Home » hiilijalanjälki

Avainsana: hiilijalanjälki

Uusi ilmastolaki voimaan heinäkuussa

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä (1.7.2022) astui voimaan uusi ilmastolaki 423/2022, joka korvaa nykyisen asetuksen 609/2015. Uuden ilmastolain tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa edellistä ilmastolakia vuodelta 2015.

Lakiin on ensimmäistä kertaa sisällytetty tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Uudistetussa ilmastolaissa kirjataan myös uudet päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.

Uuden ilmastolain tavoitteena on vähentää päästöjä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Aikaisemman ilmastolain päästövähennystavoite koski vain vuotta 2050.

Uudet päästövähennystavoitteet  

  1. vuoteen 2030 mennessä 60 %,
  2. vuoteen 2040 mennessä 80 %
  3. vuoteen 2050 mennessä 90–95 %

Lain päivityksen taustalla on ilmastonmuutoksen nopea eteneminen sekä kansainvälisten ilmastotavoitteiden kiristyminen edellisen ilmastolain antamisen jälkeen.

Uuteen ilmastolakiin kirjatut päästövähennystavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen sekä EU:n vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen ja vuoden 2030 nettopäästövähennystavoitteen kanssa.

Tulevat muutokset ilmastolakiin

Ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi on luotu valtakunnalliset ilmastopolitiikan suunnitelmat, joissa kuvaillaan toimia päästöjen vähentämiseksi ja sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen.  Uusi ilmastolaki laajenee koskemaan maankäyttösektorin päästöjä, eli maataloudesta, maankäytöstä ja metsätaloudesta syntyviä päästöjä. Lisäksi lakiin lisätään ensimmäistä kertaa tavoite hiilinielujen vahvistamiseksi.

Uudessa ilmastolaissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta:

  • keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta
  • ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta
  • pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta
  • maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta

Laki koskee viranomaisia ja velvoittaa ministeriöitä laatimaan näitä ilmastopoliittisia suunnitelmia. Myöhemmässä vaiheessa ilmastolakia uudistettaessa laki saattaa velvoittaa myös esimerkiksi kuntia laatimaan omia alueellisia päästövähennyssuunnitelmiaan.

Valtioneuvosto seuraa ilmastotoimia ja sen tavoitteita vuosittain ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastovuosikertomuksessa tulee jatkossa myös arvioitava ilmastopolitiikan toimien riittävyyttä seuraavaksi 15 vuodeksi.

Saamelainen ilmastoneuvosto mukaan ilmastopolitiikkaan

Pohjoisilla leveysasteilla ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy vahvasti arktisessa ympäristössä, joka on erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Uutena lisäyksenä ilmastopolitiikan valmistelua varten Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto. Saamelainen ilmastoneuvosto tukee ilmastolain suunnittelua ja turvaa saamelaisten oikeudet ja edellytykset ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Uusi ilmastolaki kannustaa myös yrityksiä päästövähennyksiin

Suomen päästövähennys- ja hiilineutraaliustavoitteet velvoittavat myös päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla toimivia yrityksiä vähentämään päästöjään nopeasti. Mikäli yrityksenne kaipaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia päästöjen vähentämiseen tai päästölaskentaan, Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään.

Ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta:

 



    EDIT: 21.10.2022

    Teksti: Riikka Järvinen

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet: https://ym.fi/-/uusi-ilmastolaki-voimaan-heinakuussa

    https://ym.fi/ilmastolain-uudistus

     

     

    Päivitetyt laskentaperusteet ympäristöjalanjäljen määritykseen Euroopan unionin alueella

    Euroopan komissio on antanut 16.12.2021 suosituksen ympäristöjalanjäljen määrittelyyn käytettävien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Nyt annetut suositukset on kehitetty komission vuonna 2013 antamien suositusten pohjalta perustuen vuosien 2013–2018 aikana pidettyyn pilottivaiheeseen. Pilottivaiheeseen osallistui jopa yli 300 yritystä, mikä on mahdollistanut laskentaperiaatteiden tarvepohjaisen ja laadukkaan kehittämisen.

    Suosituksen tavoitteena on antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet ympäristötiedon tuottamiseen tuote- ja organisaatiotasolla perustuen luotettaviin ja verifioituihin menetelmiin. Se on osoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä yksityisille ja julkisille yrityksille tarjoten toimijoille yhtenäistetyn tavan mitata tuotteidensa, palveluidensa sekä koko organisaation ympäristötehokkuutta elinkaarinäkökulmasta. Tavoitteena on myös mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parempi vertailtavuus ja sidosryhmäviestintä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tähän pyritään vastaavia elinkaariarviointitutkimuksia tarkemmilla ohjeistuksilla ja tiukemmilla vaatimuksilla.

    Ympäristöjalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin

    Tuotetason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli PEF-menetelmä (Product Environmental Footprint) sekä organisaatiotason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli OEF-menetelmä (Organisation Environmental Footprint) nojaavat pitkälti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja sisältävät elinkaariarviointitutkimuksista tutut vaiheet: tavoitteiden määrittelyn, inventaarioanalyysin, vaikutusarvioinnin sekä tulkinnan ja raportoinnin. Molemmat menetelmät tuottavat ympäristövaikutustietoa yhteensä 16 erilaisesta ympäristövaikutusluokasta sisältäen ilmastovaikutusten lisäksi tietoa esimerkiksi vaikutuksista otsonikatoon, happamoitumiseen ja luonnon resurssien kulutukseen. PEF-menetelmä tarjoaa valinnanvaraa tarkasteluun sisällytettävän tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheiden osalta, kun taas OEF-menetelmän mukaisesti voidaan valita tarkasteltavat tuoteportfolion osat.

    Kaikkien PEF-laskelmien tulisi perustua menetelmää varten laadittuihin tuoteryhmäsääntöihin, joista käytetään lyhennettä PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules). Tämä mahdollistaa erilaisten laskelmien vertailtavuuden esimerkiksi tuotekilpailutustilanteissa, kun sovellettavat laskentaperusteet on varmistettu olevan linjassa keskenään. Kehitettävien PEFCR-sääntöjen tulisi perustua jo olemassa oleviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tuoteryhmäsääntöihin ja jos PEFCR-sääntöjä ei ole kehitetty, ei PEF-laskelmia voida vertailla keskenään. Samat periaatteet koskevat myös OEF-laskelmia, joihin liittyen puhutaan sektorisäännöistä eli OEFSR (Organisation Environmental Footprint Sector Rules). Samojen sektorisääntöjen mukaisesti tehdyt laskelmat ovat keskenään vertailukelpoisia organisaatio- sekä tuotantolaitostasolla. Tuoteryhmä- ja sektorisääntöjä on jo kehitetty pilottivaihetta varten, mutta ne ovat umpeutuneet vuoden 2021 lopussa. Vanhentuneiden sääntöjen päivittämiseen ja uusien sääntöjen kehitykseen on tällä hetkellä melko heikosti tietoa tarjolla.

    Ecobio auttaa yrityksiä ympäristöjalanjäljen laskennassa

    PEF- ja OEF-perusteinen ympäristötehokkuuden laskenta tulee jatkossa todennäköisesti merkittävästi lisääntymään ja tämä on huomioitu myös Euroopan unionin muissa linjauksissa, kuten asetuksessa kestävyyskriteereistä vihreiden investointien edistämiseksi (Taksonomia). Ecobiolla on pitkän linjan kokemus elinkaariarvioinnin ja yritystason hiilijalanjälkilaskennan parissa. Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan teitä myös ympäristöjalanjälkeä koskevissa kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

    PEF- ja OEF-menetelmäkuvaukset ovat ladattavissa täältä.


    Teksti: Aleksi Laurila

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet:

    https://ecochain.com/knowledge/are-you-prepared-for-the-product-environmental-footprint/

    https://ec.europa.eu/environment/news/environmental-footprint-methods-2021-12-16_fi

    https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/PEFCR_OEFSR_en.htm

    Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

    YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow'ssa ja sen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa.

    YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

    Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

    Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

    Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

    Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

    Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

    Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

    Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

    YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

    Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

    Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.


    Teksti: Emma Björkqvist

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet:

    https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

    https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

    Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä

    Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimia

    Tällä viikolla julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti korostaa ilmastokriisin hillinnän vaativan nopeita toimenpiteitä. Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

    Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 9.8. ensimmäisen osan kuudennesta ilmastonmuutosta koskevasta arviointiraportistaan. Ensimmäinen julkaistu osa käsittelee ilmaston nykytilaa ja sen tulevaisuutta keskittyen ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Toinen, ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevä osa ja kolmas, ilmaston lämpenemistä hillitseviä keinoja läpikäyvä osa julkaistaan ensi vuonna. Edellinen ilmastopaneelin laatima raportti julkaistiin vuonna 2013. Nyt julkaistu raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään, sillä tieto ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja tarkentunut huomattavasti aiempaan raporttiin verrattuna.

    Raportti osoittaa merkittävän osan ilmaston lämpenemisestä aiheutuneen ihmisen toiminnasta. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C esiteollisesta ajasta, mutta lämpeneminen ei ole jakautunut maapallolla tasaisesti, vaan esimerkiksi pohjoiset ja arktiset alueet ovat lämmenneet vähintään kaksinkertaisella nopeudella keskiarvoon verrattuna. Enimmäkseen lämpeneminen johtuu hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja dityppioksidin, määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Nämä kaasut lämmittävät alailmakehää hidastamalla auringonsäteiden säteilyä pois maapallolta.

    Raportissa todetaan lämpenemisen olleen odotettua nopeampaa ja se on jo käynnistänyt prosesseja, joiden hidastaminen tai pysäyttäminen vie jopa tuhansia vuosia. Esimerkiksi valtamerten lämpeneminen ja vedenpinnan nousu sekä jään ja lumen määrän vähentyminen ovat ilmiöitä, joissa muutokset tapahtuvat hitaasti ja joissa tähän mennessä tapahtuneet muutokset voivat olla jopa peruuttamattomia. Myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet ja voimistuneet ihmisen vaikutuksesta.

    Ilmastopaneelin raporteille tyypilliset infograafit, päästökehitysskenaariot, on päivitetty uusimpaan raporttiin ja niiden mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 tai kahteen celsiusasteeseen vain tiukimmilla päästövähennystoimilla. Jotta 1,5 asteen päästötavoitteeseen päästäisiin, ihmiskunnan tulisi olla hiilineutraali kasvihuonekaasupäästöjen osalta vuoteen 2050 mennessä ja nettonegatiivinen sekä 1,5 että kahden asteen tavoitteessa noin vuoteen 2075 mennessä. Ilman erittäin merkittäviä päästövähennyksiä ilmasto tulee lämpenemään näiden kriittisten lämpötilarajojen yli 2000-luvun aikana. Kaikkien päästöskenaarioiden mukaan ilmasto tulee silti lämpenemään vuosisadan puoleen väliin asti.

    Yrityksillä avaimet ilmastokriisin ratkaisemiseen

    Yksilön valinnoilla on huomattavan suuri ja aliarvioitu merkitys ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa vuodessa, kun lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi hiilijalanjäljen olevan vain 2 500 kiloa. Kasvipainotteisen ruokavalion suosiminen, julkisilla tai pyörällä liikkuminen, kulutuksen karsiminen ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä yksilötasolla. Silti yrityksillä on usein vielä suuremmat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ja vaatimustason noustessa yrityksillä on mahdollisuus tarjota ympäristön kannalta kestäviä ja vähähiilisiä tuotteita ja palveluita ja siten pitää liiketoimintansa kannattavana.

    Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä edellyttää koko järjestelmätason muutosta, jossa kuluttajien on muutettava suhtautumistaan omaan kulutustasoonsa ja -tapaansa ja toisaalta yritysten on kehitettävä toimintaansa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. Yritystoiminnan on kyettävä huomioimaan niin ilmastonmuutos kuin muutkin ympäristömuutokset siten, että toiminnan hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteettivaikutukset sekä erilaiset sosiaaliset vaikutukset ovat kestävällä pohjalla. Yritystason ratkaisuja voivat olla esimerkiksi pakkausmateriaalien vaihtaminen kierrätettäviin, raaka-aineiden hankinta toimittajilta, jotka ovat sitoutuneita päästövähennyksiin, uusien innovaatioiden, kuten biohiilen tai kierrätyslannoitteiden käyttöönotto tai kehitys, tai esimerkiksi sijoitustoiminnan keskittäminen vähähiilisiin yrityksiin.

    Jotta muutokset toiminnassa ovat mahdollisia, yritysten on oltava tietoisia niiden nykyisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Yritys voi esimerkiksi selvittää toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt laskemalla toimintansa hiilijalanjäljen ja laatimalla toiminnalleen hiilineutraaliuteen tai -negatiivisuuteen tähtäävän suunnitelman. Myös toiminnan vaikutukset biodiversiteettiin — niin positiiviset kuin negatiivisetkin — on hyvä selvittää, jotta yritys voi toiminnallaan pyrkiä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen ekosysteemi sopeutuu köyhtynyttä ekosysteemiä paremmin muuttuvaan ilmastoon ja toisaalta saattaa lieventää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

     

    Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Hiilijalanjälkilaskentaa varten olemme kehittäneet myös laskurin, jota yritykset voivat maksutta käyttää omien kasvihuonekaasupäästöjensä selvittämiseen ensimmäisen, Ecobion laatiman laskennan jälkeen. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

    info@ecobio.fi

    puh. +358 (0) 207 569 450


    Teksti: Mai Kärppä

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet: IPCC Sixth Assessment Report, https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

    Suomen ilmastopaneeli (2020): Kohtuullisen kulutuksen hanke, https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjaljen-pienennyttava/

    Suomen ympäristökeskus (2019): Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300737

    Elintarvikepäivä 2021: Ecobion kotiintuomiset

    Elintarvikepäivä 2021

    Myös Ecobio osallistui tämän vuoden Elintarvikepäivään, joka järjestettiin virtuaalisesti 18. toukokuuta 2021. Ohjelma oli tavan mukaan monipuolinen ja erityisesti tänä vuonna, koska Elintarvikepäivä juhli puolivuosisataansa. Tässä lyhyessä blogissa kerromme muutaman Ecobiolle mieleen jääneistä kohokohdista elintarvikealalla.

    Pellolta pöytään -strategia

    Euroopan Komission Pellolta pöytään -strategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskiössä. Strategia linjaa, että koko tulevan elintarvikejärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, sen tulee ottaa huomioon ruoan terveysvaikutukset ja sen on oltava ympäristöystävällinen. Tuleva ruokaketju jättää neutraalin tai positiivisen ympäristöjalanjäljen, se takaa kaikille kuluttajille riittävästi ravitsevaa, kestävästi tuotettua ja valmistettua ruokaa, sekä mahdollistaa edullisen kestävästi tuotetun ruoan jokaiselle. Elintarvikepäivä 2021 viestitti edelleen, että ruokaa pitää pystyä tuottamaan yhtä aikaa luonnonvaroja säästäen ja kiertotaloutta hyödyntäen. Samalla huomioitiin, että vaikka Suomen elintarviketuotanto ja elintarvikkeiden laatu, puhtaus, turvallisuus ja terveellisyys ovat edellä kävijöitä, näin ei välttämättä ole kaikkialla Euroopan Unionissa. Sen vuoksi Pellolta pöytään-strategian toteutuminen tuo monia haasteita, kuten esimerkiksi poliittisia ja käytännön maataloustason haasteita. Elintarvikepäivä 2021 painotti lähiruoan merkitystä suomalaisessa ruokavaliossa. Myös Covid-19 pandemian vaikutuksesta mm. elintarvikelogistiikkaan keskusteltiin.

    Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus

    Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus olivat mukana useassa puheenvuorossa. Opimme miten Suomen elintarviketuotanto voi säästää maailman vesivaroja ja, että virtuaalivesivirta tarkoittaa virtuaalisen veden määrää, joka siirtyy tuotekapan mukana maasta toiseen esim. myytäessä viljelykasvi- ja eläintuotteita. Elintarvikepäivän esitelmät painottivat, että elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologiaa tulee kehittää ja harmonisoida. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman linjausta ilmastoystävällisestä ruokapolitiikasta, ja edelleen Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Tähän liittyen onkin hanke menossa, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Seurauksena toimijoille pitäisi olla selvää miten eri laskentaohjeita ja ISO-standardeja tulisi eri elintarvikkeille soveltaa, jotta niiden hiilijalanjalanjälkiä voitaisiin verrata luotettavasti keskenään. Hankkeen päätavoitteena on, että kaikki näiden asioiden kanssa toimivat laskisivat, viestisivät ja hyödyntäisivät tuotettua elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkitietoa vertailukelpoisella tavalla. Erityisesti tämä on tärkeää julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kannalta. Suomen elintarviketeollisuus on vahvasti mukana vihertämässä toimintaansa ja digitalisaatio on monessa mukana, mm. tiedon keruussa ja hyödyntämisessä alkutuotannossa sopimustiloilla. Tätä tietoa voi käyttää esim. eläinten hyvinvoinnin parantamisessa ja seurattaessa miten se vaikuttaa lihan laatuun.

    Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä

    Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä käsitteli useampi Elintarvikepäivän esitelmä. Elintarvikepetosten estäminen on myös yksi Euroopan Komission Pellolta pöytään – strategian osista, koska elintarvikepetokset vaarantavat koko elintarvikejärjestelmän kestävyyden. Esimerkiksi European Anti-Fraud Office (OLAF) piti esitelmän mitä he ovat tehneet estääkseen elintarvikepetoksia Euroopassa. Myös Suomen vasta uudistettu elintarvikelaki ottaa vahvasti huomioon elintarvikepetosten estämisen. Jotta ”ruokakonnat” saadaan kiinni, pitäisi ajatella kuin rikollinen, esitelmöitiin Elintarvikepäivässä. Uuselintarvikkeet esim. hyönteiset ja soluviljelmät ovat tulossa vauhdilla ruoan nauttijoiden lautasille. Siitä miten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) näitä arvioi ennen niiden Euroopan Komission lopullista hyväksymistä markkinoille saattamiseen, oli kattavasti esillä Elintarvikepäivässä. Esitelmät huomioivat, että asiantuntijoita tarvitaan lisää tekemään uuselintarvikehakemuksia EFSA:an.

    Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021

    Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Uusi laki selkeyttää kansallisen ja EU-lainsäädännön yhtymäkohtia. Muun muassa Suomen uudessa elintarvikelaissa elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan luotettavuutta voidaan arvioida paremmin. Tällä pyritään erityisesti välttämään elintarvikepetoksia. Viranomaisella on nyt myös laajempi tiedonsaantivelvollisuus ja valvontaviranominen voi antaa tietoa toiselle viranomaiselle helpommin. Myös elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien nettikauppa on huomioitu uudessa elintarvikelaissa ja nettisivustoja voidaan myös sulkea helpommin kuin aiemmin, jos lakia ei noudateta. Uutta Suomen elintarvikelaissa on sanktio; jos elintarvikelakia ei noudateta voi toimivaltainen valvontaviranomainen (esim. kunnan valvontaviranominen), määrätä elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan maksamaan 300-5000 euron suuruisen elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun. Tämä ei edellytä tutkinnallisia toimia, vaan se on helposti todettavissa tarkastuksen yhteydessä, esitelmöitiin. Myös elintarvikkeiden jäljitettävyystietojen säilyttämisaikoihin tuli muutoksia ja säilytysajat ovat nyt kirjattuna laissa. Tämä helpottaa niin elintarvikkeiden jäljitettävyyttä kuin mahdollisten elintarvikepetosten selvitystä, esitelmöijä painotti.

    Elintarvikepäivä 2021 oli erittäin monipuolinen ja kiinnostava ja olisimme toki voineet kertoa myös monia muita kohokohtia, mutta tässä ne, mitkä meidän mielestämme olivat ne inspiroivimmat. Toivottavasti ne tarjosivat sinulle ruokaa uusille ajatuksille ja mukavaa luettavaa elintarvikkeista.

    Voit lukea enemmän Elintarvikepäivästä täältä!

    Ecobio auttaa löytämään liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

    Tarjoamme kestävän kehityksen konsultointipalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua säädösten, kemikaalien ja riskien hallintaan yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Autamme teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Lue lisää ja ota yhteyttä täältä!


    Teksti: Mari Eskola, ETT, Johtava konsultti, Ecobio

    Kuva: Shutterstock

    Webinaari 18.2: Hiilijalanjälki – Trendit, laskentamallit ja etenemissuunnitelma

    Tervetuloa mukaan vähähiilisyys webinaariimme 18.2!

    Ilmastosiantuntijamme Henrik Österlund ja Inka Voutilainen käyvät webinaarissa tiivistetysti läpi vähähiilisyyden ajankohtaistilanteen osana yritysvastuuta, ja esittelevät hiilijalanjäljen laskennan ja vähentämisen standardeja ja ohjelmistoja.

    Asiakkaiden odotukset vähähiilisyydestä ovat ajava voima monille yrityksille. Sen lisäksi lisäarvonäkökulman (BMC) ymmärtäminen on yrityksille hyvinkin kannattavaa. Nyt yritysten lainsäädännölliset velvoitteet lisääntyvät, esimerkiksi Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen ympäristöohjauksen kautta. Laskentamallien hallinta yhdistettynä konkreettisen etenemismallin käyttöönottamiseen, on yrityksille valttikortti hiilijalanjäljen pienentämisessä.

    Ilmastosiantuntijamme Henrik Österlund ja Inka Voutilainen vastaavat webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

    1. Mihin hiilijalanjälkeä tarvitaan nyt ja miltä tulevaisuus näyttää?
    2. Miltä vähähiilisyyden pelikenttä tällä hetkellä näyttää?
    3. Miten yritykset voivat laskea hiilijalanjälkensä?
    4. Miten yritykset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä?
    5. Mitä nyt pitää tehdä ja miltä yrityksien etenemismalli näyttää?

    Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu yritysvastuusta ja käytännön ilmastoteoista kiinnostuneille yrityksille.

    Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 18.2.2021 kello 9.00-9.30

    Voit ilmoittautua mukaan webinaarin täältä.

    Tervetuloa mukaan!

    Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

    Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

    Löydät webinaarikirjaston täältä.


    Teksti: Emma Björkqvist

    Kuva: Emma Björkqvist

    Hallituksen esitys kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuesta

    Hallitus ehdottaa tukea kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintaan. Tuen tarkoituksena on muuttaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi lisäämällä kaasulla kulkevan raskaan liikenteen osuutta bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen sijaan. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kertoo, ettei vastaavaa tukea ole aiemmin ehdotettu, mutta tuen myötä raskaan liikenteen toivotaan muuttuvan vähäpäästöisemmäksi ja samalla kaasunjakeluasemien toivotaan lisääntyvän kasvavan kysynnän ansiosta. Ministeri Harakka uskoo tuen muuttavan ilmastoystävällisen ajoneuvokaluston hankinnan aiempaa houkuttelevammaksi. Tuki olisi yksi Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä.

    Hallitus esittää, että hankintatukea myönnettäisiin 12 000 euroa nesteytettyä kaasua ja 5 000 euroa paineistettua kaasua käyttävien kuorma-autojen hankintaan. Tuen saamiseksi ajoneuvo pitäisi rekisteröidä Suomeen ja sitä täytyisi pitää rekisterissä vähintään vuoden ajan tuen saamisesta. Hakija voisi saada tukea enintään viiden ajoneuvon hankintaan. Lakimuutos tuesta tulisi voimaan 1.12.2020 ja tukea myönnettäisiin 1.12.2020―31.12.2022 välisenä aikana. Hallituksen esitys käsitellään ensin kuitenkin vielä eduskunnan täysistunnossa, jossa sen toteutumisesta ja aikataulusta päätetään tarkemmin.

    Tuen avulla pienennettäisiin liikenteen päästöjä

    Kaasukäyttöisen kaluston osuuden kasvattaminen raskaassa liikenteessä on perusteltua, sillä kotimaan liikenteen päästöistä noin 33 prosenttia aiheutuu raskaasta kalustosta ja 55 prosenttia henkilöautoista. Kaikista kotimaan liikenteen päästöistä 90 prosenttia syntyy tieliikenteestä. Kaasu on bensiiniä ja dieseliä huomattavasti ympäristöystävällisempi polttoainevaihtoehto. Liikenteen päästöjä on leikattava merkittävästi kansainvälisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi. Hallitus onkin sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja muuttamaan liikenteen nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna.

    Hallituksen päästötavoitteiden tueksi valmistellaan Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jonka laadinta on vielä osittain kesken. Tiekartan avulla on tarkoitus tunnistaa keskeiset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi sekä niiden kustannukset ja muut vaikutusarviot. Tiekarttaan kootaan myös liikenteen toimialakohtaisia päästövähennyssitoumuksia. Tiekartan laadinnassa pohditaan muun muassa kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyyttä liikenteessä ja niiden suuntaamista erityisesti raskaaseen kalustoon ja lentoliikenteeseen. Tiekarttaa laativa työryhmä pohtii myös muiden päästövähennyskeinojen, kuten ruuhkamaksujen ja liikenteen päästökaupan, sopivuutta päästöjen leikkaamiseen. Työryhmän toimikausi päättyy lokakuun 2020 lopussa, jonka jälkeen tiekartan on tarkoitus siirtyä valtioneuvoston käsittelyyn.

     

    Kaipaatteko apua yrityksenne päästöjen laskentaan ja neuvoja päästöjen vähentämiseen tai kompensointiin? Ecobion asiantuntijat auttavat teitä mielellään. Ota meihin yhteyttä!

    Yhteystiedot:

    info@ecobio.fi

    puh. +358 (0) 207 569 450

     


    Teksti: Mai Kärppä

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet: https://valtioneuvosto.fi/-/hallitus-esittaa-kaasukayttoisten-kuorma-autojen-hankintatukea

    https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM050:00/2019

    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_186+2020.aspx

    Hiilijalanjälkilaskenta osana yrityksen ympäristöstrategiaa

    Hiilijalanjälkilaskenta osana yrityksen ympäristöstrategiaa

    Voiko hiilijalanjälkilaskenta olla osana yrityksen ympäristöstrategiaa? Yritysten toimintojen, palveluiden ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskemisen suosio on ollut viime vuosina merkittävässä kasvussa. Syynä tähän on kasvava huolenaihe ilmaston lämpenemisestä, lisääntyneistä kasvihuonekaasupäästöissä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä, jotka vaarantavat luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin. Koska tutkijat, hallitukset ja organisaatiot kannustavat ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan ympäristöystävällisimmäksi, myös monet yritykset ovat lähteneet mukaan tähän muutokseen. Paineita tuovat asiakkaat ja erilaiset sidosryhmät, jotka haluavat tukea kestäviä yrityksiä ja tuotteita ja vaativat yhteistyökumppaneiltaan ilmastotoimia ja vastuullisuutta.

    Pitäisikö meidän tehdä hiilijalanjälkilaskentaa?

    Ennen kuin päätät laskea yrityksesi toiminnan hiilijalanjäljen, muista, että hiilijalanjälki on vain osa yrityksen ympäristövaikutusten arviointia. Tietyissä tapauksissa hiilijalanjälkilaskenta voi edustaa hyvinkin merkittävää osaa yrityksen tai tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista, kun taas toisessa tapauksessa toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen tai vesijalanjälki voivat olla olennaisempia mittareita yrityksesi ympäristövaikutuksille.

    Ennen kuin lasketaan yrityksen hiilijalanjälki, on siis hyvä pohtia:

    • Miksi haluat laskea sen
    • Miten se liittyy yrityksen yleiseen kestävän kehityksen strategiaan

    Kun siirrytään kestävämpään liiketoimintamalliin, on tärkeää tarkistaa ensin liiketoiminnan arvot ja strategiat. Tunnista arvoketjun vastuullisuusnäkökohdat, vaikutukset ja olennaiset asiat. Arvioi sen jälkeen tarvittaessa arvoketjun ilmastovaikutukset. Ympäristöpolitiikan, päästötavoitteiden ja kestävyystavoitteiden rooli voi vaihdella yrityksen mukaan. Ympäristösuunnitelmien ja -toimintojen priorisointi ja niistä avoimesti viestiminen tuo lisäarvoa, läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta yrityksen toimintaan asiakkaan näkökulmasta.

    Mistä aloitan?

    Aloita arvioimalla kokonaisvaltaisesti yrityksesi mahdolliset ilmastovaikutukset, ja kriittiset toiminnot. Kun olet tunnistanut yrityksesi mahdolliset ilmastovaikutukset, suunnittele toteutettavat ilmastotoimet. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, jaottele toimet tavoitteiden ja ympäristön kannalta tärkeysjärjestykseen. Hiilijalanjälkilaskelmien avulla voit tunnistaa tärkeimmät ilmastonäkökohdat, joihin voit vaikuttaa. Aseta kunnianhimoiset, ajoitetut ja mitattavissa olevat tavoitteet.

    Kun olet määrittänyt yrityksellesi yleisen kestävän kehityksen strategian ja päättänyt, miten yrityksesi hiilijalanjälki sisällytetään strategiaan, seuraava askel on päättää, kuinka perusteellisesti haluat tehdä laskelmat. Hiilijalanjälkilaskenta voidaan tehdä monilla eri tasoilla riippuen yrityksesi tavoitteista siirtyä todelliseen kestävään liiketoimintaan. Hiilijalanjälkeä laskiessa on tavallista puhua Scope 1, 2 ja 3:sta, jotka viittaavat laskelmien rajauksiin ja laajuuteen.

    Yrityksen hiilijalanjäljen vähentäminen on ensisijainen käytäntö, mutta tarvittaessa voit kompensoida päästöt, joita et pysty hallitsemaan. Muista viestiä tuloksista asiakkaillesi ja sidosryhmillesi, koska se lisää arvoa ja uskottavuutta yrityksesi työhön.

    Mistä saan apua?

    Jotta vastuullisuustyöstä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty – laskelmat, toimenpiteet, kompensointi ja viestintä tule tehdä suunnitelmallisesti. Siksi on tärkeää, että sinulla on tarkoin luotu ympäristöstrategia ja harkittu toimintasuunnitelma. Jos et ole aiemmin tehnyt hiilijalanjälkilaskelmia on tärkeätä konsultoida asiantuntijoita varmistaaksesi, että kaikki tehdään oikein.

    Ecobio Oy on ympäristökonsultointiyritys, jolla on yli 30 vuoden kokemus. Useiden vuosien kokemuksella ja vakaalla jalansijalla Ecobion asiantuntijoilla on syvällinen tieto hiilijalanjäljen laskemisesta sekä muista ilmasto- ja ympäristövaikutusten arvioinneista. Me autamme sinua mielellämme!

    Lue lisää: https://ecobio.fi/yritysten-hiilijalanjalki/

    Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

    FIBS ry:n blogista tuttu Hiilijalanjälilaskenta osana yrityksen ympäristöstrategiaa


    Caisa Lindblom, markkinointisuunnittelija, Ecobio Oy

    Mai Kärppä, ympäristökonsultti, Ecobio Oy

    COVID-19 siirsi maailman ylikulutuspäivää kolmella viikolla

    22 elokuuta vietetään ylikulutuspäivääLauantaina 22.8. vietettiin vuoden 2020 ylikulutuspäivää, joka tarkoittaa päivää, jolloin maailma on kuluttanut uusiutuvat luonnonvarat loppuun.

    Kirjoitimme maaliskuussa blogin COVID-19-pandemian mahdollisista vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja uusimmat tulokset näyttävät nyt, että pandemia on ainakin hetkellisesti pienentänyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Tänä vuonna maailman ylikulutuspäivä oli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Ylikulutuspäivän siirtyminen johtuu etenkin hiilidioksidipäästöjen ja kulutuksen vähentymisestä, COVID-19-pandemian takia. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet mm. liikenteessä, teollisuudessa sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Tämä osoittaa sen, että kulutustottumusten muuttaminen kestävimmiksi on mahdollista lyhyessäkin ajassa.

    Ylikulutuspäivä 2020 ja sen merkitys

    Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin jo vuodesta 1970 tekemiin laskelmiin. Laskelma tehdään tuoreimpien YK:n tilastotietojen perusteella. Tänä vuonna YK:n tilastoja on täydennetty uusilla tiedoilla liittyen hiilidioksidipäästöihin, puutuotteiden kulutukseen ja ruokajärjestelmään.

    ”Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana” –WWF 2020

    Vuoden 2020 laskelmien mukaan tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattaaksemme tämänhetkisiä elämäntapojamme. Ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen ennakoidaan tänä vuonna pienentyvän 9 prosenttia pandemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi.

    Vaikka 22. elokuuta on keskimääräinen ylikulutuspäivä maailmassa, kukin maa ylittää oman ekologisen jalanjälkensä eri aikoina. Esimerkiksi Suomen ylikulutuspäivä oli arviolta jo 5. huhtikuuta. Jos kaikkialla maailmassa elettäisiin kun Suomessa, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarpeen. Meillä on siis Suomessa vielä pitkä matka, ennen kun voimme todeta elävämme kestävästi, luonnonvaroja ja tulevia sukupolvia huomioon ottavasti.

    COVID-19-pandemian aikana pienentynyt ekologinen jalanjälki antaa mittakaavaa toimille, joita kuluttajat, yritykset, poliitikot ja muut organisaatiot pitäisi tulevaisuudessa tehdä, jotta maapallomme resurssit olisivat riittävät ja ilmastonmuutoskriisiä saataisiin hallittua.

    Asiantuntijoiden apua

    Yrityksillä on merkittävä rooli kestävien kulutustapojen edistämisessä. Tarvitsetko apua vastuullisuuden kehittämisessä, ympäristöjärjestelmien ylläpitämisessä tai hiilijalanjälkilaskennassa? Ecobion kokeneet ympäristöasiantuntijat auttavat!

    Ota yhteyttä:

    info@ecobio.fi

    +358 (0) 207 569 450


    Teksti: Caisa Lindblom, Ecobio Oy

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet:

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-seisoo-silti-tanaan-vietetaan-ylikulutuspaivaa/d7e72f5d-bf18-4059-8315-d7280c5e2948

    https://wwf.fi/uutiset/2020/08/maailman-ylikulutuspaiva-koittaa-elokuussa/

    https://www.euronews.com/2020/08/22/explainer-today-is-earth-overshoot-day-here-s-what-it-means

    Kansainvälinen standardi luontopohjaisille ratkaisuille

    Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) julkisti heinäkuun lopussa kansainvälisen standardin luontopohjaisten ratkaisujen käyttöön globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Standardi auttaa hallituksia, yrityksiä ja yhteiskuntaa arvioimaan luontopohjaisten ratkaisujen tehokkuutta ja ottamaan niistä kaiken hyödyn irti ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin köyhtymisen ja yhteiskunnallisten ongelmien kaltaisten haasteiden hallitsemiseksi.

    Luontopohjaisiksi ratkaisuiksi kutsutaan tekoja, joiden avulla pyritään ratkomaan sosiaalisia haasteita ekosysteemien suojelun, ennallistamisen ja kestävän käytön avulla, jolloin sekä luonnon että ihmisten hyvinvointi paranee. Esimerkiksi metsien ennallistaminen, rantojen suojelu ja vihreä infrastruktuuri ovat luontopohjaisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ihmisiä että ekosysteemejä. Standardin luomisen taustalla on huomio siitä, että kaikki luontopohjaisiksi kutsutut ratkaisut eivät itsessään ole tae siitä, että ne huomioivat sekä yhteiskunnan että biodiversiteetin hyvinvoinnin. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton työryhmä halusikin laatia tieteellisesti pätevät ja moniin eri tilanteisiin, alueisiin ja yhteiskuntajärjestelmiin sopivat kriteerit, joiden avulla suunnitelluista toimista sekä ihmiset että luonto hyötyvät pitkäaikaisesti.

    Standardi toimii työkaluna toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen

    Luontopohjaisten ratkaisujen kansainvälinen standardi on itsearviointityökalu, joka koostuu kahdeksasta kriteeristä ja niihin liittyvistä kestävän kehityksen indikaattoreista — biodiversiteetistä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Kriteereissä on huomioitu myös kestävä projektisuunnittelu ja -hallinta. Standardin vaatimusten avulla käyttäjä voi arvioida oman toimintansa laajuutta sekä taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista toteuttamiskelpoisuutta ja verrata sitä sitten kansainvälisiin sopimuksiin ja tavoitteisiin. Samalla toiminnan läpinäkyvyys paranee ja toimintaa voidaan muokata jatkuvasti paremmaksi.

    Standardista laaditussa tiedostossa on suuntaa antavia ohjeita ja neuvoja, kuinka käyttäjä voi itse arvioida ja kehittää omia luontopohjaisia ratkaisujaan ja toisaalta nähdä, missä toimintatavoissa on vielä parannettavaa. Standardin mukaisen arviointimatriisin avulla käyttäjä saa tiedon, kuinka monen prosentin edestä käyttäjän toiminta täyttää hyvien toimintatapojen kriteerit. Tiedot esitetään liikennevalojärjestelmää muistuttavilla värikoodeilla, joista käyttäjä näkee helposti, missä toimissa on vielä kehittämisen varaa. Standardia valvova Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton elin tarkastaa standardin osa-alueet ja vaatimukset neljän vuoden välein, jolloin niiden soveltuvuutta eri alojen yrityksille ja toimijoille voidaan kehittää paremmaksi.

    Standardin itsearviointityökalua käyttävät yritykset ja muut toimijat voivat suunnitella tehokkaita ja kunnianhimoisia kestävyyteen perustuvia luontopohjaisia ratkaisuja, joiden avulla keskustelu sidosryhmien kanssa helpottuu ja toisaalta myös uusien ideoiden ja innovaatioiden jakaminen on mahdollista. Palautteen perusteella standardia kehitetään jatkuvasti, jotta sen käytön myötä luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisestä tulisi valtavirtaa.

    Tarvitsetteko apua yrityksenne toiminnan kehittämiseen ympäristön kannalta paremmaksi? Asiantuntijamme auttavat teitä mielellään esimerkiksi biodiversiteettivaikutuksiin tai hiilijalan ja -kädenjäljen laskentaan liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä ja kysy lisää!

    Yhteystiedot:

    info@ecobio.fi

    sales@ecobiomanager.com

    puh. +358 (0) 207 569 450


    Teksti: Mai Kärppä

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet: https://www.iucn.org/theme/nature-based-solutions/iucn-global-standard-nbs

    https://www.iucn.org/news/nature-based-solutions/202007/iucn-standard-boost-impact-nature-based-solutions-global-challenges