Viikolla 21 vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden viikkoa, joka huipentuu monimuotoisuuden päivään perjantaina 22.5.
Päivä on YK:n teemapäivä, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta, ympäristönsuojelusta sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Viikon aikana ympäri maailmaa keskitytään viestimään luontoaiheisia uutisia.
Luonnon monimuotoisuus, eli biodiversiteetti
Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän kirjoa niin lajien runsautena, lajien perimän monimuotoisuutena kuin lajien elinympäristönkin moninaisuutena. Mitä monipuolisempi elinympäristömme on, sitä kestävämpi se on myös luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia häiriöitä vastaan. Monimuotoinen luonto tarjoaa ihmisille myös ekosysteemipalveluiksi kutsuttuja ilmaisia hyötyjä: mehiläiset pölyttävät peltokasvit sekä marja- ja hedelmäviljelmät; rantakasvillisuus tasaa tulvahuippuja ja ehkäisee maaperän kulumista sekä ravinteiden valumista vesistöihin; metsät ja suot toimivat hiilensitojina ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Tähän mennessä biodiversiteetti on kuitenkin köyhtynyt hälyttävällä vauhdilla ympäri maailmaa etenkin voimakkaan talouskasvun takia. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vähentää myös ihmisten hyvinvointia, sillä se esimerkiksi huonontaa ruokaomavaraisuutta ja lisää terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (LUKE) uutisoivat viime viikolla laajasta tutkimuksestaan, jonka pääsanoma on, että luonnon monimuotoisuuden vähäneminen voidaan vielä pysäyttää. Selvityksen mukaan Suomella on ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus katkaista biodiversiteetin köyhtyminen ja ryhtyä toimiin sen parantamiseksi. Tämä vaatii kuitenkin voimakkaan sitoutumisen tavoitteeseen kaikilla yhteiskunnan aloilla ja rakenteellisen muutoksen, jonka myötä monimuotoisuuden lisääminen on läpäisevä tavoite kaikissa yhteiskunnan osissa.
Miten Suomen luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella?
SYKE:n ja LUKE:n tekemä tutkimus korostaa konkreettisia toimia, joita voidaan ohjailla lainsäädännöllä ja taloudellisilla kannustimilla. Esimerkiksi luonnolle haitalliset tuet tulisi tutkimuksen mukaan poistaa ja vaihtaa biodiversiteettiä vahvistaviksi kannustimiksi. Kansalaisten kulutustottumuksia voitaisiin ohjata kestävämpiin valintoihin luomalla tuotteisiin kuluttajamerkintä, joka kertoisi tuotteen vaikutuksista ympäristöön. Myös tietoisuuden lisääminen viestinnän ja koulutuksen kautta auttaisivat kuluttajia ja päättäjiä tekemään ympäristön kannalta entistä parempia ratkaisuja.
Selvityksen mukaan maankäytön suunnittelu on ratkaisevassa asemassa luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä ehjät ja yhtenäiset elinympäristöt pitävät yllä monimuotoista lajistoa. Viime vuosikymmeninä Suomessa on ennallistettu soita ja ojia, mutta samaan aikaan metsää on hakattu kiihtyvässä määrin. Tällaisesta luonnolle haitallisesta toiminnasta tulisi siirtyä neutraaliin maan- ja luonnonvarojen käyttöön, jotta luonnonympäristöt eivät vähitellen heikkenisi ja häviäisi. Vielä parempi vaihtoehto olisi nettopositiivinen vaikutus, jossa maankäytön ratkaisut lisäisivät monimuotoisuutta vähentämisen sijaan. Maankäyttöä voitaisiin ohjata alueille, joilla biodiversiteetille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Myös ekologinen kompensaatio tai luontopohjaiset ratkaisut, kuten vesi- ja tulvasuojelukosteikot, voisivat olla keinoja lisätä monimuotoisuutta silloin, kun sitä jollain alueella menetetään.
Luonnon monimuotoisuudella on yhteiskunnassa tärkeä rooli
Ilmastonmuutoskeskustelun myötä on huomattu, että nykyinen hyvinvointimme, yhteiskuntamme ja taloutemme rakentuu voimakkaasti luonnon varaan. Luonnon monimuotoisuus takaa aineellisen ja taloudellisen turvallisuuden sekä parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuus on myös itseisarvo ilman ihmiselle siitä syntyviä hyötyjä, raportissa vielä muistutetaan.
Tähän mennessä luonnon monimuotoisuus on ollut vielä hyvin pienessä roolissa yritysmaailmassa. Muuttuva ilmasto ja uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeätä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Tämän takia monimuotoisuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan yhä tärkeämmässä roolissa myös yritystoiminnan kannalta.
Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Inka Voutilainen ovat Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan rajapinnalla toimivia asiantuntijoita. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti sitä ympyröivään ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ota yhteyttä!
Mai Kärppä & Caisa Lindblom
Lähteet:
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Luonnon_monimuotoisuuden_vaheneminen_voi%2856874%29
