Home » ympäristö

Avainsana: ympäristö

#Hävikkiviikko – Ruokahävikki vaikuttaa ympäristöön ja talouteen ruokaketjun kaikissa vaiheissa

Ruokahävikki ilmastonmuutos hiilijalanjälki

Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa

Tällä viikolla vietämme Suomessa valtakunnallista hävikkiviikkoa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ruokahävikin ja elintarvikejätteen vaikutuksista ympäristöön. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, tämä puolestaan kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.

Ruokaketjun eri vaiheet; alkutuotanto, teollisuus, kaupat, ravintolat ja kotitaloudet tuottavat Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa noin 400-500 miljoonaa kiloa hävikkiä vuodessa. EU:n alueella noin 20% tuotetusta ruoasta heitetään pois vuosittain.hävikkiviikko

Ruokahävikki jakautuu ruokaketjussa seuraavasti:

  • kotitaloudet 120–160 miljoonaa kiloa eli 30 %
  • ravintolat 75–85 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • teollisuus 75–105 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • kauppa 65–75 miljoonaa kiloa eli 18 %
  • alkutuotanto 50–60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Ruokatuotannon ilmastovaikutukset 

Ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa vähentää omaa hiilijalanjälkeä ja auttaa luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Tutkimusten mukaan kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmasosa syntyy ruoasta. Turhaan tuotettu ruoka on ylimääräinen kuormitus ympäristölle, sillä ruokatuotanto vaatii mm. paljon maata, energiaa ja vettä. Ruokatuotannosta ja ruoan kuljetuksesta voi syntyä huomattava määrä kasvihuonepäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Näin ollen turhan ruoan tuottaminen lisää kaikkia näitä haittavaikutuksia. Ruokaketjun hävikiksi päätyvän ruuan tuottamisen aiheuttamat vuosittaiset ilmastovaikutukset ovat noin 1000 miljoonaa C02-ekvivalenttikiloa. (Luke 2019, Kuluttaja 2019)

EU:n Agenda 30

Ruokahävikin vähentämiseksi Euroopan komissio on asettanut tavoitteet puolittaa maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä koko ruokaketjussa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi EU on perustanut kestävän kehityksen toimintaohjelman, AGENDA 30, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2015. EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tavoitteen saavuttamiseen ja tällä tulee siten olemaan vaikutuksia myös jäsenmaissa toimiviin yrityksiin.

Ecobio auttaa yrityksiä vähentämään ruokahävikkiä

Mietitkö, miten voisitte yrityksessäsi vähentää hävikkiä ja samalla säästää ympäristöä ja resursseja? Hävikkiä voidaan vähentää muun muassa ennustejärjestelmien, tarkan suunnittelun tai tehokkaan logistiikan avulla. Hävikkiruokaa voi hyödyntää myös biokaasun ja -polttoaineiden tuotannossa. Vaihtoehtoja on monia, me autamme teitä löytämään teille sopivan ratkaisun! Ota yhteyttä!

Yhteystiedot

Puh: +358 (0) 207 569 450
S-posti: info@ecobio.fi

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja, yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.


Caisa Lindblom

Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 2: Tekstiiliteollisuus  

Tekstiiliteollisuus ympäristövaikutukset

Tekstiiliteollisuus linkittyy ilmastonmuutoskeskusteluun monella tavalla. Toisaalta raaka-aineiden ja lopputuotteiden tuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, toisaalta tekstiilijätteen käsittely ja kierrätys on iso ratkaisematon kiertotalouden kysymys. Alan toimijoilla on paineita parantaa ympäristövastuiden hallinnan tasoa, ilmastovaikutukset etunenässä.

Tekstiiliteollisuuden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää

Tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutukset liittyvät veden- ja energiankulutukseen sekä haitallisten kemikaalien käyttöön koko tekstiilituotteen elinkaaren aikana. Tekstiilien tärkeimpiä ympäristönäkökohtia ovat raaka-aineiden hankinta, värjääminen, vaatteiden viimeistely sekä käytön aikainen veden- ja energiankulutus, joka aiheutuu pesusta, kuivauksesta ja silityksestä. Kuljetukset eri elinkaaren vaiheissa, ompelu, varastointi ja tekstiilijäte aiheuttavat nekin ympäristövaikutuksia mutta niiden merkittävyys on yleensä vähäisempi.

Tekstiilin ilmastovaikutus riippuu käytetystä raaka-aineesta. Esimerkiksi puuvillavaatteen CO2-päästöt painottuvat valmistukseen, jossa erityisesti kehräys-, värjäys- ja kudontaprosessit kuluttavat energiaa. Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää valitsemalla vähäpäästöisempiä raaka-aineita, kehittämällä energiatehokkuutta kaikissa elinkaaren vaiheissa ja käyttämällä kierrätysmateriaaleja. Kierrätysmateriaalin käyttö vähentää tarvetta tuottaa neitseellistä raaka-ainetta ja siten vähentää päästöjä.

Tekstiilijätteen määrää voidaan vähentää välttämällä ylituotantoa ja toisaalta turhaa ostamista. Jos jätteen määrää ei voida vähentää, tulee huolehtia siitä, että jäte hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan raaka-aineena tai energiana ja kaatopaikkasijoittamista vältetään. EU:n jätedirektiivin muutos (2018/851) velvoittaa jäsenmaat järjestämään tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen tekstiilijätteen saatavuus oletettavasti paranee. Hyödyntäminen raaka-aineena voi olla haasteellista erilaisten sekoitemateriaalien vuoksi. Jo tekstiilin suunnittelussa voidaan huomioida materiaalien kierrätettävyys.

Ympäristövastuiden hallinnasta buustia liiketoimintaan

Ilmastohaasteet ja vastuullisuus voivat auttaa tekstiiliyrityksiä kehittämään toimintaansa. Alalla on useita esimerkkejä innovatiivisesta toiminnasta kierrätys- ja hukkamateriaalien käytöstä tekstiilien raaka-aineena, käytettyjen tekstiilien myyntipalveluista ja vaatteiden korjauspalveluista. Toimilla voidaan hakea sekä kustannussäästöjä raaka-ainehankinnoissa että profiloitumista vastuulliseksi brändiksi. Kierrätysmateriaalien käyttö voi auttaa erottautumaan kilpailijoista ja kehittämään ympäristöystävällisen toimijan imagoa.

Vastuullisuustyön lisäksi on viestintä oltava kunnossa. Suomalaisten tekstiilialan yritysten vastuullisuustyössä ja -viestinnässä on paljon parantamisen varaa. Yle uutisoi keväällä, että vain hyvin pieni osa tutkimuksessa mukaan valituista vaateyrityksistä kertoo vastuullisuudesta toiminnassaan edes kohtalaisella tasolla.

Tekstiiliteollisuuden ilmastovaikutukset linkittyvät muihin ympäristö- ja vastuullisuushaasteisiin, kuten luonnonvarojen tuhlaamiseen, veden kulutukseen ja huonoihin työoloihin. Toiminnan ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia on tarkasteltava koko toimintaketjussa. Energiatehokkuuden parantaminen on merkittävä kehityskohde, johon ilmastovaikutukset pitkälti linkittyvät.

Ecobiolta asiantuntijoiden apua

Ecobion asiantuntijat auttavat asiakkaitaan ympäristövaikutusten ja päästöjen mittaamisessa ja arvioinnissa sekä kehittämään toimintaa ympäristöystävällisemmäksi mm. materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla. Autamme myös laajemmissa vastuullisuuskysymyksissä ja -raportoinnissa. Jos nämä asiat ovat teille ajankohtaisia, ottakaa rohkeasti yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin.

 

Lue blogisarjan ensimmäinen osa täältä

 

Ecobion asiantuntija Leena Tähkämö

 

Lisätietoja:

Leena Tähkämö

Johtava konsultti

Puh. 020 756 2301

leena.tahkamo@ecobio.fi

Blogi: Ympäristölupa pähkinäkuoressa

 

Ympäristökonsultointi yrityksille, kuvassa rakennukset ja luonto

 

Mikä on ympäristölupa?

Ympäristölupa on ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jota vaaditaan toiminnalta, mikäli sillä voi olla ympäristövaikutuksia. Ympäristönsuojelulain liitteessä on nimetty kaikki toiminnat, joilta lupa vaaditaan. Viranomainen voi kuitenkin vaatia toiminnalta ympäristölupaa myös tapauskohtaisesti. Aina ennen pienemmänkin teollisen toiminnan aloittamista onkin syytä varmistaa esim. kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, onko ympäristölupa tarpeen.

Luvan myöntää kunta tai AVI

Lupahakemus jätetään ennen toiminnan aloittamista joko kunnalle tai alueelliselle Aluehallintovirastolle (AVI). Kunta myöntää pienempien toimijoiden ja AVI suurempien toimijoiden ympäristöluvat. Ympäristönsuojeluasetuksessa on kerrottu tarkemmin kuntien ja AVI:n vastuunjaosta. Kunta myös valvoo myöntämiään lupia, kun AVI:n myöntämiä lupia valvoo alueellinen ELY-keskus. Valvova viranomainen tekee myös päätöksen ympäristöluvan muuttamisen tai tarkastamisen tarpeesta. Lupa voidaan velvoittaa muutettavaksi esim. toiminnan muuttuessa tai kasvaessa.

Lupaprosessi voi kestää jopa useita vuosia

Lupahakemuksen käsittely voi kestää pitkään, joten lupaprosessi kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin. Lupaprosessia voi nopeuttaa järjestämällä ennakkoneuvottelun lupaviranomaisen kanssa, mikä helpottaa tiedonvaihtoa. Kun tarvittavat tiedot ovat kasassa, lupahakemus jätetään viranomaiselle, joka pyytää haluamiaan täydennyksiä. Kun kattavat tiedot on saatu, lupahakemus kuulutetaan eli siitä tiedotetaan julkisesti ja pyydetään lausunnot asianomaisilta tahoilta. Lausuntojen ja mielipiteiden antamiseen on varattava vähintään 30 päivää. Tämän jälkeen viranomainen tekee päätöksen ympäristöluvan myöntämisestä. Lähtökohtaisesti toiminnalle myönnetään ympäristölupa ja sen ympäristövaikutuksia rajoitetaan lupamääräyksillä. Lupapäätös saa lain voiman 30 päivää sen myöntämisen jälkeen, jos päätöksestä ei ole valitettu.

Lupahakemukseen tulee sisällyttää tarkat tiedot toiminnasta. Tarvittavien selvitysten määrä riippuu teollisuudenalasta sekä toiminnan laajuudesta. Toiminnat luokitellaan ympäristönsuojelulaissa kahteen luokkaan: direktiivilaitokset ja muut laitokset. Direktiivilaitokset ovat EU:n teollisuuspäästödirektiivin mukaisia laitoksia, joiden lupamenettely on tiukempi. Direktiivilaitoksen lupahakemukseen kuuluvat mm. maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvitys (BAT-selvitys).

Asiantuntija-avulla takaat sujuvan ympäristölupaprosessin

Lupaprosessi voi olla toiminnanharjoittajalle haastava, sillä viranomainen voi pyytää hyvin tarkkoja selvityksiä toiminnan ympäristövaikutuksista. Näitä voivat olla mm. kemikaalien kulkeutumiseen, pohjaveden virtaussuuntiin, melun leviämiseen tai onnettomuusriskin arviointiin liittyvät selvitykset. Varsinkin direktiivilaitoksen perustila- ja BAT-selvitys vaativat vahvaa asiantuntijaosaamista.

Jokaisen toimipaikan ympäristölupahakemus on aina yksilöllinen. Asiantuntijan konsultointi lupaprosessissa säästää aikaa ja resursseja, sekä auttaa onnistumaan paremmin. Ecobiolla on paljon kokemusta ja laaja-alaista osaamista kaikilta teollisuudenaloilta. Mikäli tarvitset apua ympäristölupiin liittyvissä asioissa, ympäristötiimimme auttaa niissä mielellään.

 

Lisätietoja:

Masi Mailammi

Ympäristökonsultti & projektipäällikkö

puh. 020 756 2300

masi.mailammi@ecobio.fi

 

Uusia aineita lisätty erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC) ehdokasluetteloon

27.6.2018

EU:n jäsenmaiden komitea (Member State Committee, MSC) on tunnistanut 10 uutta ainetta erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC), ja nämä on lisätty ehdokasluetteloon lupamenettelyä varten- luettelossa on lisäyksen jälkeen 191 ainetta. Ehdokasluetteloon sisällyttäminen tuo välittömästi velvollisuuksia aineen toimittajille, ja ehdokasluettelosta aine voi päätyä REACH-asetuksen luvanvaraisten aineiden luetteloon (Liite XIV).

Luetteloon lisätyt aineet ovat:

  • Terphenyl, hydrogenated (CAS 61788-32-7)
  • Octamethylcyclotetrasiloxane (D4) (CAS 556-67-2)
  • Lead (CAS 7439-92-1)
  • Ethylenediamine (EDA) (CAS 107-15-3)
  • Dodecamethylcyclohexasiloxane (D6) (CAS 540-97-6)
  • Disodium octaborate (CAS 12008-41-2)
  • Dicyclohexyl phthalate (DCHP) (CAS 84-61-7)
  • Decamethylcyclopentasiloxane (D5) (CAS 541-02-6)
  • Benzo[ghi]perylene (CAS 191-24-2)
  • Benzene-1,2,4-tricarboxylic acid 1,2 anhydride (trimellitic anhydride; TMA) (CAS 552-30-7)

ECHAn tiedote: 10 new substances added to the Candidate List. Tiedotteesta käy ilmi mm. minkä tyyppisistä tuotteista näitä aineita voi löytää tai missä käyttökohteissa niitä käytetään.

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään kemikaalilainsäädännön kysymyksissä. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa meiltä, info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

Ecobio Manager – Säädösseuranta ja Kemikaalihallinta

Polttolaitosten ympäristösuojeluvaatimuksia uusittu

Uusi valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017) on annettu. Asetuksella pannaan täytäntöön EU:n keskisuuria polttolaitoksia koskeva MCP-direktiivi (2015/2193/EU). Asetus kumosi ns. PIPO-asetuksen eli polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (750/2013).

Asetus astui voimaan 1.1.2018 ja sitä sovelletaan heti uusiin 1-50 MW ja olemassa oleviin 5-50 MW yksiköihin. Asetuksen uusia raja-arvoja ilmaan johdettaville päästöille olemassa olevien 5-50 MW yksiköiden osalta sovelletaan vuodesta 2025 alkaen ja siihen asti sovelletaan siirtymäkauden raja-arvoja. 1-5 MW olemassa oleviin yksiköihin asetusta ja sen uusia päästöraja-arvoja sovelletaan vuodesta 2030 alkaen.

Asetuksessa on vaatimuksia liittyen energiantuotantoyksiköiden rekisteröintiin, päästöraja-arvoihin, savupiipun korkeuden määrittämiseen, meluntorjuntaan, jätevesien käsittelyyn, polttoaineen varastointiin, jätehuoltoon, poikkeustilanteisiin sekä toiminnan tarkkailuun ja raportointiin. Merkittävimmät erot vanhaan lainsäädäntöön ovat uudet päästöraja-arvot ja pienempien (1-5 MW) sekä siirrettävien yksiköiden ottaminen mukaan sääntelyn piiriin. Pienempiä muutoksia on tullut mm. nestemäisten polttoaineiden varastoinnin vaatimuksiin ja päästömittauksiin. Uudessa asetuksessa on myös enemmän vapautuksia, jotka perustuvat yksikön käyttötunteihin, kokoon ja siirrettävyyteen.

 

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään ympäristölainsäädännön kysymyksissä. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa meiltä, info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

Ecobio Manager – Säädösseuranta ja Kemikaalihallinta

Uusi MARA-asetus on julkaistu

MARA-asetusta (VNa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, 843/2017) on uusittu maarakentamiseen sovellettavien jäteluokkien, haitta-aineiden raja-arvojen ja laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksen osalta.

Asetuksen soveltamisalaan on lisätty käsitelty yhdyskuntajätteenpolton kuona, tiilimurske, asfalttimurske, valimohiekat, rengasrouhe sekä kalkki. Jätteiden sisältämät enimmäishaitta-ainepitoisuudet ovat asetettu jätejae- ja käyttökohdekohtaisesti. Esim. tuhkan enimmäismetallipitoisuus vaihtelee sen mukaan, mihin rakenteeseen tuhkaa käytetään.

Lisäksi muutoksessa painotetaan jätejakeiden luokituksen ja haitta-ainepitoisuuksien mittauksen laadunvalvonnan säännöllisyyttä ja vaatimustenmukaisuutta. Uusi MARA-asetus astuu voimaan 01.01.2018.

 

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään ympäristölainsäädännön kysymyksissä. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa meiltä, info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

 

Ecobio Manager – Säädösseuranta ja Kemikaalihallinta

Orgaanisten peruskemikaalien tuotantoa (LVOC) koskevat BAT-päätelmät on julkaistu

Orgaanisten peruskemikaalien tuotantoa (LVOC) koskevat BAT-päätelmät on julkaistu 7.12.2017. BAT-päätelmät koskevat seuraavien orgaanisten kemikaalien tuotantoa: yksinkertaiset hiilivedyt, happea sisältävät hiilivedyt, rikkipitoiset hiilivedyt, typen hiilivedyt, fosforia sisältävät hiilivedyt, halogenoidut hiilivedyt, organometalliyhdisteet sekä pinta-aktiiviset aineet. Soveltamisalaan kuuluvat myös vetyperoksidin tuotanto ja polttoaineiden poltto prosessiuuneissa/lämmittimissä, jos se on osa edellä mainittua toimintaa.

BAT-päätelmiä (BAT Conclusions, BATC) käytetään lähtökohtana direktiivi-laitoksen lupaehtoja määritettäessä. BAT-päätelmän julkaisemisesta toiminnanharjoittajalla on 6 kk aikaa toimittaa valvontaviranomaiselle BAT-selvitys. BAT-selvityksessä toiminnanharjoittaja arvioi, vastaako oma toiminta ja voimassa olevat lupaehdot BAT-päätelmissä esitettyä tasoa. Orgaanisten peruskemikaalien tuotannon osalta BAT-selvitys tulee siis toimittaa 7.6.2018 mennessä.

BAT-päätelmissä säädetään eri prosessien parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta, jolla vähennetään tai ehkäistään päästöjä ja jätteiden syntyä. Päätelmillä halutaan myös varmistaa resurssitehokkuus ja energian tehokas käyttö. BAT-päätelmiä on käytettävä lähtökohtana niiden soveltamisalaan kuuluvien laitosten lupaehtojen määrittelyssä ja suunnittelussa. Laitosten on varmistettava, että päästöt eivät ylitä BAT-päätelmissä vahvistettuja päästötasoja normaaleissa toimintaolosuhteissa.

 

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään BAT-selvitysten ja ympäristölainsäädännön kysymyksissä. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa meiltä, info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

 

Ecobio Manager – Säädösseuranta ja Kemikaalihallinta