutta ne ovat umpeutuneet vuoden 2021 lopussa. Vanhentuneiden sääntöjen päivittämiseen ja uusien sääntöjen kehitykseen on tällä hetkellä melko heikosti tietoa tarjolla.

      Ecobio auttaa yrityksiä ympäristöjalanjäljen laskennassa

      PEF- ja OEF-perusteinen ympäristötehokkuuden laskenta tulee jatkossa todennäköisesti merkittävästi lisääntymään ja tämä on huomioitu myös Euroopan unionin muissa linjauksissa, kuten asetuksessa kestävyyskriteereistä vihreiden investointien edistämiseksi (Taksonomia). Ecobiolla on pitkän linjan kokemus elinkaariarvioinnin ja yritystason hiilijalanjälkilaskennan parissa. Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan teitä myös ympäristöjalanjälkeä koskevissa kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

      PEF- ja OEF-menetelmäkuvaukset ovat ladattavissa täältä.


      Teksti: Aleksi Laurila

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet:

      https://ecochain.com/knowledge/are-you-prepared-for-the-product-environmental-footprint/

      https://ec.europa.eu/environment/news/environmental-footprint-methods-2021-12-16_fi

      https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/PEFCR_OEFSR_en.htm

      Webinaari 27.1: EU-taksonomian raportointi vuonna 2022 – Mitä velvoitteet sisältävät ja miten hyödynnät digitalisoinnin tehokkuuden raportoinnissa?

      Webinaari 27.1: EU-taksonomian raportointi vuonna 2022

      Ilmoittaudu EU-taksonomian raportointiwebinaariimme 27.1!

      Ilmoittaudu täällä

      EU:n taksonomia-asiantuntijamme käyvät webinaarissamme tiivistetysti läpi EU:n taksonomialuokituksen ympäristöluokituksen ja raportoinnin ajankohtaiset velvoitteet suurille yhtiöille ja yhteisöille koskien vuoden 2022 raportointia. Webinaari keskittyy suurten pörssiyhtiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen vaatimuksiin (non-financial undertakings).

      Miksi EU:n taksonomiaraportointi on ajankohtainen?

      EU:n taksonomia-asetus edellyttää suurilta organisaatioilta ympäristöluokiteltujen toimintojen taloudellisten vaikutusten arviointia ja raportointia vuosittain. Keväällä 2022 suuret pörssiyritykset ja muut yleishyödylliset yhteisöt raportoivat asetuksen mukaisesti ensimmäistä kertaa.

      EU:n komissio on luonut monitahoisen järjestelmän, jonka vaatimusten syövereihin yritysten on helppo eksyä ilman perehtynyttä apua ja järjestelmällistä työskentelymallia. Webinaarimme käy läpi ensimmäisen vuoden taksonomiaraportoinnin askeleet ja esittelee helpon ja pätevän digitaalisen toimintamallin kimuranttien vaatimusten täyttämiseksi. Taksonomia-asetuksen vaatimukset laajenevat ensi keväänä, jonka johdosta on kannattavaa alusta lähtien hyödyntää digitalisoinnin tarjoama tehokkuus. Tarjoamme taksonomiavelvollisille osallistujille lisäetuna Ecobio Managerin maksutonta koekäyttöä määräajaksi.

      Webinaarin agenda

      Taksonomia-asiantuntijamme vastaavat webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

      1. Mitä hyötyä on EU:n taksonomia-asetuksesta?
      2. Mitä toimijoita EU:n taksonomia koskee vuonna 2022 ja mitä velvoitteet sisältävät?
      3. Miten taloudelliset toiminnot tunnistetaan ja miten tehdään kelpoisuuden arviointi (eligibility assessment)?
      4. Mitä ja miten taloudellisia tietoja (KPIt) raportoidaan?
      5. Mitä muuta vaaditaan taloudellisten tietojen raportoinnilta?
      6. Miten EU:n taksonomia kehittyy vuonna 2023 ja tulevaisuudessa?
      7. Miten digitalisointi voi auttaa ympäristöluokituksessa ja raportoinnissa?

      Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme.

      Kenelle?

      Webinaari on suunnattu pörssiyhtiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen (public interest entities) talous- ja kestävän kehityksen raportoinnista vastaaville, rahoitusalan kestävän kehityksen asiantuntijoille sekä EU Green Bondien vastaaville.

      Mitä lisäetuja osallistujalle?

      Tarjoamme yrityksillenne digitaalisen taksonomiaratkaisumme, Ecobio Managerin, maksuttomaan koekäyttöön (arvo 3000 euroa) maaliskuun 2022 loppuun saakka. Koekäytön aikana voitte kätevästi digitalisointia hyödyntäen luokitella ja raportoida tietonne ensimmäisen vuoden vaatimusten mukaisesti. Tarjous on tarkoitettu taksonomiavelvollisille osallistujille.

      Annamme mahdollisuuden hyödyntää lisäetua jo ennen webinaaria. Ole yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen sales@ecobiomanager.com, niin avaamme palvelun koekäyttöön yrityksellenne.

      Milloin?

      Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 27.1.2022 kello 10.00–10.40!

      Are you interested in the topic but would prefer to listen to the webinar in English? Read more and register for the English version (27.1.2022 at 11.00-11.40) of the webinar here.

      Tervetuloa kuuntelemaan ja kysymään ajankohtaisesta EU-taksonomian raportoinnista!

      Ilmoittaudu täällä

      Lue lisää Ecobiosta täältä ja Ecobio Managerista täältä.

      Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

      YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow'ssa ja sen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa.

      YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

      Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

      Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

      Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

      Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

      Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

      Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

      Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

      YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

      Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

      Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.


      Teksti: Emma Björkqvist

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet:

      https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

      https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

      https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

      Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä

      Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimia

      Tällä viikolla julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti korostaa ilmastokriisin hillinnän vaativan nopeita toimenpiteitä. Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

      Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 9.8. ensimmäisen osan kuudennesta ilmastonmuutosta koskevasta arviointiraportistaan. Ensimmäinen julkaistu osa käsittelee ilmaston nykytilaa ja sen tulevaisuutta keskittyen ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Toinen, ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevä osa ja kolmas, ilmaston lämpenemistä hillitseviä keinoja läpikäyvä osa julkaistaan ensi vuonna. Edellinen ilmastopaneelin laatima raportti julkaistiin vuonna 2013. Nyt julkaistu raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään, sillä tieto ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja tarkentunut huomattavasti aiempaan raporttiin verrattuna.

      Raportti osoittaa merkittävän osan ilmaston lämpenemisestä aiheutuneen ihmisen toiminnasta. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C esiteollisesta ajasta, mutta lämpeneminen ei ole jakautunut maapallolla tasaisesti, vaan esimerkiksi pohjoiset ja arktiset alueet ovat lämmenneet vähintään kaksinkertaisella nopeudella keskiarvoon verrattuna. Enimmäkseen lämpeneminen johtuu hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja dityppioksidin, määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Nämä kaasut lämmittävät alailmakehää hidastamalla auringonsäteiden säteilyä pois maapallolta.

      Raportissa todetaan lämpenemisen olleen odotettua nopeampaa ja se on jo käynnistänyt prosesseja, joiden hidastaminen tai pysäyttäminen vie jopa tuhansia vuosia. Esimerkiksi valtamerten lämpeneminen ja vedenpinnan nousu sekä jään ja lumen määrän vähentyminen ovat ilmiöitä, joissa muutokset tapahtuvat hitaasti ja joissa tähän mennessä tapahtuneet muutokset voivat olla jopa peruuttamattomia. Myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet ja voimistuneet ihmisen vaikutuksesta.

      Ilmastopaneelin raporteille tyypilliset infograafit, päästökehitysskenaariot, on päivitetty uusimpaan raporttiin ja niiden mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 tai kahteen celsiusasteeseen vain tiukimmilla päästövähennystoimilla. Jotta 1,5 asteen päästötavoitteeseen päästäisiin, ihmiskunnan tulisi olla hiilineutraali kasvihuonekaasupäästöjen osalta vuoteen 2050 mennessä ja nettonegatiivinen sekä 1,5 että kahden asteen tavoitteessa noin vuoteen 2075 mennessä. Ilman erittäin merkittäviä päästövähennyksiä ilmasto tulee lämpenemään näiden kriittisten lämpötilarajojen yli 2000-luvun aikana. Kaikkien päästöskenaarioiden mukaan ilmasto tulee silti lämpenemään vuosisadan puoleen väliin asti.

      Yrityksillä avaimet ilmastokriisin ratkaisemiseen

      Yksilön valinnoilla on huomattavan suuri ja aliarvioitu merkitys ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa vuodessa, kun lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi hiilijalanjäljen olevan vain 2 500 kiloa. Kasvipainotteisen ruokavalion suosiminen, julkisilla tai pyörällä liikkuminen, kulutuksen karsiminen ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä yksilötasolla. Silti yrityksillä on usein vielä suuremmat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ja vaatimustason noustessa yrityksillä on mahdollisuus tarjota ympäristön kannalta kestäviä ja vähähiilisiä tuotteita ja palveluita ja siten pitää liiketoimintansa kannattavana.

      Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä edellyttää koko järjestelmätason muutosta, jossa kuluttajien on muutettava suhtautumistaan omaan kulutustasoonsa ja -tapaansa ja toisaalta yritysten on kehitettävä toimintaansa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. Yritystoiminnan on kyettävä huomioimaan niin ilmastonmuutos kuin muutkin ympäristömuutokset siten, että toiminnan hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteettivaikutukset sekä erilaiset sosiaaliset vaikutukset ovat kestävällä pohjalla. Yritystason ratkaisuja voivat olla esimerkiksi pakkausmateriaalien vaihtaminen kierrätettäviin, raaka-aineiden hankinta toimittajilta, jotka ovat sitoutuneita päästövähennyksiin, uusien innovaatioiden, kuten biohiilen tai kierrätyslannoitteiden käyttöönotto tai kehitys, tai esimerkiksi sijoitustoiminnan keskittäminen vähähiilisiin yrityksiin.

      Jotta muutokset toiminnassa ovat mahdollisia, yritysten on oltava tietoisia niiden nykyisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Yritys voi esimerkiksi selvittää toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt laskemalla toimintansa hiilijalanjäljen ja laatimalla toiminnalleen hiilineutraaliuteen tai -negatiivisuuteen tähtäävän suunnitelman. Myös toiminnan vaikutukset biodiversiteettiin — niin positiiviset kuin negatiivisetkin — on hyvä selvittää, jotta yritys voi toiminnallaan pyrkiä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen ekosysteemi sopeutuu köyhtynyttä ekosysteemiä paremmin muuttuvaan ilmastoon ja toisaalta saattaa lieventää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

       

      Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Hiilijalanjälkilaskentaa varten olemme kehittäneet myös laskurin, jota yritykset voivat maksutta käyttää omien kasvihuonekaasupäästöjensä selvittämiseen ensimmäisen, Ecobion laatiman laskennan jälkeen. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

      info@ecobio.fi

      puh. +358 (0) 207 569 450


      Teksti: Mai Kärppä

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet: IPCC Sixth Assessment Report, https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

      Suomen ilmastopaneeli (2020): Kohtuullisen kulutuksen hanke, https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjaljen-pienennyttava/

      Suomen ympäristökeskus (2019): Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300737

      Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

      Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

      Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

      Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

      YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

      Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

      Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

      Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

      Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

      Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

      Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

      Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.


      Teksti: Emma Björkqvist

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet:

      Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

      Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

      Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

      Sustainable Development Report 2021

      YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)

      Elintarvikepäivä 2021: Ecobion kotiintuomiset

      Elintarvikepäivä 2021

      Myös Ecobio osallistui tämän vuoden Elintarvikepäivään, joka järjestettiin virtuaalisesti 18. toukokuuta 2021. Ohjelma oli tavan mukaan monipuolinen ja erityisesti tänä vuonna, koska Elintarvikepäivä juhli puolivuosisataansa. Tässä lyhyessä blogissa kerromme muutaman Ecobiolle mieleen jääneistä kohokohdista elintarvikealalla.

      Pellolta pöytään -strategia

      Euroopan Komission Pellolta pöytään -strategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskiössä. Strategia linjaa, että koko tulevan elintarvikejärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, sen tulee ottaa huomioon ruoan terveysvaikutukset ja sen on oltava ympäristöystävällinen. Tuleva ruokaketju jättää neutraalin tai positiivisen ympäristöjalanjäljen, se takaa kaikille kuluttajille riittävästi ravitsevaa, kestävästi tuotettua ja valmistettua ruokaa, sekä mahdollistaa edullisen kestävästi tuotetun ruoan jokaiselle. Elintarvikepäivä 2021 viestitti edelleen, että ruokaa pitää pystyä tuottamaan yhtä aikaa luonnonvaroja säästäen ja kiertotaloutta hyödyntäen. Samalla huomioitiin, että vaikka Suomen elintarviketuotanto ja elintarvikkeiden laatu, puhtaus, turvallisuus ja terveellisyys ovat edellä kävijöitä, näin ei välttämättä ole kaikkialla Euroopan Unionissa. Sen vuoksi Pellolta pöytään-strategian toteutuminen tuo monia haasteita, kuten esimerkiksi poliittisia ja käytännön maataloustason haasteita. Elintarvikepäivä 2021 painotti lähiruoan merkitystä suomalaisessa ruokavaliossa. Myös Covid-19 pandemian vaikutuksesta mm. elintarvikelogistiikkaan keskusteltiin.

      Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus

      Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus olivat mukana useassa puheenvuorossa. Opimme miten Suomen elintarviketuotanto voi säästää maailman vesivaroja ja, että virtuaalivesivirta tarkoittaa virtuaalisen veden määrää, joka siirtyy tuotekapan mukana maasta toiseen esim. myytäessä viljelykasvi- ja eläintuotteita. Elintarvikepäivän esitelmät painottivat, että elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologiaa tulee kehittää ja harmonisoida. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman linjausta ilmastoystävällisestä ruokapolitiikasta, ja edelleen Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Tähän liittyen onkin hanke menossa, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Seurauksena toimijoille pitäisi olla selvää miten eri laskentaohjeita ja ISO-standardeja tulisi eri elintarvikkeille soveltaa, jotta niiden hiilijalanjalanjälkiä voitaisiin verrata luotettavasti keskenään. Hankkeen päätavoitteena on, että kaikki näiden asioiden kanssa toimivat laskisivat, viestisivät ja hyödyntäisivät tuotettua elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkitietoa vertailukelpoisella tavalla. Erityisesti tämä on tärkeää julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kannalta. Suomen elintarviketeollisuus on vahvasti mukana vihertämässä toimintaansa ja digitalisaatio on monessa mukana, mm. tiedon keruussa ja hyödyntämisessä alkutuotannossa sopimustiloilla. Tätä tietoa voi käyttää esim. eläinten hyvinvoinnin parantamisessa ja seurattaessa miten se vaikuttaa lihan laatuun.

      Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä

      Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä käsitteli useampi Elintarvikepäivän esitelmä. Elintarvikepetosten estäminen on myös yksi Euroopan Komission Pellolta pöytään – strategian osista, koska elintarvikepetokset vaarantavat koko elintarvikejärjestelmän kestävyyden. Esimerkiksi European Anti-Fraud Office (OLAF) piti esitelmän mitä he ovat tehneet estääkseen elintarvikepetoksia Euroopassa. Myös Suomen vasta uudistettu elintarvikelaki ottaa vahvasti huomioon elintarvikepetosten estämisen. Jotta ”ruokakonnat” saadaan kiinni, pitäisi ajatella kuin rikollinen, esitelmöitiin Elintarvikepäivässä. Uuselintarvikkeet esim. hyönteiset ja soluviljelmät ovat tulossa vauhdilla ruoan nauttijoiden lautasille. Siitä miten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) näitä arvioi ennen niiden Euroopan Komission lopullista hyväksymistä markkinoille saattamiseen, oli kattavasti esillä Elintarvikepäivässä. Esitelmät huomioivat, että asiantuntijoita tarvitaan lisää tekemään uuselintarvikehakemuksia EFSA:an.

      Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021

      Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Uusi laki selkeyttää kansallisen ja EU-lainsäädännön yhtymäkohtia. Muun muassa Suomen uudessa elintarvikelaissa elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan luotettavuutta voidaan arvioida paremmin. Tällä pyritään erityisesti välttämään elintarvikepetoksia. Viranomaisella on nyt myös laajempi tiedonsaantivelvollisuus ja valvontaviranominen voi antaa tietoa toiselle viranomaiselle helpommin. Myös elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien nettikauppa on huomioitu uudessa elintarvikelaissa ja nettisivustoja voidaan myös sulkea helpommin kuin aiemmin, jos lakia ei noudateta. Uutta Suomen elintarvikelaissa on sanktio; jos elintarvikelakia ei noudateta voi toimivaltainen valvontaviranomainen (esim. kunnan valvontaviranominen), määrätä elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan maksamaan 300-5000 euron suuruisen elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun. Tämä ei edellytä tutkinnallisia toimia, vaan se on helposti todettavissa tarkastuksen yhteydessä, esitelmöitiin. Myös elintarvikkeiden jäljitettävyystietojen säilyttämisaikoihin tuli muutoksia ja säilytysajat ovat nyt kirjattuna laissa. Tämä helpottaa niin elintarvikkeiden jäljitettävyyttä kuin mahdollisten elintarvikepetosten selvitystä, esitelmöijä painotti.

      Elintarvikepäivä 2021 oli erittäin monipuolinen ja kiinnostava ja olisimme toki voineet kertoa myös monia muita kohokohtia, mutta tässä ne, mitkä meidän mielestämme olivat ne inspiroivimmat. Toivottavasti ne tarjosivat sinulle ruokaa uusille ajatuksille ja mukavaa luettavaa elintarvikkeista.

      Voit lukea enemmän Elintarvikepäivästä täältä!

      Ecobio auttaa löytämään liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

      Tarjoamme kestävän kehityksen konsultointipalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua säädösten, kemikaalien ja riskien hallintaan yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Autamme teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Lue lisää ja ota yhteyttä täältä!


      Teksti: Mari Eskola, ETT, Johtava konsultti, Ecobio

      Kuva: Shutterstock

      Webinaari 15.4: Biodiversiteetti liiketoiminnan ytimessä

      Tervetuloa mukaan biodiversiteetti webinaariimme 15.4.2021 kello 10.00-10.30!

      Luonnon monimuotoisuuden asiantuntijamme Inka Voutilainen käy webinaarissa tiivistetysti läpi biodiversiteetin ajankohtaistilanteen osana liiketoimintaa, ja esittelee siihen liittyvät trendit, haasteet ja ratkaisut.

      Luonto tarjoaa meille erilaisia ekosysteemipalveluita, joita ihmiset hyödyntävät. Ekosysteemipalveluiden toimivuus ja saatavuus ovat riippuvaisia monimuotoisesta ja hyvinvoivasta luonnosta. Biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden heikkeneminen uhkaavat ihmiskunnan hyvinvointia ja toimivuutta. Yritysten on aika aktivoitua biodiversiteettiasioissa ja tunnistaa toimintansa riippuvuudet luonnosta sekä toiminnasta aiheutuvat mahdolliset luontohaitat. Biodiversiteettivaikutusten tunnistaminen avaa yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia sekä auttaa varautumaan tulevaan.

      Asiantuntijamme Inka Voutilainen vastaa webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

      1. Mikä biodiversiteetin tila on nyt ja mitkä ovat biodiversiteetin keskeisimmät uhat?
      2. Mitä biodiversiteettiin liittyen on tällä hetkellä pinnalla?
      3. Miten biodiversiteettiä voi hallita osana yritysvastuuta ja miten yritys voi vaikuttaa toimintaansa aiheuttamiin luontohaittoihin?
      4. Mitä nyt pitää tehdä ja miltä yrityksien etenemismalli näyttää?

      Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu biodiversiteettiaiheeseen tutustuville ja aiheen kanssa työtä aloitteleville yrityksille.

      Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 15.4.2021 kello 10.00-10.30

      Voit ilmoittautua mukaan täältä!

      Tervetuloa mukaan!

      Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

      Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

      Löydät webinaarikirjaston täältä.

      Kemikaaleille altistuminen töissä yhä merkittävämpi syy työperäisille sairauksille

      Helsingin Sanomat uutisoi 17.3.2021 työperäisistä sairauksista ja siitä, miten meluvammat ja asbestisairaudet vähenevät. Vaikka ammattitautitapauksien määrä vähenee, on kuitenkin kemikaaleille altistuminen työssä yhä merkittävämpi syy työperäisille sairauksille. Tämä johtuu siitä, että kemikaaleja käsitellään töissä paljon. Kemialliset tekijät aiheuttivat jopa 44 % työikäisten ammattitautitapauksista.

      SCIP-tietokanta valvoo kemikaalien käyttöä

      Euroopan kemikaalivirasto ECHA huolehtii kemikaalilainsäädännön toimeenpanosta ja yritysten ohjaamisesta ja valvomisesta lainsäädännön noudattamisessa. Myös kansalliset viranomaiset osallistuvat toimeenpanoon. Suomessa toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES.

      EU:n kemikaalivirasto ECHA on perustanut tietokannan (SCIP Database) esineiden ja esinekokonaisuuksien tietojen kokoamiseksi ja tiedon saattamiseksi julkisesti saataville. Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC, Substances of Very High Concern) esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

      SCIP-tietokanta rajoittaa, millaisia kemikaaleja saa käyttää. Tällä tavalla ammattitaudit saadaan pidettyä kurissa. Kemikaaleille altistuminen töissä on kuitenkin edelleen ongelma ja tämän takia työnantajilla on paljon vastuuta työntekijöiden suojelemisesta.

      Kemikaalitiedot järjestykseen

      Jotta kemikaaleille altistumiseen liittyvät ammattitautitapaukset saataisiin kuriin, on tärkeää, että kemikaalitieto on järjestyksessä ja että työntekijöillä on helppo pääsy sekä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteihin että muihin turvallisuustietoihin. Työntekijöiden on myös tärkeää osata käyttää suojavarusteita oikein. Kun kemikaalitieto on järjestyksessä, on työntekijöiden ja työnantajien helpompi puuttua mahdollisiin epäkohtiin.

      Ecobio Manager auttaa kemikaalien hallinnassa

      Edistyksellinen SaaS-palvelumme Ecobio Manager auttaa yrityksiä kemikaalien hallinnassa. Ecobio Manager pitää kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet kasassa ja järjestyksessä. Tietokantamme esittää aina tiivistetyn ja ajantasaisen version käyttöturvallisuustiedotteen kriittisimmistä osista. Palvelumme sisältää myös riskinarviointityökalut sekä auttaa vaatimusten täyttämisessä. Täten työnantajat ja muut vastuuhenkilöt voivat puuttua keskeisimpiin mahdollisiin vaaranpaikkoihin työssä helposti.

      Kokeneet asiantuntijamme auttavat teitä kemikaalien hallinnassa. Ota yhteyttä ja kysy lisää, miten palvelumme voivat auttaa juuri teidän yritystänne!

      Yhteystiedot:

      info@ecobio.fi

      sales@ecobiomanager.com

      puh. +358 (0) 207 569 450

       

      Sinua saattaa kiinnostaa myös uusi SCIP-whitepaper

      Kattava ja tiivis whitepaper auttaa yritystänne selättämään SCIP-velvoitteet kokoamalla 6 askelta esineiden sisältämien ainetietojen hallintaan. Lataa maksuton SCIP-whitepaper täältä.


      Teksti: Emma Björkqvist

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet:

      Helsingin Sanomat, Ammattitautitapaukset vähenevät, mutta tilasto saattaa antaa liian valoisan kuvan 17.3.2021