Home » ilmastonmuutos

Avainsana: ilmastonmuutos

Uusi ilmastolaki voimaan heinäkuussa

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä (1.7.2022) astui voimaan uusi ilmastolaki 423/2022, joka korvaa nykyisen asetuksen 609/2015. Uuden ilmastolain tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa edellistä ilmastolakia vuodelta 2015.

Lakiin on ensimmäistä kertaa sisällytetty tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Uudistetussa ilmastolaissa kirjataan myös uudet päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.

Uuden ilmastolain tavoitteena on vähentää päästöjä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Aikaisemman ilmastolain päästövähennystavoite koski vain vuotta 2050.

Uudet päästövähennystavoitteet  

  1. vuoteen 2030 mennessä 60 %,
  2. vuoteen 2040 mennessä 80 %
  3. vuoteen 2050 mennessä 90–95 %

Lain päivityksen taustalla on ilmastonmuutoksen nopea eteneminen sekä kansainvälisten ilmastotavoitteiden kiristyminen edellisen ilmastolain antamisen jälkeen.

Uuteen ilmastolakiin kirjatut päästövähennystavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen sekä EU:n vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen ja vuoden 2030 nettopäästövähennystavoitteen kanssa.

Tulevat muutokset ilmastolakiin

Ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi on luotu valtakunnalliset ilmastopolitiikan suunnitelmat, joissa kuvaillaan toimia päästöjen vähentämiseksi ja sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen.  Uusi ilmastolaki laajenee koskemaan maankäyttösektorin päästöjä, eli maataloudesta, maankäytöstä ja metsätaloudesta syntyviä päästöjä. Lisäksi lakiin lisätään ensimmäistä kertaa tavoite hiilinielujen vahvistamiseksi.

Uudessa ilmastolaissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta:

  • keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta
  • ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta
  • pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta
  • maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta

Laki koskee viranomaisia ja velvoittaa ministeriöitä laatimaan näitä ilmastopoliittisia suunnitelmia. Myöhemmässä vaiheessa ilmastolakia uudistettaessa laki saattaa velvoittaa myös esimerkiksi kuntia laatimaan omia alueellisia päästövähennyssuunnitelmiaan.

Valtioneuvosto seuraa ilmastotoimia ja sen tavoitteita vuosittain ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastovuosikertomuksessa tulee jatkossa myös arvioitava ilmastopolitiikan toimien riittävyyttä seuraavaksi 15 vuodeksi.

Saamelainen ilmastoneuvosto mukaan ilmastopolitiikkaan

Pohjoisilla leveysasteilla ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy vahvasti arktisessa ympäristössä, joka on erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Uutena lisäyksenä ilmastopolitiikan valmistelua varten Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto. Saamelainen ilmastoneuvosto tukee ilmastolain suunnittelua ja turvaa saamelaisten oikeudet ja edellytykset ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Uusi ilmastolaki kannustaa myös yrityksiä päästövähennyksiin

Suomen päästövähennys- ja hiilineutraaliustavoitteet velvoittavat myös päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla toimivia yrityksiä vähentämään päästöjään nopeasti. Mikäli yrityksenne kaipaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia päästöjen vähentämiseen tai päästölaskentaan, Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään.

Ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta:

 



    EDIT: 21.10.2022

    Teksti: Riikka Järvinen

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet: https://ym.fi/-/uusi-ilmastolaki-voimaan-heinakuussa

    https://ym.fi/ilmastolain-uudistus

     

     

    Päivitetyt laskentaperusteet ympäristöjalanjäljen määritykseen Euroopan unionin alueella

    Euroopan komissio on antanut 16.12.2021 suosituksen ympäristöjalanjäljen määrittelyyn käytettävien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Nyt annetut suositukset on kehitetty komission vuonna 2013 antamien suositusten pohjalta perustuen vuosien 2013–2018 aikana pidettyyn pilottivaiheeseen. Pilottivaiheeseen osallistui jopa yli 300 yritystä, mikä on mahdollistanut laskentaperiaatteiden tarvepohjaisen ja laadukkaan kehittämisen.

    Suosituksen tavoitteena on antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet ympäristötiedon tuottamiseen tuote- ja organisaatiotasolla perustuen luotettaviin ja verifioituihin menetelmiin. Se on osoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä yksityisille ja julkisille yrityksille tarjoten toimijoille yhtenäistetyn tavan mitata tuotteidensa, palveluidensa sekä koko organisaation ympäristötehokkuutta elinkaarinäkökulmasta. Tavoitteena on myös mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parempi vertailtavuus ja sidosryhmäviestintä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tähän pyritään vastaavia elinkaariarviointitutkimuksia tarkemmilla ohjeistuksilla ja tiukemmilla vaatimuksilla.

    Ympäristöjalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin

    Tuotetason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli PEF-menetelmä (Product Environmental Footprint) sekä organisaatiotason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli OEF-menetelmä (Organisation Environmental Footprint) nojaavat pitkälti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja sisältävät elinkaariarviointitutkimuksista tutut vaiheet: tavoitteiden määrittelyn, inventaarioanalyysin, vaikutusarvioinnin sekä tulkinnan ja raportoinnin. Molemmat menetelmät tuottavat ympäristövaikutustietoa yhteensä 16 erilaisesta ympäristövaikutusluokasta sisältäen ilmastovaikutusten lisäksi tietoa esimerkiksi vaikutuksista otsonikatoon, happamoitumiseen ja luonnon resurssien kulutukseen. PEF-menetelmä tarjoaa valinnanvaraa tarkasteluun sisällytettävän tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheiden osalta, kun taas OEF-menetelmän mukaisesti voidaan valita tarkasteltavat tuoteportfolion osat.

    Kaikkien PEF-laskelmien tulisi perustua menetelmää varten laadittuihin tuoteryhmäsääntöihin, joista käytetään lyhennettä PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules). Tämä mahdollistaa erilaisten laskelmien vertailtavuuden esimerkiksi tuotekilpailutustilanteissa, kun sovellettavat laskentaperusteet on varmistettu olevan linjassa keskenään. Kehitettävien PEFCR-sääntöjen tulisi perustua jo olemassa oleviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tuoteryhmäsääntöihin ja jos PEFCR-sääntöjä ei ole kehitetty, ei PEF-laskelmia voida vertailla keskenään. Samat periaatteet koskevat myös OEF-laskelmia, joihin liittyen puhutaan sektorisäännöistä eli OEFSR (Organisation Environmental Footprint Sector Rules). Samojen sektorisääntöjen mukaisesti tehdyt laskelmat ovat keskenään vertailukelpoisia organisaatio- sekä tuotantolaitostasolla. Tuoteryhmä- ja sektorisääntöjä on jo kehitetty pilottivaihetta varten, mutta ne ovat umpeutuneet vuoden 2021 lopussa. Vanhentuneiden sääntöjen päivittämiseen ja uusien sääntöjen kehitykseen on tällä hetkellä melko heikosti tietoa tarjolla.

    Ecobio auttaa yrityksiä ympäristöjalanjäljen laskennassa

    PEF- ja OEF-perusteinen ympäristötehokkuuden laskenta tulee jatkossa todennäköisesti merkittävästi lisääntymään ja tämä on huomioitu myös Euroopan unionin muissa linjauksissa, kuten asetuksessa kestävyyskriteereistä vihreiden investointien edistämiseksi (Taksonomia). Ecobiolla on pitkän linjan kokemus elinkaariarvioinnin ja yritystason hiilijalanjälkilaskennan parissa. Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan teitä myös ympäristöjalanjälkeä koskevissa kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

    PEF- ja OEF-menetelmäkuvaukset ovat ladattavissa täältä.


    Teksti: Aleksi Laurila

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet:

    https://ecochain.com/knowledge/are-you-prepared-for-the-product-environmental-footprint/

    https://ec.europa.eu/environment/news/environmental-footprint-methods-2021-12-16_fi

    https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/PEFCR_OEFSR_en.htm

    Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

    YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow'ssa ja sen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa.

    YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

    Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

    Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

    Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

    Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

    Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

    Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

    Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

    YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

    Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

    Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.


    Teksti: Emma Björkqvist

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet:

    https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

    https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

    Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä

    Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimia

    Tällä viikolla julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti korostaa ilmastokriisin hillinnän vaativan nopeita toimenpiteitä. Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

    Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 9.8. ensimmäisen osan kuudennesta ilmastonmuutosta koskevasta arviointiraportistaan. Ensimmäinen julkaistu osa käsittelee ilmaston nykytilaa ja sen tulevaisuutta keskittyen ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Toinen, ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevä osa ja kolmas, ilmaston lämpenemistä hillitseviä keinoja läpikäyvä osa julkaistaan ensi vuonna. Edellinen ilmastopaneelin laatima raportti julkaistiin vuonna 2013. Nyt julkaistu raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään, sillä tieto ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja tarkentunut huomattavasti aiempaan raporttiin verrattuna.

    Raportti osoittaa merkittävän osan ilmaston lämpenemisestä aiheutuneen ihmisen toiminnasta. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C esiteollisesta ajasta, mutta lämpeneminen ei ole jakautunut maapallolla tasaisesti, vaan esimerkiksi pohjoiset ja arktiset alueet ovat lämmenneet vähintään kaksinkertaisella nopeudella keskiarvoon verrattuna. Enimmäkseen lämpeneminen johtuu hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja dityppioksidin, määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Nämä kaasut lämmittävät alailmakehää hidastamalla auringonsäteiden säteilyä pois maapallolta.

    Raportissa todetaan lämpenemisen olleen odotettua nopeampaa ja se on jo käynnistänyt prosesseja, joiden hidastaminen tai pysäyttäminen vie jopa tuhansia vuosia. Esimerkiksi valtamerten lämpeneminen ja vedenpinnan nousu sekä jään ja lumen määrän vähentyminen ovat ilmiöitä, joissa muutokset tapahtuvat hitaasti ja joissa tähän mennessä tapahtuneet muutokset voivat olla jopa peruuttamattomia. Myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet ja voimistuneet ihmisen vaikutuksesta.

    Ilmastopaneelin raporteille tyypilliset infograafit, päästökehitysskenaariot, on päivitetty uusimpaan raporttiin ja niiden mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 tai kahteen celsiusasteeseen vain tiukimmilla päästövähennystoimilla. Jotta 1,5 asteen päästötavoitteeseen päästäisiin, ihmiskunnan tulisi olla hiilineutraali kasvihuonekaasupäästöjen osalta vuoteen 2050 mennessä ja nettonegatiivinen sekä 1,5 että kahden asteen tavoitteessa noin vuoteen 2075 mennessä. Ilman erittäin merkittäviä päästövähennyksiä ilmasto tulee lämpenemään näiden kriittisten lämpötilarajojen yli 2000-luvun aikana. Kaikkien päästöskenaarioiden mukaan ilmasto tulee silti lämpenemään vuosisadan puoleen väliin asti.

    Yrityksillä avaimet ilmastokriisin ratkaisemiseen

    Yksilön valinnoilla on huomattavan suuri ja aliarvioitu merkitys ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa vuodessa, kun lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi hiilijalanjäljen olevan vain 2 500 kiloa. Kasvipainotteisen ruokavalion suosiminen, julkisilla tai pyörällä liikkuminen, kulutuksen karsiminen ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä yksilötasolla. Silti yrityksillä on usein vielä suuremmat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ja vaatimustason noustessa yrityksillä on mahdollisuus tarjota ympäristön kannalta kestäviä ja vähähiilisiä tuotteita ja palveluita ja siten pitää liiketoimintansa kannattavana.

    Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä edellyttää koko järjestelmätason muutosta, jossa kuluttajien on muutettava suhtautumistaan omaan kulutustasoonsa ja -tapaansa ja toisaalta yritysten on kehitettävä toimintaansa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. Yritystoiminnan on kyettävä huomioimaan niin ilmastonmuutos kuin muutkin ympäristömuutokset siten, että toiminnan hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteettivaikutukset sekä erilaiset sosiaaliset vaikutukset ovat kestävällä pohjalla. Yritystason ratkaisuja voivat olla esimerkiksi pakkausmateriaalien vaihtaminen kierrätettäviin, raaka-aineiden hankinta toimittajilta, jotka ovat sitoutuneita päästövähennyksiin, uusien innovaatioiden, kuten biohiilen tai kierrätyslannoitteiden käyttöönotto tai kehitys, tai esimerkiksi sijoitustoiminnan keskittäminen vähähiilisiin yrityksiin.

    Jotta muutokset toiminnassa ovat mahdollisia, yritysten on oltava tietoisia niiden nykyisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Yritys voi esimerkiksi selvittää toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt laskemalla toimintansa hiilijalanjäljen ja laatimalla toiminnalleen hiilineutraaliuteen tai -negatiivisuuteen tähtäävän suunnitelman. Myös toiminnan vaikutukset biodiversiteettiin — niin positiiviset kuin negatiivisetkin — on hyvä selvittää, jotta yritys voi toiminnallaan pyrkiä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen ekosysteemi sopeutuu köyhtynyttä ekosysteemiä paremmin muuttuvaan ilmastoon ja toisaalta saattaa lieventää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

     

    Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Hiilijalanjälkilaskentaa varten olemme kehittäneet myös laskurin, jota yritykset voivat maksutta käyttää omien kasvihuonekaasupäästöjensä selvittämiseen ensimmäisen, Ecobion laatiman laskennan jälkeen. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

    info@ecobio.fi

    puh. +358 (0) 207 569 450


    Teksti: Mai Kärppä

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet: IPCC Sixth Assessment Report, https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

    Suomen ilmastopaneeli (2020): Kohtuullisen kulutuksen hanke, https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjaljen-pienennyttava/

    Suomen ympäristökeskus (2019): Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300737

    Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

    Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

    Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

    Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

    YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

    Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

    Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

    Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

    Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

    Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

    Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

    Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.


    Teksti: Emma Björkqvist

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet:

    Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

    Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

    Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

    Sustainable Development Report 2021

    YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)

    EU-taksonomia pähkinänkuoressa

    EU-taksonomia pähkinänkuoressa

    EU-taksonomia on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal), jonka tarkoituksena on edistää unionin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. EU-taksonomia vaatii yrityksiä luokittelemaan ympäristön kannalta kestävät toiminnot ja investoinnit. EU-taksonomian tavoite on saada rahoitusmarkkinat suuntaamaan investointeja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin.  

    EU-taksonomia astui voimaan vuonna 2020. Koska taksonomia-asetus ja velvoitteet sekä luokittelujärjestelmä ja raportointi kehittyvät jatkuvasti, mahdolliset vaikutukset sinun liiketoiminnallesi voivat muuttua vuosittain.   

    EU-taksonomia – usein kysytyt kysymykset

    Mitä?

    EU-taksonomia on kestävän taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmä, jossa on listattu ilmasto- ja ympäristötavoitteita merkittävästi edistäviä taloudellisia toimia ja niiden arviointikriteerejä. Käytännössä EU-taksonomia on taksonomia-asetukseen perustuva vastuullisuustyökalu, jonka avulla yritykset voivat suunnitella toimintaansa vihreään siirtymään valmistautumisessa ja mahdollistaa rahoituksen saamisen siirryttäessä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen.

    EU-taksonomia kehittyy vaiheittain lisäten yritysten avoimuutta kestävyystietojen julkistamisessa. Perinteisen talousraportoinnin lisäksi kestävyystietojen raportointi on nyt olennainen osa yritysten vuosittaista raportointia.

    Kenelle?

    EU:n taksonomia-asetusta on sovellettu rahoitusmarkkinatoimijoiden lisäksi suuriin yrityksiin,jotka ovat julkaisseet vuosittain NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen osana vuosikertomustaan.  Jatkossa EU-taksonomian raportoinnin piiriin kuuluu myös suuri joukko muita yrityksiä kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n ((Corporate Sustainability Reporting Directive) vuoksi. 

    Miten?

    Yritysten tulee tunnistaa omista toiminnoistaan ne taloudelliset toiminnat, jotka voidaan luokitella EU-taksonomian mukaisesti kestäväksi merkittävän edistämisen kriteerien kautta (substantial contribution), sekä identifioida kukin toiminta merkittävän haitan välttämisen periaatteiden mukaisesti (do-no-significant-harm).   

    Yrityksen toiminta voi olla kestävää vain, jos se ei samalla aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille tai ihmisoikeuksille. Yritysten on raportoitava vuosittain siitä, kuinka suuri osa yrityksen toiminnasta on EU-taksonomia kelpoista ja sen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaista ja julkaistava EU-taksonomian vaatimat tunnusluvut.   

    Suuret listatut yritykset julkaisevat jo nykyisin muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen, mutta nämä yrityksen toiminnan ja vaikutusten kannalta merkitykselliset kestävyystiedot ovat helposti hukkuneet yritysten vuosittain julkaisemien raporttien pinoon, ellei niitä ole osannut erikseen etsiä. CSRD:n myötä puhutaan selkeästi yritysten kestävyysraportoinnista. 

    Milloin?

    Taksonomia-asetusta ja sen ilmastotavoitteiden teknistä kriteeristöä alettiin soveltaa 1.1.2022, josta alkaen raportoinnin piirissä olevien yritysten tulee vuosittain julkistaa kestävien toimintojen osuus sen liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista.   

    Yritysten on arvioitava vuodesta 2023 alkaen taloudellisten toimintojensa kestävyyttä EU-taksonomian ilmastotavoitteita koskevan tiukan kriteeristön mukaisesti. Vuodesta 2024 lähtien on otettava lisäksi huomioon muut ympäristötavoitteet ja niitä koskeva arviointikriteeristö, jonka EU-komissio julkaisi kesäkuussa 2023. 

    Taksonomian mukaiseen kestävän toiminnan luokitteluun ja raportointiin kannattaa varautua ajoissa, sillä kokonaisuus ja kaikkien vaatimusten noudattaminen on aikaa vievä prosessi.  

    Miksi?

    EU-taksonomia on yrityksille, sijoittajille ja rahoittajille tarkoitettu kestävän taloudellisen toiminnan luokittelutyökalu, jonka tiukka tekninen arviointikriteeristö perustuu tieteeseen. Se tarjoaa menetelmät, joiden avulla voidaan arvioida, kuinka suuri osa yritysten taloudellisista toiminnoista vaikuttaa merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin.  

    EU-taksonomia tarjoaa yhteiset määritelmät, joiden avulla yritykset ja sijoittajat voivat kommunikoida uskottavasti taloudellisten lukujensa avulla vihreästä ja kestävästä toiminnastaan ja suunnitelmistaan siirtyä vähähiiliseen talouteen. Yhteinen kieli kestävyysasioissa on tarpeen, jotta vertailu ja tavoitteiden asettaminen on helpompaa.   

    Kyse ei ole pelkästään raportointivelvoitteesta, vaan EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteita voidaan integroida yrityksen kestävyysstrategiaan ja ESG-tavoitteisiin.

    EU-taksonomia toimii perustana EU:n kestävän rahoituksen strategian monille toimenpiteille, kuten vihreille rahoitustuotteille, yritysten kestävän liiketoiminnan ja strategian sitouttamiselle ja olennaisten kestävyystietojen raportoinnille.   

    EU-taksonomia – luokittelu ja raportointi 

    Vuonna 2023 julkaistussa ‘EU Taxonomy Guide for CFO’s – How to avoid chaos’ – tietopaketissa käymme läpi mitä sinun tulee huomioda, jos vastuullasi on taloudellisen tiedon keruu ja KPIt.  

     Lue tietopaketti ja tiedät:  

    • Mikä on EU:n taksonomia-asetus  
    • 9 askelta EU-taksonomian mukaiseen raportointiin 
    • Raportoinnin digitalisaatio 

    Lataa  ‘EU Taxonomy Guide for CFO’s – How to avoid chaos’– tietopaketti nyt.  

    Ennakointi on tärkeää EU-taksonomian suhteen, liiketoimintaa koskevat vaatimukset on hyvä kartoittaa ajoissa. Tällä hetkellä Ecobio tarjoaa konsultoinnin palveluja ja Ecobio Managerin, CSRD ja EU-taksonomian raportointiin.  

    Ecobio Manager on helppo ja kattava menetelmä, joka sisältää kaiken mitä tarvitset EU:n taksonomialuokituksen ja raportoinnin vaatimusten täyttämiseksi. Ecobio Manager luo monitahoisesta vaatimuspaketista yksinkertaisen ja sujuvan työprosessin tiimillesi. Konsulttiemme asiantuntija-apu on aina käytettävissä vaatimusten jäsentelyyn, tulkintaan ja prosessointiin.   

    Ecobio Manager palvelussa on käytettävissä EU-taksonomian vaatimat  

    • ajantasaiset säädöskokoelmat 
    • vaatimustenmukaisuuden arviointi 
    • ympäristöriskinarviointi 
    • taksonomialuokitusjärjestelmä helppona työprosessina 
    • KPI-raportointi vuosittain 
    • yhteenveto, tulostus ja viestintäominaisuudet 

    Tutustu Ecobio Managerin EU:n taksonomia työkaluun. 

    Ota yhteyttä  

    Keskustellaan lisää EU taksonomiasta! Lähetä meille viesti alta ja palaamme sinulle mahdollisimman pian.   

    Katrine Hoset 
    Johtava konsultti
    +358 20 756 2306

    Mari Sillanpää 
    Konsultti
    +358 20 756 6144 


      Lisää aiheesta!

      Blogit:

      The EU’s Taxonomy and KPIs

      EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

      New in Sustainable Finance

      Julkaisut:

      EU-Taxonomy classification and reporting in 2023 – Eight steps to compliance whitepaper

      Webinaarit:

      EU Taxonomy classification and reporting in 2023  – The best practices

      Ecobio Webinar: EU Taxonomy classification and reporting in 2023 


      Teksti: Alkuperäinen teksti 18.6.2021, päivitetty 37.3.2024

      Kuva: Shutterstock

      Elintarvikepäivä 2021: Ecobion kotiintuomiset

      Elintarvikepäivä 2021

      Myös Ecobio osallistui tämän vuoden Elintarvikepäivään, joka järjestettiin virtuaalisesti 18. toukokuuta 2021. Ohjelma oli tavan mukaan monipuolinen ja erityisesti tänä vuonna, koska Elintarvikepäivä juhli puolivuosisataansa. Tässä lyhyessä blogissa kerromme muutaman Ecobiolle mieleen jääneistä kohokohdista elintarvikealalla.

      Pellolta pöytään -strategia

      Euroopan Komission Pellolta pöytään -strategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskiössä. Strategia linjaa, että koko tulevan elintarvikejärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, sen tulee ottaa huomioon ruoan terveysvaikutukset ja sen on oltava ympäristöystävällinen. Tuleva ruokaketju jättää neutraalin tai positiivisen ympäristöjalanjäljen, se takaa kaikille kuluttajille riittävästi ravitsevaa, kestävästi tuotettua ja valmistettua ruokaa, sekä mahdollistaa edullisen kestävästi tuotetun ruoan jokaiselle. Elintarvikepäivä 2021 viestitti edelleen, että ruokaa pitää pystyä tuottamaan yhtä aikaa luonnonvaroja säästäen ja kiertotaloutta hyödyntäen. Samalla huomioitiin, että vaikka Suomen elintarviketuotanto ja elintarvikkeiden laatu, puhtaus, turvallisuus ja terveellisyys ovat edellä kävijöitä, näin ei välttämättä ole kaikkialla Euroopan Unionissa. Sen vuoksi Pellolta pöytään-strategian toteutuminen tuo monia haasteita, kuten esimerkiksi poliittisia ja käytännön maataloustason haasteita. Elintarvikepäivä 2021 painotti lähiruoan merkitystä suomalaisessa ruokavaliossa. Myös Covid-19 pandemian vaikutuksesta mm. elintarvikelogistiikkaan keskusteltiin.

      Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus

      Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus olivat mukana useassa puheenvuorossa. Opimme miten Suomen elintarviketuotanto voi säästää maailman vesivaroja ja, että virtuaalivesivirta tarkoittaa virtuaalisen veden määrää, joka siirtyy tuotekapan mukana maasta toiseen esim. myytäessä viljelykasvi- ja eläintuotteita. Elintarvikepäivän esitelmät painottivat, että elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologiaa tulee kehittää ja harmonisoida. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman linjausta ilmastoystävällisestä ruokapolitiikasta, ja edelleen Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Tähän liittyen onkin hanke menossa, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Seurauksena toimijoille pitäisi olla selvää miten eri laskentaohjeita ja ISO-standardeja tulisi eri elintarvikkeille soveltaa, jotta niiden hiilijalanjalanjälkiä voitaisiin verrata luotettavasti keskenään. Hankkeen päätavoitteena on, että kaikki näiden asioiden kanssa toimivat laskisivat, viestisivät ja hyödyntäisivät tuotettua elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkitietoa vertailukelpoisella tavalla. Erityisesti tämä on tärkeää julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kannalta. Suomen elintarviketeollisuus on vahvasti mukana vihertämässä toimintaansa ja digitalisaatio on monessa mukana, mm. tiedon keruussa ja hyödyntämisessä alkutuotannossa sopimustiloilla. Tätä tietoa voi käyttää esim. eläinten hyvinvoinnin parantamisessa ja seurattaessa miten se vaikuttaa lihan laatuun.

      Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä

      Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä käsitteli useampi Elintarvikepäivän esitelmä. Elintarvikepetosten estäminen on myös yksi Euroopan Komission Pellolta pöytään – strategian osista, koska elintarvikepetokset vaarantavat koko elintarvikejärjestelmän kestävyyden. Esimerkiksi European Anti-Fraud Office (OLAF) piti esitelmän mitä he ovat tehneet estääkseen elintarvikepetoksia Euroopassa. Myös Suomen vasta uudistettu elintarvikelaki ottaa vahvasti huomioon elintarvikepetosten estämisen. Jotta ”ruokakonnat” saadaan kiinni, pitäisi ajatella kuin rikollinen, esitelmöitiin Elintarvikepäivässä. Uuselintarvikkeet esim. hyönteiset ja soluviljelmät ovat tulossa vauhdilla ruoan nauttijoiden lautasille. Siitä miten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) näitä arvioi ennen niiden Euroopan Komission lopullista hyväksymistä markkinoille saattamiseen, oli kattavasti esillä Elintarvikepäivässä. Esitelmät huomioivat, että asiantuntijoita tarvitaan lisää tekemään uuselintarvikehakemuksia EFSA:an.

      Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021

      Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Uusi laki selkeyttää kansallisen ja EU-lainsäädännön yhtymäkohtia. Muun muassa Suomen uudessa elintarvikelaissa elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan luotettavuutta voidaan arvioida paremmin. Tällä pyritään erityisesti välttämään elintarvikepetoksia. Viranomaisella on nyt myös laajempi tiedonsaantivelvollisuus ja valvontaviranominen voi antaa tietoa toiselle viranomaiselle helpommin. Myös elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien nettikauppa on huomioitu uudessa elintarvikelaissa ja nettisivustoja voidaan myös sulkea helpommin kuin aiemmin, jos lakia ei noudateta. Uutta Suomen elintarvikelaissa on sanktio; jos elintarvikelakia ei noudateta voi toimivaltainen valvontaviranomainen (esim. kunnan valvontaviranominen), määrätä elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan maksamaan 300-5000 euron suuruisen elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun. Tämä ei edellytä tutkinnallisia toimia, vaan se on helposti todettavissa tarkastuksen yhteydessä, esitelmöitiin. Myös elintarvikkeiden jäljitettävyystietojen säilyttämisaikoihin tuli muutoksia ja säilytysajat ovat nyt kirjattuna laissa. Tämä helpottaa niin elintarvikkeiden jäljitettävyyttä kuin mahdollisten elintarvikepetosten selvitystä, esitelmöijä painotti.

      Elintarvikepäivä 2021 oli erittäin monipuolinen ja kiinnostava ja olisimme toki voineet kertoa myös monia muita kohokohtia, mutta tässä ne, mitkä meidän mielestämme olivat ne inspiroivimmat. Toivottavasti ne tarjosivat sinulle ruokaa uusille ajatuksille ja mukavaa luettavaa elintarvikkeista.

      Voit lukea enemmän Elintarvikepäivästä täältä!

      Ecobio auttaa löytämään liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

      Tarjoamme kestävän kehityksen konsultointipalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua säädösten, kemikaalien ja riskien hallintaan yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Autamme teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Lue lisää ja ota yhteyttä täältä!


      Teksti: Mari Eskola, ETT, Johtava konsultti, Ecobio

      Kuva: Shutterstock

      Webinaari 15.4: Biodiversiteetti liiketoiminnan ytimessä

      Tervetuloa mukaan biodiversiteetti webinaariimme 15.4.2021 kello 10.00-10.30!

      Luonnon monimuotoisuuden asiantuntijamme Inka Voutilainen käy webinaarissa tiivistetysti läpi biodiversiteetin ajankohtaistilanteen osana liiketoimintaa, ja esittelee siihen liittyvät trendit, haasteet ja ratkaisut.

      Luonto tarjoaa meille erilaisia ekosysteemipalveluita, joita ihmiset hyödyntävät. Ekosysteemipalveluiden toimivuus ja saatavuus ovat riippuvaisia monimuotoisesta ja hyvinvoivasta luonnosta. Biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden heikkeneminen uhkaavat ihmiskunnan hyvinvointia ja toimivuutta. Yritysten on aika aktivoitua biodiversiteettiasioissa ja tunnistaa toimintansa riippuvuudet luonnosta sekä toiminnasta aiheutuvat mahdolliset luontohaitat. Biodiversiteettivaikutusten tunnistaminen avaa yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia sekä auttaa varautumaan tulevaan.

      Asiantuntijamme Inka Voutilainen vastaa webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

      1. Mikä biodiversiteetin tila on nyt ja mitkä ovat biodiversiteetin keskeisimmät uhat?
      2. Mitä biodiversiteettiin liittyen on tällä hetkellä pinnalla?
      3. Miten biodiversiteettiä voi hallita osana yritysvastuuta ja miten yritys voi vaikuttaa toimintaansa aiheuttamiin luontohaittoihin?
      4. Mitä nyt pitää tehdä ja miltä yrityksien etenemismalli näyttää?

      Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu biodiversiteettiaiheeseen tutustuville ja aiheen kanssa työtä aloitteleville yrityksille.

      Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 15.4.2021 kello 10.00-10.30

      Voit ilmoittautua mukaan täältä!

      Tervetuloa mukaan!

      Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

      Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

      Löydät webinaarikirjaston täältä.

      Webinaari 18.2: Hiilijalanjälki – Trendit, laskentamallit ja etenemissuunnitelma

      Tervetuloa mukaan vähähiilisyys webinaariimme 18.2!

      Ilmastosiantuntijamme Henrik Österlund ja Inka Voutilainen käyvät webinaarissa tiivistetysti läpi vähähiilisyyden ajankohtaistilanteen osana yritysvastuuta, ja esittelevät hiilijalanjäljen laskennan ja vähentämisen standardeja ja ohjelmistoja.

      Asiakkaiden odotukset vähähiilisyydestä ovat ajava voima monille yrityksille. Sen lisäksi lisäarvonäkökulman (BMC) ymmärtäminen on yrityksille hyvinkin kannattavaa. Nyt yritysten lainsäädännölliset velvoitteet lisääntyvät, esimerkiksi Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen ympäristöohjauksen kautta. Laskentamallien hallinta yhdistettynä konkreettisen etenemismallin käyttöönottamiseen, on yrityksille valttikortti hiilijalanjäljen pienentämisessä.

      Ilmastosiantuntijamme Henrik Österlund ja Inka Voutilainen vastaavat webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

      1. Mihin hiilijalanjälkeä tarvitaan nyt ja miltä tulevaisuus näyttää?
      2. Miltä vähähiilisyyden pelikenttä tällä hetkellä näyttää?
      3. Miten yritykset voivat laskea hiilijalanjälkensä?
      4. Miten yritykset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä?
      5. Mitä nyt pitää tehdä ja miltä yrityksien etenemismalli näyttää?

      Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu yritysvastuusta ja käytännön ilmastoteoista kiinnostuneille yrityksille.

      Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 18.2.2021 kello 9.00-9.30

      Voit ilmoittautua mukaan webinaarin täältä.

      Tervetuloa mukaan!

      Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

      Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

      Löydät webinaarikirjaston täältä.


      Teksti: Emma Björkqvist

      Kuva: Emma Björkqvist

      Luonnon monimuotoisuuden raportti yhdistää luontovarallisuuden talousmittareihin

      Luonnon monimuotoisuus vähenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Tutkijat arvioivat että 70 prosenttia maailman nisäkäs-, sammakko-, lintu-, kala- ja liskolajien populaatioista on kutistunut 1970 jälkeen. Ihminen on toimillaan vastuussa monimuotoisuuden vähenemisestä. Maapallomme tarvitsee kiireellisiä toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

      Eilen tiistaina 2.2.2021 julkaistu 600-sivuinen raportti käsittelee luontoa varallisuutena. Cambridgen yliopiston taloustieteen professori Partha Dasguptan kokoama raportti käsittelee biodiversiteettiä ja on purkanut viestin talouden kielelle käyttämällä euroja ja dollareita.

      Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on keskusteltu jo kauan

      Tutkijat ja aktivistit ovat jo kauan varoitelleet monimuotoisuuden vähenemisestä. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut toimiin politiikassa, kulutustottumuksien muutokseen tai yritysten investointipäätöksiin. Cambridgen yliopiston tutkijat yrittävät ratkaista ongelmaa yhdistämällä monimuotoisuuden vähenemisen ja taloudelliset toimet. Kertomalla biodiversiteetin uhkista talouden kielellä Cambridgen tutkijat toivovat, että poliitikot, yritykset ja kansalaiset ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden paremmin.

      ”Arvioiden mukaan vuosina 1992–2014 henkeä kohti laskettu tuotettu pääoma lähes kaksinkertaistui ja inhimillinen pääoma lisääntyi noin 13 prosenttia globaalisti, mutta henkeä kohti laskettu luonnon pääoma väheni lähes 40 prosenttia.”  (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review)

      Raportti määrittelee luonnon varallisuutena

      Todistamme tälläkin hetkellä sukupuuttoaaltojen kiihtymisen, eläinpopulaatioiden kutistumisen ja paikallisten ekosysteemien lähes täydellisen tuhoutumisen. Tämä todistaa, että luontopääomaamme ei ole vaalittu. Raportti määrittelee luonnon varallisuutena, jota ei ole kohdeltu hyvin.

      Yhdistämällä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen taloudellisiin riskeihin raportti konkretisoi tilanteen myös taloudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi luonnon resurssien ylikulutus johtaa palveluiden ja tavaroiden tuotannon vaarantumiseen. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä talouskasvun heikentymiseen.

      Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on taloudellisesti kannattavaa

      Raportin mukaan monimuotoisuuden ylläpitäminen voidaan tulkita riskinhallintana. Jos onnistumme ylläpitämään monimuotoisuuden ennallaan, toimii se kuin riskin hajauttaminen tai vakuutus. Tätä todistaa myös yksi raportin pääviesteistä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on nyt taloudellisesti kannattavaa. Meidän on halvempaa suojella luonnon monimuotoisuutta nyt, kuin lähteä jälkikäteen yrittämään korjata ekosysteemiä.

      Ratkaisuna luonnon monimuotoisuuden yhdistäminen talouteen

      Raportin pääviestit alleviivaavat tärkeyden nähdä ihmiskunnan ja sen talousjärjestelmän osana luontoa, eikä sen ulkopuolisena järjestelmänä. Raportti todistaa myös, että luontopääoman huonontuminen tulee myös aiheuttamaan menetyksiä ja riskejä perinteisillä taloudellisilla mittareilla.

      Ratkaisuna monimuotoisuuden vähenemiseen raportti esittää monta tapaa. Samalla tavalla kuin rakennukset, koneet, tiet ja osaaminen ovat mukana taloutta ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa, pitää myös luonnon olla mukana. Tätä varten on tärkeä kehittää uusia mittareita. On tärkeää, ettei bruttokansantuotetta käytetä ainoana mittarina, sillä siihen keskittyminen saattaa johtaa kestämättömään talouskasvun tavoitteluun, vaan on kehitettävä kokonaisvarallisuusmittari, joka ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden.

      Raportin mukaan biodiversiteetin talousvaikutuksien pitäisi olla mukana osana yrityksien ja rahoittajien päätöksenteossa. Kulutuksen ja tuotannon mallien täytyy myös muuttua pohjia myöten. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kannustaen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jakamiseen.

      Raportin mukaan myös ympäristötavoitteiden määrittäminen kokonaisille globaaleille toimitusketjuille on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi raportissa mainitaan väestönkasvun hillitseminen, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi rahoittamalla ohjelmia, jotka parantavat naisten koulutusta, tietotasoa ja taloudellista asemaa.

      Raportin mukaan on tärkeää, että luonnonsuojelualueita laajennetaan. Myös sademetsien ylläpitoon voitaisiin myöntää valtiokohtaista tukea.

      Raportin The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

      Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

      Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

      info@ecobio.fi

      puh. +358 (0) 207 569 450

       

      Sinua saattaa myös kiinnostaa:

      Tuottavatko mittarit kiertotalouden ohjelmalle mahalaskun? Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Lue lisää uusista kiertotalouden tavoitemittareista ja mahdollisuuksista täältä!


      Teksti: Emma Björkqvist

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet:

      The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

      Helsingin Sanomat: Tutkijaryhmä haluaa saada luonnon monimuotoisuudelle hintalapun – sen mukaan luonto on varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti

      Helsingin Sanomat: Professori ehdottaa keinoja biodiversiteetin suojelemiseksi: Luontovarallisuus mukaan talousmittareihin ja luontoriskit sijoituspäätöksiin

      The Royal Society: The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review