Home » hiilijalanjälki » Sivu 2

Avainsana: hiilijalanjälki

EU:n elpymispaketista merkittävä rahoitus ilmastotoimiin

EU:n monivuotisesta rahoituskehityksestä ja koronaviruksen seurauksista Eurooppaa elvyttävästä elpymispaketista saatiin viimein sopu tiistaina 21.7. Eurooppa-neuvoston rahoituspäätökset painottuvat voimakkaasti ympäristö- ja ilmastonäkökulmiin, sillä vähintään 30 prosenttia seitsenvuotisesta 1 075 miljardin euron rahoituskehyksestä ja 750 miljardin kertaluontoisesta elpymispaketista tulee kohdistaa ilmastotoimiin. Rahoituksen tulee myös olla linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.

Ilmastotoimiin kohdistuvan rahoituksen määrä on ennätyksellisen suuri, mikä vauhdittaa EU:n pääsyä päästötavoitteisiinsa. Samalla se kirittää nostamaan päästövähennystavoitteita entisestään: esimerkiksi Suomi edistää päästövähennystavoitteiden nostoa nykyisestä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös muut EU-johtajat ovat yksimielisesti sitoutuneet nostamaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteita. Lisäksi EU irtautuu ympäristölle haitallisista tuista. EU toimiikin esimerkkinä muille EU:n ulkopuolisille maille kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteillaan.

Suomi pyrkii elvytyskeinoilla kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa

Suomessa EU:n rahoitusta tullaan käyttämään koronakriisin jälkeiseen talouden elvytykseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastokriisin ehkäisemiseen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kokosi keväällä 2020 kansallisen Kestävä elvytys -työryhmän, joka laati raportin taloutta elvyttävistä, hiilineutraalia kiertotaloutta edistävistä keinoista. Ryhmän puheenjohtajina toimivat ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja Sitran johtaja Mari Pantsar. Työryhmä laati raportin lisäksi myös kestävän elvytyksen kriteeristön, jonka avulla voidaan määrittää yksittäisten toimien vaikutusta ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, luonnon monimuotoisuuteen, kiertotalouteen ja ympäristön tilaan. Suomen hallitus on sitoutunut käyttämään kriteeristöä, kun talouden elvytystoimista neuvotellaan syksyn budjettiriihessä.

Hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa kohti tähtäävät toimet ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnän ja niihin sopeutumisen kannalta. Kansainväliset vertailut ja tutkimukset osoittavat, että investoinnin uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin lisäävät myös uusien pysyvien työpaikkojen määrää – jopa kolminkertaisesti fossiiliin polttoaineisiin perustuvaan yhteiskuntaan verrattuna. Suomella on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä ilmastoratkaisuissa ja siten edistää työpaikkojen syntyä ja vientiä.

Myös Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä pääsemään kohti kansainvälisiä ilmastotavoitteita

Ecobion asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämmäksi. Asiantuntijoillamme on osaamista esimerkiksi tuotteiden elinkaarilaskennasta, hiilijalan- ja kädenjäljen laskennasta, kiertotaloudesta, vähähiilisyyden tiekarttojen laatimisesta ja siitä, miten yritys voi omalla toiminnallaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä, Ecobio Oy

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kestava_elvytys_vauhdittaa_yhteiskunnan_(57711)

https://www.ym.fi//download/noname/{144397CF-B6B9-412B-8C05-E3AE6DE3B387}/160496

Vähähiilisyyden asiantuntijapalvelut yli 30 vuoden kokemuksella 

koivut vähähiilisyyden palvelut ecobio

Suomen hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Elinkeinoelämä ja valtionhallinto ovat tämän vuoksi yhteistyössä laatineet toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen. Kaikki kivet on käännettävä, koska tavoite on kunnianhimoinen. 

Hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää toimintatapojen uudelleenarviointia ja merkittäviä muutoksia sekä investointeja. Samalla vähähiilisyydessä on Suomelle ja suomalaisille yrityksille valtava menestymisen mahdollisuus.  Ilmastoystävällisten ratkaisujen globaali tarve luo ennennäkemättömät vienti- ja kasvumahdollisuudet maailmalla. Ennen kaikkea tämä näkyy mahdollisuutena vähentää kansainvälisten asiakkaiden hiilijalanjälkeä tarjoamalla heille vähähiilisiä ratkaisuja. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä tuleekin tätä kautta olemaan vähähiilisyyteen kokoaan suurempi positiivinen vaikutus eli hiilikädenjälki. 

Älä jää vähähiilisyydessä sivustakatsojan rooliin 

Jotta yrityksesi saisi vähähiilisyydestä mahdollisimman suuren lisäarvon, on keskeistä, että tilannekuvan muodostus, tavoitteet sekä toimintasuunnitelmat on laadittu huolella ja ammattitaidolla. Riippumatta siitä, oletteko yritysvastuussa vasta lähtölinjalla tai kokeneempi toimija, on hyvä varmistaa asiantuntijan kanssa, että laskelmat, suunnitelmat, kompensointi ja viestintä tehdään oikein.  

Ecobiolla on yritys- ja ympäristövastuusta yli 30 vuoden kokemus. Tänä vuonna Ecobio on  mm. ollut mukana vähähiilisyyden tiekarttatyössä Elintarviketeollisuuden yhteistyökumppanina. Ecobion kokeneet kestävän kehityksen asiantuntijat auttavat teitä vähähiilisyydessä. 

Ecobion asiantuntijoiden avulla: 

  • laskette toimintanne ja tuotteidenne hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen läpinäkyvästi ja jäljitettävästi myös globaaleissa arvoketjuissa alan parhaiden käytäntöjen ja standardien mukaisesti  
  • tunnistatte oleelliset näkökohdat ja analysoitte vähähiilisyyden merkityksen yrityksenne arvonluonnille ja asiakaslisäarvolle muistaen myös muut ympäristövaikutukset 
  • laaditte vähähiilisyyden tavoitteet, tiekartat ja toimintasuunnitelmat huolella ja faktaperusteisesti 
  • vähennätte ja kompensoitte ylimääräiset päästöt
  • viestitte vähähiilisyydestä keskeisille sidosryhmille tarkoituksenmukaisella tavalla ja luotte mainetta vastuullisena työnantajana
  • säästätte rahaa, aikaa ja resursseja, mm. tehokkaan työskentelyn ja säästettyjen materiaali- sekä energiakustannuksien ansiosta
  • kehitätte avainhenkilöidenne osaamista vähähiilisyyden tarjoamissa mahdollisuuksissa.

Ota yhteyttä niin keskustellaan lisää tarpeistanne! 

 

Yhteystiedot: 

Henrik Österlund, Konsultointipalveluiden johtaja

puh. 020 756 9457, henrik.osterlund@ecobio.fi

tai info@ecobio.fi

Teksti: Caisa Lindblom & Henrik Österlund

Kuva: Shutterstock

Arktisten soiden hiilensidontakyky voi muuttua ilmaston lämmetessä

arktinen suo ruotsi
Kuva tutkimusalueelta Ruotsissa. Kuva: Sanna Piilo

Arktisten soiden merkitys hiilinieluna on merkittävä

Noin puolet maaperän hiilivarastoista sijoittuu arktiselle ikirouta-alueelle. Pohjoisten soiden hiilivarasto on suurin heti meriekosysteemien jälkeen ja niiden sitoman hiilen määrä on noin kaksinkertainen ilmakehän hiilivarastoon verrattuna. Soiden hiilivarastot ovat esimerkiksi metsiin verrattuna huomattavan pitkäikäisiä, jopa useita tuhansia vuosia, minkä vuoksi soilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinnassa.

Arktiseen suoturpeeseen on varastoitunut hiiltä hitaan maatumisprosessin myötä viimeisimmän jäätiköitymismaksimin jälkeen noin 1035 miljardia tonnia. Vaikka soiden merkitys muuttuvassa ilmastossa on huomattava, niiden tutkimus on toistaiseksi ollut vielä hajanaista ja soilta otettujen näytteiden määrät pieniä. Tämä voi vääristää soiden ominaisuuksista laadittujen mallien tuloksia, sillä sijainniltaan toisiaan lähekkäistenkin soiden tiedetään eroavan huomattavasti ekologialtaan. Myös esimerkiksi IPCC:n ilmastoraportit sivuuttavat soiden merkityksen ilmastonmuutosmalleissaan lähes kokonaan.

Uutta tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintamiseksi

Helsingin yliopistolla on aloitettu poikkeuksellisen laaja, Suomen Akatemian rahoittama monivuotinen tutkimusprojekti, jonka tarkoitus on kartoittaa arktisia soita aiempaa huomattavasti laajemmin. Kansainvälinen tutkimusryhmä on kairannut turvenäytteitä subarktiselta alueelta noin viidestäkymmenestä tutkimuspisteestä, mikä on harvinaisen suuri otos. Näytesuot sijaitsevat Kanadassa, Huippuvuorilla, Luoteis-Venäjällä sekä Suomen ja Ruotsin Lapissa. Soilta kerätyt näytteet ajoitetaan ja niistä tutkitaan kasvillisuuden, kosteusolosuhteiden ja hiilen ja typen määrän vaihtelua suhteessa menneisiin ajanjaksoihin. Tutkimusnäytteiden syvimpien kerrosten ikä vaihtelee useista tuhansista vuosista satoihin vuosiin, mikä mahdollistaa tutkittavien tekijöiden vertailun tunnettuihin, menneisiin ilmastovaihteluihin. Suuren näytemäärän ansiosta saman ajanjakson tuloksia voidaan verrata usean eri suon ja alueen välillä.

Tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten etenkin tunnetut lämpimät ajanjaksot ovat vaikuttaneet suoturpeen ominaisuuksiin ja onko viimeisin, noin 1980-luvulta alkanut voimakas lämpeneminen jo nähtävissä tutkimussoilla. Menneitä reaktioita tutkimalla voidaan mallintaa, miten soiden kasvillisuus, hydrologia ja hiilensidontakyky muuttuvat ilmaston lämmetessä entisestään.

Viimeisten vuosikymmenten lämpeneminen on jo nähtävissä

Ecobion uusi ympäristösuunnittelija Mai Kärppä on ollut tutkimusprojektissa osallisena oman pro gradu -tutkielmansa myötä. Kärpän graduun on valittu yhteensä 15 turvenäytettä, joista keskitytään tutkimaan hiilikertymää ja vertaamaan sitä viimeisten vuosituhansien ilmastovaihteluihin.

Tähänastisen tutkimustiedon mukaan osa soista on sitonut hiiltä paremmin lämpiminä kuin kylminä ajanjaksoina. Myös Kärpän tutkimuksen mukaan alustavasti näyttäisi siltä, että hiilikertymä on kasvanut pienen jääkauden (v. 1450­–1850) jälkeen ja se on voimistunut viimeisten noin 50 vuoden aikana merkittävästi. Ilmaston lämpeneminen näyttäisi siis kasvattavan soiden hiilinielua.

Toisaalta viimeisten vuosikymmenten ennätyksellisen voimakas lämpeneminen on myös muuttanut ja muuttaa edelleen soiden kosteusolosuhteita ja kasvillisuutta nopeasti, mikä voi vaikuttaa soiden kykyyn sitoa hiiltä ja toimia hiilen nettonieluna. Soiden muuttuminen aiempaa kosteammiksi tai kuivemmiksi vaikuttaa siihen, kuinka paljon hiiltä ne voivat vapauttaa hiilidioksidina tai metaanina verrattuna kasvien sitoman hiilen määrään. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa ja sen myötä ilmaston lämmetessä myös soiden vanhat hiilikerrokset pääsevät uudelleen osaksi mikrobien hajotusprosessia, kun ikirouta sulaa, jolloin soilta voi vapautua entistä enemmän hiiltä takaisin ilmakehään.

Arktisten soiden vasteet ilmaston lämpenemiseen eivät ole aina suoraviivaisia, minkä vuoksi soihin liittyvää tutkimustietoa tarvitaan erityisen paljon. Ilmastonmuutoksen hillintä on siis myös soiden hiilinielun säilyttämisen kannalta merkityksellistä, sillä soiden ekologian muuttuessa nopeasti lämpenemisen myötä suon sisäiset mekanismit eivät ehkä enää pysty toimimaan yhtä tehokkaasti kuin aiemmin ja suosta voi tulla nielun sijaan hiilen lähde.

Ecobion asiantuntijat auttavat kehittämään ratkaisuja, joilla yritykset voivat omalta osaltaan pienentää hiilijalanjälkeään ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri tavoin. Tarvitsetko apua ilmastovaikutusten arvioinneissa tai hiilijalanjäljen laskennassa ja kompensoinnissa? Ota yhteyttä!

Mai Kärppä

Ympäristösuunnittelun harjoittelija, Ecobio Oy

 

Lähteet:

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/environmental-change

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/euroopan-soiden-kuivuminen-voi-vaarantaa-merkittavan-hiilinielun

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/pohjoisen-suot-varastoivat-ilmaston-lammetessa-enemman-hiilta

Hiilijalanjälkimenetelmät ja kompensaatio teemana Ecobion aamiaistilaisuudessa

ecobio aamiaistilaisuuden aamupala
Ecobion yritysvastuun aamiaistilaisuuden aamupala 28.1.

Ecobion järjestämän yritysvastuun aamiaistilaisuuden ensimmäiset vieraat saapuivat Helsingin Radisson Blu Royal hotellin tapahtumatiloihin varhain puolikahdeksanaikaan tiistaiaamuna 28.1. Vieraita vastassa oli linnunlaulun täytteinen metsäiseen teemaan koristeltu tila, jossa vieraat saivat verkostoitua aamupalan lomassa. Hotellin vastuullisesti tuotetun aamupalatorin tuorepuurot, smoothiet, sämpylät ja muut suupalat toivat energiaa lähes 100 hengen yleisölle. Vieraiden lisäksi tilaisuuden livestriimausta seurasi aamupäivän aikana lähes 70 yritysvastuusta kiinnostunutta yritystä.

Suurin syy täyteen buukattuun tilaisuuteen taisi kuitenkin olla tilaisuuden erittäin ajankohtainen ja tärkeä teema; yritysten hiilijalanjälki, sen laskemisen ja vähentämisen menetelmät ja kompensaatiotavat. Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys ovat aiheina olleet paljon esillä viimeisen vuoden aikana ja näiden tärkeys ei tässä vaiheessa ole juuri kenellekään epäselvää. Oli kuitenkin ilo nähdä, että aihe kiinnostaa vahvasti niinkin suuri joukko suomalaisia yrityksiä, koosta ja alasta riippumatta.

Vähähiilisyyden haasteet ja mahdollisuudet suomalaisessa elinkeinoelämässä

Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Leena Tähkämö
Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Leena Tähkämö.

Päivän puhujina toimivat Ecobion asiantuntijat sekä Fortumin omistaman Puron perustaja, Marianne Tikkanen. Vieraat tervetulleeksi toivotti Ecobion toimitusjohtaja Taru Halla, jonka jälkeen Henrik Österlund, Ecobion konsulttitoiminnan johtaja sekä Leena Tähkämö, ympäristö-, energia-, ja sähkötekniikan johtava konsultti, kertoivat syvemmin yritysten vähähiilisyydestä sekä yrityksen toiminnan ja sen tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjälkilaskennasta.

Päivän teeman ajankohtaisuutta korostivat mm. EK:n tuore tutkimus sekä EU:n asettamat tavoitteet ja tukipaketit. EK:n 20.1.2020 julkaistu tuore tutkimus on tunnistanut ilmastoriskejä, joihin suomalaisten yritysten kannattaa varautua. EU:ssa toimivilla yrityksillä on edelleen mahdollisuus toimia vastuullisuudessa edelläkävijöinä. EU julkaisi 14.1.2020 komission hyväksymän ilmastopaketin, jonka tavoitteena on suunnata 1000 miljardin euron investoinnit hiilestä luopumiseen ja ilmastoteknologiaan, tulevan kymmenen vuoden aikana.

Esityksessään Henrik pyysi yleisöltä mielipiteitä siihen, mikä on heidän yrityksensä seuraava ratkaistava haaste vähähiilisyydessä. Kyselyssä tärkeiksi aiheiksi nousivat mm. logistiikka, kompensaatio, hiilijalanjäljen laskenta, rakentaminen, kustannukset ja kannattavuus. Haasteesta riippumatta samat perusasiat koskevat kaikkia vähähiilisyydestä kiinnostuneita yrityksiä. Henrik kiteytti seuraavaksi otettavat askeleet esityksessään:

  • Tarkista ensin yrityksesi osalta arvoketjun ilmastoriskit, vastuullisuusnäkökohdat ja vaikutukset ja tee olennaisuusarvio.
  • Suunnittele ja toteuta ilmastotoimia hiilijalanjälkilaskennalla, kunnianhimoisilla tavoitteilla ja mittareiden asetannalla, käytännön toimilla ja tarvittaessa päästöjen kompensoinnilla. Varmista seuranta
  • Mittaa ja kokoa tulokset suhteessa tavoitteisiin ja vaikuta viestimällä tuloksista sidosryhmille.

Hiilijalanjäljen laskenta ja kompensaatio

Leena muistutti esityksessään hiilijalanjälkilaskennan monivaiheisuudesta ja uskottavuudesta. Erityisen tärkeänä on muistaa läpinäkyvyys laskennassa ja yhteistyö luotettavien sekä asiantuntevien tahojen kanssa, viherpesun ja virheiden välttämiseksi. Leenan kolme muistutusta laskentaa harkitseville:

  • Hiilijalanjälki perustuu elinkaariarviointiin
  • Muista määritellä rajaukset (Scope 1, 2 & 3)
  • Muista muutkin kasvihuonekaasut kuin CO2 –> CO2e

Aamupäivän päätteeksi Marianne Tikkanen käsitteli hiilijalanjäljen kompensaatiota käytännössä, sekä esitti Puro markkinapaikan toimintamallin. Puro on maailman ensimmäinen markkinapaikka hiilidioksidin poistolle. Puron markkinapaikalla tapaavat hiilinegatiiviset hiilenpoiston myyjät ja hiilidioksidivähennysten ostajat. Ostajat saavat kompensaatiosta, tai ”netto-nollauksesta” ns. CORC-sertifikaatteja (eng. CO2 Removal Certificate) joilla vähennyksen todellisuus ja alkuperä voidaan todistaa.

biohiili
Puro jakoi osallistujille biohiiltä pienissä pusseissa. 1g biohiiltä on sitonut 3g hiilidioksidia.

Pitäisikö meidän kompensoida päästöjä?

Hiilijalanjäljen kompensaatio on vähähiilisyyden viimeinen keino, silloin kun hiilijalanjälkeä ei voida vähentää muulla tavoin. On tärkeätä tehdä asioita tärkeysjärjestyksessä. Mariannen mukaan on tärkeätä aloittaa hiilijalanjäljen laskennalla ja käyttää apunaan asiantuntijoita.

  1. Laske päästöt
  2. Vähennä
  3. Poista loput
  4. Kerro siitä, niin että saat seuraajia

Kaikkea ei tarvitse eikä voikaan tehdä heti, tärkeintä on aloittaa jostain jo tänään.

Seuraa tulevia tapahtumiamme blogistamme ja tilaamalla kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme sivun alalaidasta!

 

Tarvitsetko apua hiilijalanjälkilaskennassa, kompensaatiossa tai muissa yritysvastuun ja ympäristöjohtamiseen liittyvissä asioissa? Me autamme!

Ota yhteyttä:

Henrik Österlund, varatoimitusjohtaja & Konsultointipalveluiden johtaja,

henrik.osterlund@ecobio.fi, Puh. 020 756 9457 tai info@ecobio.fi

Kuvat ja teksti: Caisa Lindblom

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma hyväksytty

green deal EU

Euroopan Komissio hyväksyi vihreän kehityksen ohjelman (eng. Green deal), joka tiukentaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Ohjelmalla on tarkoitus luoda yrityksille ja kansalaisille hyötyjä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen. Lisäksi halutaan suojella ihmiselämää, eläimiä ja kasveja saastumista vähentämällä.

Uudet päästötavoitteet ja ilmastolaki

Komissio on päättänyt kiristää vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 40:stä 50-55 prosenttiin. Lisäksi EU lupaa sata miljardia euroa fossiilisista polttoaineista riippuvaisten jäsenmaiden tukemiseen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. EU pyrkii maailman ensimmäisenä maanosana hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050 tullaan kirjaamaan ilmastolakiin keväällä. (Yle 2019)

Aiemmin luvatut ns. hiilitullit (joiden tarkoitus on välttää tuotannon siirtymistä Euroopasta maihin joissa ilmastopolitiikka ei aiheuta epäympäristöystävälliselle teollisuudelle lisäkustannuksia) lykkääntyvät vuodelle 2021. Edellämainitut ovat vain osa EU:n tavoitteista ja tulevista toimenpiteistä, sillä todellisuudessa vuoteen 2050 tähtääviä toimenpiteitä on kaikkiaan 50. (Yle 2019)

Tulevalla ilmastolailla halutaan tehdä poliittisesta sitouttamisesta oikeudellinen velvoite, joka tukee investointeja ja kestäviä tekoja. Päästövähennysten fokuksena on energiantuotanto, rakentaminen, teollisuus ja liikkuvuus. (Euroopan komissio)

Vuosi 2020 tulee olemaan entistä tärkeämpi vuosi ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Ecobiolta apua lakimuutosten seuraamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen

Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua yritysvastuun eri osa-alueilla. Asiantuntijat auttavat teitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa yhteisymmäryksessä yrityksen omien tavoitteiden kanssa. Ecobio Manager palvelun avulla voit kätevästi seurata juuri sinun yritystäsi koskevia säädöksiä, lakeja, standardeja ja määräyksiä. Tarvitsetko apua?

Ota yhteyttä!

info@ecobio.fi

 

Caisa Lindblom

Ilmastolaki ja 2050-ilmastostrategia uutisia

carbon footprint global warming power plant
Shutterstock

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli maanantaina (11.11.2019) 2050-ilmastostrategian (pitkän aikavälin ilmastostrategia) tueksi tehtävistä laskelmista.

Skenaariolaskelmat on tehty PITKO- ja MALULU-selvitysten pohjalta. Kyseiset laskelmat käsittelevät kasvihuonekaasujen päästö- ja nielukehitystä vuoteen 2050. Uusissa laskelmissa on huomioitu erilaisten skenaarioiden hiilineutraaliustavoite 2035. Työryhmä kuuli kokouksessa VTT:tä ja Lukea. Lopullisia tuloksia tullaan hyödyntämään päästövähennystoimien valmistelussa sekä EU:lle toimitettavan kansallisen 2050- vähäpäästöisyysstrategian (LTS) laadinnassa.

Ministerityöryhmä käsitteli myös luonnosta Kansalliseksi energia- ja ilmastosuunnitelmaksi (NECP), joka on toimitettava EU:n komissiolle tämän vuoden aikana. Jäsenmaiden on luotava kansalliset suunnitelmat vuoden 2030 asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi.

Tämän lisäksi ministerityöryhmä sai katsauksen kestävän kehityksen verouudistuksen valmisteluista. Verouudistuksen sisältö:

  • liikenteen verotuksen ja energiaverotuksen uudistukset
  • kiertotalouden edistäminen verotuksella
  • kaivosveron päästöihin perustuvan kulutusveron ja yritystukien karsiminen

(Ympäristöministeriö 2019)

Ilmastolakiin tulevat muutokset

Samalla hallitusohjelmassa linjattu ilmastolain uudistus on käynnistetty. Uudistus käynnistetään kuuntelemalla kansalaisten näkemyksiä siitä, millainen ilmastolain tulisi olla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä sekä vahvistaa lakia.

Hallitusohjelman mukaisesti ilmastolain ohjausvaikutusta tullaan vahvistamaan. Vuoden 2050 tavoitetta päivitetään ja ilmastolakiin lisätään vuosien 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet. Ilmastolakiin otetaan myös mukaan maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Ympäristöministeriö on avannut kyselyn, jolla haetaan näkemyksiä ilmastolain uudistuksesta. Kyselyn ja työpajojen tulokset toimivat ilmastolain helmi-maaliskuussa tehtävien linjausten pohjana. Hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021. (Ympäristöministeriö 2019)

 

Tiedätkö miten muutokset vaikuttavat yritystoimintaanne? Tarvitsetko apua kestävän kehityksen säädösten ja lakimuutosten hallinnassa?

Asiantuntijamme ovat aina apunasi. Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä! info@ecobio.fi

Aiheesta uutisoi aiemmin Ympäristöministeriö

#Hävikkiviikko – Ruokahävikki vaikuttaa ympäristöön ja talouteen ruokaketjun kaikissa vaiheissa

Ruokahävikki ilmastonmuutos hiilijalanjälki

Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa

Tällä viikolla vietämme Suomessa valtakunnallista hävikkiviikkoa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ruokahävikin ja elintarvikejätteen vaikutuksista ympäristöön. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, tämä puolestaan kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.

Ruokaketjun eri vaiheet; alkutuotanto, teollisuus, kaupat, ravintolat ja kotitaloudet tuottavat Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa noin 400-500 miljoonaa kiloa hävikkiä vuodessa. EU:n alueella noin 20% tuotetusta ruoasta heitetään pois vuosittain.hävikkiviikko

Ruokahävikki jakautuu ruokaketjussa seuraavasti:

  • kotitaloudet 120–160 miljoonaa kiloa eli 30 %
  • ravintolat 75–85 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • teollisuus 75–105 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • kauppa 65–75 miljoonaa kiloa eli 18 %
  • alkutuotanto 50–60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Ruokatuotannon ilmastovaikutukset 

Ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa vähentää omaa hiilijalanjälkeä ja auttaa luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Tutkimusten mukaan kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmasosa syntyy ruoasta. Turhaan tuotettu ruoka on ylimääräinen kuormitus ympäristölle, sillä ruokatuotanto vaatii mm. paljon maata, energiaa ja vettä. Ruokatuotannosta ja ruoan kuljetuksesta voi syntyä huomattava määrä kasvihuonepäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Näin ollen turhan ruoan tuottaminen lisää kaikkia näitä haittavaikutuksia. Ruokaketjun hävikiksi päätyvän ruuan tuottamisen aiheuttamat vuosittaiset ilmastovaikutukset ovat noin 1000 miljoonaa C02-ekvivalenttikiloa. (Luke 2019, Kuluttaja 2019)

EU:n Agenda 30

Ruokahävikin vähentämiseksi Euroopan komissio on asettanut tavoitteet puolittaa maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä koko ruokaketjussa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi EU on perustanut kestävän kehityksen toimintaohjelman, AGENDA 30, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2015. EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tavoitteen saavuttamiseen ja tällä tulee siten olemaan vaikutuksia myös jäsenmaissa toimiviin yrityksiin.

Ecobio auttaa yrityksiä vähentämään ruokahävikkiä

Mietitkö, miten voisitte yrityksessäsi vähentää hävikkiä ja samalla säästää ympäristöä ja resursseja? Hävikkiä voidaan vähentää muun muassa ennustejärjestelmien, tarkan suunnittelun tai tehokkaan logistiikan avulla. Hävikkiruokaa voi hyödyntää myös biokaasun ja -polttoaineiden tuotannossa. Vaihtoehtoja on monia, me autamme teitä löytämään teille sopivan ratkaisun! Ota yhteyttä!

Yhteystiedot

Puh: +358 (0) 207 569 450
S-posti: info@ecobio.fi

Ecobio – liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja, yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Caisa Lindblom

Ecobio auttaa rakennushankkeita uuden hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testausjaksolla

Rakentaminen aurinkopanelit pieni hiilijalanjälki

Menetelmän testaus on osa vuonna 2017 julkistettua ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa, jonka tavoitteena on rakennusten hiilijalanjäljen tuominen osaksi säädösohjausta. (Ympäristöministeriö)

Ympäristöministeriö aloittaa uuden rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testauksen osana vähähiilisen rakentamisen tiekartan toteutusta. Tiekartan päämääränä on rakennusten hiilijalanjäljen liittäminen osaksi säädösohjausta 2020-luvun puolivälissä. Käytännössä tämä tarkoittaisi rakennuslupaa, jossa sovellettaisiin tulevaisuudessa raja-arvoja hiilijalanjäljelle. Vähähiilisen rakentamisen seminaarissa 30.8.2019 Ympäristöministeriöstä todettiin, että keskeistä on mitä vaikutuksia raja-arvoilla saadaan aikaan, jotta niistä ei muodostu alalle pelkkää taakkaa.

Ympäristöministeriö tarjoaa rakennusten arviointimenetelmän testaukseen rakennushankkeille rahallista avustusta. Testausjaksolla halutaan selvittää ennen kaikkea sitä kuinka nykyinen rakennusten hiilijalanjälkilaskennan menetelmäluonnos soveltuu käytettäväksi rakennuksen suunnitteluvaiheen aikana. Ympäristöministeriö aikoo kiinnittää huomiota menetelmän yleiseen toimivuuteen sekä sujuvuuteen osana rakentamisen prosessia.

Ecobio auttaa rakennushankkeita hiilijalanjälkilaskelmien käytännön toteutuksessa.

Meillä on pitkäaikainen kokemus elinkaarilaskelmien toteutuksesta eri menetelmiä noudattaen, ja käytössä olevat laskentatyökalumme ovat sovellettavissa joustavasti esimerkiksi juuri tämänkaltaisiin testauksiin.

Ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin, ja käydään yhdessä läpi kuinka rakennusten hiilijalanjäljen testaukseen kannattaa lähteä mukaan. Menetelmän testauksessa mukana oleville muodostuu ensikäden tietoa siitä, kuinka hiilijalanjälkilaskelmat kannattaa toteuttaa rakennussuunnittelun varhaisessa vaiheessa, ja kuinka siinä tehtävillä valinnoilla voi pienentää hiilijalanjälkeä. Testauksessa mukana olevilla tahoilla on myös hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen millaiseksi menetelmä ja sen soveltamistapa osana säädösohjausta lopulta muotoutuu.

Sähköiset hakemukset YM:n rahalliseen avustukseen testaushankkeille on jätettävä 30.9.2019 mennessä. Hakijalla on oltava tarkoitukseen soveltuva rakennushanke käynnissä tai vastaavasti sovittuna soveltuva kohde. Kaikille avoimen hankehaun kautta otetaan mukaan 15 testauskohdetta. Testaushankkeiden raportointi ja palautteen anto ympäristöministeriölle tehdään kesäkuuhun 2020 mennessä. Testaukseen toivotaan erilaisia rakennushankkeita. Uudis- ja korjausrakennushankkeet ovat tervetulleita. Testaukseen toivotaan myös erikokoisia rakennuskohteita. Rakennuksen suunnittelun on hyvä olla sellaisessa vaiheessa, että käytettävät materiaalit ovat pääpiirteittäin selvillä.

Lue lisää Ecobion toteuttamista hankkeista

 

Henrik Österlund Ecobio Oy

Lisätietoja:

Henrik Österlund

Konsultointiliiketoiminnan johtaja

Puh. 020 756 9457

henrik.osterlund@ecobio.fi

 

ilmastovaikutuksia

KeKri, eli ”kestävän rakentamisen kriteerit” -hanke käynnistynyt

”Kestävän rakentamisen kriteerit” -hanke sai osuvasti nimekseen KeKri, sillä se aloitettiin alkusyksystä sadonkorjuun juhlan aikaan. Ecobio on mukana hankkeessa, jossa selvitetään laaja-alaisesti kestävään rakentamiseen liittyviä ohjauskeinoja, arviointimenetelmiä ja indikaattoreita.                

Kestävässä rakentamisessa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat

Rakentamisen kestävyydestä puhutaan paljon ja etenkin viime vuosina aihe on noussut pinnalle. Kestävä rakentaminen on käsitteenä laaja ja vaikeastikin määriteltävä ja se yhdistetään usein energiatehokkuuteen tai ekologisuuteen. Kestävällä rakentamisella tarkoitetaan kuitenkin laajemmin kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

Kestävässä rakentamisessa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari, maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta aina rakennuksen purkuun ja purkujätteen lajitteluun saakka. Tavoitteena on tuottaa pitkäikäisiä, energia- ja materiaalitehokkaita rakennuksia, joissa on huomioitu taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat. Ympäristönäkökulmaan liittyvät mm. luonnonvarojen säästäminen, uusiutuva energia, materiaalien kierrätys ja hyödyntäminen, päästöt sekä biodiversiteetin suojeleminen. Sosiaalinen ulottuvuus kattaa esimerkiksi rakennuksien viihtyisyyteen, toiminnallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä näkökohtia. Rakennuksien elinkaarikustannukset, tuotettu arvo ja toimintaedellytykset liittyvät kestävän rakentamisen taloudelliseen tarkasteluun.

Hiilijalanjälki keskiössä

Rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa sovelletaan usein hiilijalanjäljen laskentaa. Myös Suomessa hiilijalanjälki on nostettu keskeiseksi kestävän rakentamisen indikaattoriksi. Suomi on sitoutunut EU:n ja kansainvälisten ilmastosopimuksien kautta kunnianhimoisiin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteisiin ja rakennusala on tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävä sektori. Ympäristöministeriö on hahmotellut kansallisessa Rahi-hankkeessa tiekarttaa rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä koskevan sääntelyn käyttöönottamiseen. Sääntelyn osana otettaisiin käyttöön päästökatot, joilla voi olla iso rooli kestävää rakentamista ja rakennusten suunnittelua ohjaavana tekijänä. Muita kestävän kehityksen indikaattoreita ei ole selvitetty yhtä kattavasti, vaikka kestävään ja ekologiseen rakentamiseen liittyy paljon tärkeitä näkökulmia ja indikaattoreita hiilijalanjäljen lisäksi.

KeKri-hankkeessa käsitellään kestävän rakentamisen arviointia laaja-alaisesti

KeKri-hankkeen tavoitteena on selvittää mitkä indikaattorit ovat merkittävimpiä kestävän rakentamisen näkökulmasta ja miten niitä voidaan soveltaa Suomessa. Tarkastelussa huomioidaan rakennusten elinkaariarviointiin kehitetyt erilaiset ohjauskeinot kuten eurooppalaiset standardit, vapaaehtoiset luokitusjärjestelmät ja lainsäädäntö. Kestävyyden arviointia suoritetaan monella eri rintamalla ja tasolla, joten eri menetelmiin ja työkaluihin liittyy väistämättäkin epävarmuustekijöitä, ristiriitoja ja kompromisseja. Tässä hankkeessa kootaan yhteen tällä hetkellä kansallisesti ja kansainvälisesti sovellettavia ohjauskeinoja ja menetelmiä sekä kartoitetaan niihin liittyvät yhtäläisyydet, eroavaisuudet ja epävarmuustekijät. Lisäksi selvitetään miten mahdolliset kasvihuonekaasuille asetettavat päästökatot voivat vaikuttaa muihin kestävän rakentamisen indikaattoreihin ja täten vaikuttaa kestävän rakentamisen muihin näkökohtiin. Hankkeessa on tarkoitus tarkastella kestävää rakentamista ja sen arviointiin käytettäviä menetelmiä laajana kokonaisuutena, huomioiden indikaattorien ja menetelmien soveltuvuus Suomen olosuhteisiin, tavoitteisiin ja lainsäädäntökehykseen.

Hanke valmistuu keväällä 2019

Hanke toteutetaan Rakennusteollisuus RT ry:n aloitteesta. Projekti käynnistettiin ohjausryhmän palaverilla alkusyksystä. Ohjausryhmässä on mukana edustajia mm. Rakennusteollisuus RT ry:stä, ympäristöministeriöstä, RAKLIsta, SKOL ry:stä ja rakennusalan yrityksistä. Selvitys koostuu viidestä eri osakokonaisuudesta, joista kootaan lopuksi yhtenäinen raportti. Ecobio vastaa hankkeen selvitysvaiheesta. Selvitysvaiheen jälkeen työssä arvioituja kestävän rakentamisen indikaattoreita pilotoidaan tulevien rakennushankkeiden yhteydessä. Selvitysosuuden on suunniteltu valmistuvan keväällä 2019, jonka jälkeen käynnistetään pilotointivaihe. Hankkeesta viestitään säännöllisesti hankkeen aikana, etenkin eri osakokonaisuuksien valmistuessa. Stay tuned!

 

Lisätietoa hankkeesta:

Pia Välitalo, Ecobio Oy

Johtaja, kestävän kehityksen konsultointipalvelut

puh. 020 756 9453, pia.valitalo@ecobio.fi

 

Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT ry

Ympäristö- ja energiajohtaja

puh. 050 469 2021, pekka.vuorinen@rakennusteollisuus.fi