Home » Energiakatselmus

Avainsana: Energiakatselmus

Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 3: Energiateollisuus

energiateollisuus

Energiantuotanto aiheuttaa noin 30 % Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. Energiaa tarvitaan moneen asiaan ja olemme siitä hyvin riippuvaisia. Ilmaston kannalta hyvä asia on, että energia-alalla on mahdollista tehdä ilmastoystävällisiä valintoja energianlähteen, tuotantotavan ja tehokkuuden osalta.

Energiateollisuus – uhka vai mahdollisuus?

Energiateollisuus näyttäytyy ilmastonmuutoskeskustelussa toisaalta päästöjen aiheuttajana, toisaalta potentiaalisena ratkaisuna. Energiasektorin ilmastovaikutuksia voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta:

  • Energianlähteen valinta,
  • Tuotannon ja jakelun tehokkuus, 
  • Energiatehokkuus.

Energianlähde vaikuttaa suoraan syntyvien päästöjen määrään ja laatuun. Kivihiili aiheuttaa suuret ilmastonmuutosvaikutukset tuotettua energiayksikköä kohden. Sen sijaan puupohjaisen energialähteen käyttäminen, esim. puun poltto, ei tuota energiasektorilla kasvihuonekaasupäästöjä, sillä niiden päästöt raportoidaan maankäyttö-, maankäytön muutos- ja metsätaloussektorilla (land-use, land-use change and forestry, LULUCF). Puun päästöt huomioidaan siis heti hakkuuvaiheessa, ei vasta energiakäytössä.

Bioenergia ei ole ratkaisu energiasektorin ilmastovaikutuksiin. Varsinkin puuta tulisi hyödyntää muulla tavoin kuin nopeasti kasvihuonekaasuja päästävässä energiantuotannossa. Puun sisältämä hiili voidaan sitoa pitkäksi aikaa esim. rakennusmateriaalina rakennuksiin tai biohiilenä maaperään.

Ilmastoa hyödyttää eniten oikeasti päästötön energiantuotanto, kuten vesi-, tuuli- ja aurinkovoima. Nämäkään eivät ole täysin päästöttömiä, jos huomioidaan koko tuotantoketju eikä vain energialähteen päästöt. Lisäksi on huomioitava muut ympäristövaikutukset kuten vaikutukset biodiversiteettiin, erityisesti vesivoimalla, sekä tarve säätövoimaan.

Myös yhdyskuntajäte jätepolttoaineena kiinnostaa ja sen määrä on kasvanut samalla, kun jätteen kaatopaikkasijoitus on vähentynyt. Sen sijaan jätteen kierrätys materiaalina ei ole juuri kasvanut. Suomessa jätteenpoltto korvaa lähinnä fossiilisia polttoaineita.

Energiantuotanto ei aiheuta päästöjä vain energianlähteestä johtuen, vaan koko energiantuotantoketju infrastruktuureineen ja tuotantolaitoksineen aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Tämän koko tuotantoketjun ja sen ympäristövaikutusten huomioiminen rakennus-, tuotanto- ja käytöstäpoistovaiheessa onnistuu elinkaariarvioinnilla. Elinkaariarvioinnilla voidaan kvantifioida potentiaaliset ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta, mikä auttaa tunnistamaan tehokkaita keinoja vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Tehostaminen – enemmän vähemmällä

Energiankulutuksen tehostamista on toteutettu jo paljon mutta siihen on edelleen potentiaalia – Suomessakin. Monet teollisuuden ja palvelusektorin toimijat ovat kartoittaneet omaa energiankulutustaan ja säästötoimenpiteitä vapaaehtoisissa, tuetuissa energiakatselmuksissa tai suurten yritysten pakollisissa energiakatselmuksissa. Kehityskohteita on löytynyt etenkin lämmityksen tehostamisessa, mutta energia-alalla myös sähkön kulutuksessa.

Energiatehokkuudessa on kyse siitä, että tehdään vähintään sama palvelu tai tuote kuluttamalla vähemmän energiaa. Valaistus on tästä erinomainen esimerkki: vaihtaminen energiatehokkaaseen ledivalaistukseen mahdollistaa valon voimakkuuden ja värin säätämisen vanhoja tekniikoita kattavammin parantaen käyttökokemusta. Teknologinen muutos ei aina suju kivuttomasti ja ledilamppuja hankkiessaan on osattava lukea paketin kylkeä eri tavalla kuin ennen. Merkittävän energian- ja kustannussäästön vuoksi tämä kuitenkin kannattaa.

Lainsäädännöllä kohti älykästä energiantuotantoa

EU:ssa pureudutaan energiasektorin ilmastovaikutuksiin monella rintamalla. EU:n puhtaan energian paketissa keskitytään uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Pakettiin kuuluva Sähkömarkkinadirektiivi (2019/944) ja -asetus (2019/943) astuivat voimaan 4.7.2019. Direktiivin mukainen kansallinen lainsäädäntö on saatettava voimaan viimeistään 31.12.2020, osin jo aiemmin (Energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU muuttaminen maakaasuun liittyvien kustannusten osalta asteittain 31.12.2019 ja 25.10.2020). Sähkömarkkinadirektiivi keskittyy sähkömarkkinoihin kuluttajan näkökulmasta, valmistelee osallistumista energian kulutusjoustoon, ja kannustaa älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoon. Sähkömarkkina-asetus määrittää strategiset reservit, jotka ovat ensisijainen kapasiteettimekanismi, ja jotka otetaan käyttöön vain, jos energiaresurssien ennustetaan loppuvan. Strategiseen reserviin kuuluvalle energiantuotannolle uusi asetus asettaa CO2-päästörajan: 550 g/kWh tai vuosittain 350 kg/kW asennettua sähköntuotantoa kohti. Päästörajavaatimusta sovelletaan 4.7.2019 lähtien.

Energiasektorin ilmastokeskustelussa on huomattava, että samalla kun pohditaan keinoja vähentää ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia, on varmistettava toimitusvarmuus ja turvallisuus. Yhteiskunta on hyvin riippuvainen energian toimitusvarmuudesta. Alalle tyypillisiä ovat isot ja pitkäaikaiset investoinnit, mutta viime vuosina on keskusteluun noussut myös energian pientuotannon mahdollisuudet. Toimitusvarmuutta parantaa siirtyminen hajautettuun tuotantoon, jolloin tuotanto ei ole riippuvainen yksittäisistä isoista energiantuotantolaitoksista. Kulutusjouston huomiointi lainsäädännössä auttaa pientuotannon kasvua.

Ecobiolta asiantuntija-apua

Jos kaipaat apua energiantuotannon tai -kulutuksen tehostamisessa ja ilmastovaikutusten vähentämisessä, ota yhteyttä ilmasto- ja energia-asiantuntijaamme Leena Tähkämöön. Ecobion asiantuntijat auttavat ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten mittaamisessa sekä kehittämään toimintaa ympäristöystävällisemmäksi mm. materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla.

Lue blogisarjan edellinen osa täältä.

 

Ecobion asiantuntija Leena Tähkämö

 

Lisätietoja:

Leena Tähkämö

Johtava konsultti

Puh. 020 756 2301

leena.tahkamo@ecobio.fi

Energiakatselmusten määräaika lähestyy

Puhdas energia velvoitteet asiantuntijat kentällä

Suurten yritysten energiakatselmusvelvoitteen seuraava määräaika on 5.12.2019. Vielä ehdit varata osaavan asiantuntijan auttamaan katselmusten tekemisessä ja raportoinnissa.

Velvoitteen piiriin kuuluvat yritykset, joiden henkilöstö on yli 250 työntekijää, tai liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa. Lisätietoja velvoitteesta blogissamme.

Pakollisen velvoitteen yhteydessä kannattaa miettiä, miten sitä voi hyödyntää toimintojen tehostamisessa. Energiakatselmuksen tekeminen on erinomainen tilaisuus kartoittaa koko yrityksen energiankulutus ja parhaat mahdollisuudet energiansäästöön. Katselmus auttaa löytämään keinoja pienentämään yrityksen energiankulutusta ja energiakustannuksia.

Energiakatselmuksen on sisällettävä riittävä määrä kohdekatselmuksia edelliseltä neljältä vuodelta. Kohdekatselmuksia voidaan laatia erilaisille kohteille, kuten rakennukselle, rakennusryhmälle, laitokselle tai sen osalle. Yksittäisen kohteen energiankulutuksen tarkka analysointi auttaa yritystä löytämään merkittävimmät ja kustannustehokkaimmat keinot energiansäästöön.

Mikäli yrityksesi kaipaa pätevää asiantuntija-apua energiakatselmuksissa ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa, ota yhteyttä suoraan energiakatselmoijaamme Leena Tähkämöön (leena.tahkamo@ecobio.fi).

 

Ecobion asiantuntija Leena Tähkämö

 

Ota yhteyttä

Leena Tähkämö,

Johtava konsultti

leena.tahkamo@ecobio.fi

Puh. 020 756 2301

energiakatselmus

Muistathan laittaa energiakatselmuksesi kuntoon

Energiatehokkuuslain mukaan suurten yritysten energiankulutusta on tarkasteltava neljän vuoden välein. Seuraava määräaika on 5.12.2019.

Energiakatselmukseen kootaan tarvittavat tiedot yrityksen energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksien kartoittamista varten, eli käytännössä kaikki yrityksen energiaa käyttävät toiminnot, ja niiden avulla tunnistetaan tärkeimmät kehittämiskohteet. Ideana on löytää merkittävimmät ja kustannustehokkaimmat energiatehokkuustoimenpiteet, ja siten auttaa yritystä hallitsemaan paremmin energiankulutustaan ja tuoda yritykselle hyötyjä vähentämällä energiankulutusta ja energiankäyttöön liittyviä kustannuksia. Energiakatselmus sisältää suunnitelman tulevista kohdekatselmuksista, joissa kartoitetaan yksityiskohtaisesti kohteen nykytila ja tehostamismahdollisuudet. Lue lisää asiantuntijamme blogista.

Energiankulutus on iso haaste yrityksille kustannusten ja ilmastovaikutusten vuoksi. Tiedätkö, miten yrityksenne energiankulutusta voi vähentää? Autamme teitä löytämään merkittävimmät ja kustannustehokkaimmat energiatehokkuustoimenpiteet.

Ota yhteyttä ja sovi keskustelusta Ecobion energia-asiantuntijan kanssa.

 

Leena Tähkämö

Johtava konsultti, DI (sähkötekn.), TkT

Puh 020 756 2301

leena.tahkamo@ecobio.fi

Puhdas energia velvoitteet asiantuntijat kentällä

Blogi: Ajankohtaista energiakatselmuksista ja energianhallintajärjestelmästä

Energialla on merkittävä rooli vastuullisuus- ja kestävyysnäkökulmasta. Energiasektori aiheuttaa suurimman osan kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Yritysten energia-asioiden hallintaan liittyen on menossa useita muutoksia.

Suurten yritysten pakolliset energiakatselmukset toiselle kierrokselle

Energiatehokkuuslaki (1429/2014) velvoittaa suuret yritykset tekemään energiakatselmuksia vähintään neljän vuoden välein. Ensimmäinen energiakatselmuksien määräaika oli 5.12.2015 mennessä ja nämä tehdyt katselmukset on uusittava 5.12.2019 mennessä.

Lakisääteiset energiakatselmukset koskevat suuria yrityksiä, eli yrityksiä, joilla on yli 250 työntekijää, tai joiden liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja tase yli 43 miljoonaa euroa. Velvoite ei koske yrityksiä, joilla on joko energiatehokkuussopimus ja energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+, tai sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä ja sertifioitu ETJ+. Suuri yritys välttää energiakatselmusvelvoitteen myös sertifioidulla ISO 50001 -energianhallintajärjestelmällä.

Energiakatselmuksen vastuuhenkilöllä on oltava Energiaviraston myöntämä pätevyys. Pätevyyden suorittaneet henkilöt löytyvät Energiaviraston ylläpitämästä vastuuhenkilörekisteristä.

Energiakatselmukseen kootaan tarvittavat tiedot yrityksen energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksien kartoittamista varten, eli käytännössä kaikki yrityksen energiaa käyttävät toiminnot, ja niiden avulla tunnistetaan tärkeimmät kehittämiskohteet. Ideana on löytää merkittävimmät ja kustannustehokkaimmat energiatehokkuustoimenpiteet, ja siten auttaa yritystä hallitsemaan paremmin energiankulutustaan ja tuoda yritykselle hyötyjä vähentämällä energiankulutusta ja energiankäyttöön liittyviä kustannuksia. Energiakatselmus sisältää suunnitelman tulevista kohdekatselmuksista, joissa kartoitetaan yksityiskohtaisesti kohteen nykytila ja tehostamismahdollisuudet.

ISO 50001:n uudet vaatimukset

ISO 50001 -standardi määrittelee energiahallintajärjestelmän laatimiseen, toteuttamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät vaatimukset. Tällaisen energiahallintajärjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa organisaatiolle systemaattisen lähestymistavan energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiatehokkuuden parantaminen pitää sisällään mitattavissa olevat parannukset energiatehokkuudessa, energiankäytössä ja -kulutuksessa. Standardista julkaistiin elokuussa 2018 uusi versio, joka korvaa aiemman, vuoden 2011 version. Merkittävimpiä muutoksia ovat standardin muuttaminen vastaamaan ISO-johtamisjärjestelmästandardien ylätason rakennetta (high level structure, HLS) sekä keskittyminen koko organisaation energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi standardia on korjattu ja kehitetty käyttökokemusten pohjalta tekemällä siihen pieniä tarkennuksia.

ISO-johtamisjärjestelmää on systemaattisesti muutettu noudattamaan yhtenäistä ylätason rakennetta. Näin ollen ISO 9001, 14001 ja 45001 – ja nyt 50001 – noudattavat samaa rakennetta ja käyttävät yhteneviä termejä ja niiden määritelmiä. Näin ollen ISO 50001:n aiempi kronologinen järjestys muuttuu aihealuekohtaiseksi järjestelmäksi. Lisäksi ISO 50001 on nyt yhtenevä muiden ISO-johtamisjärjestelmästandardien kanssa riskiperusteisen lähestymistavan osalta. Tämä helpottaa rinnakkaisten järjestelmien hallintaa ja energianhallintajärjestelmään saa käytännössä apua muista ylätason rakennetta noudattavista johtamisjärjestelmistä.

ISO 50001 painottaa koko organisaation energiatehokkuuden parantamista ja energiankulutuksen vähentämistä. Standardi vaatii entistä selkeämmin osoittamaan jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista. ISO 50001:lle on voimassa kolmen vuoden siirtymäaika.

Energia-asioihin apua Ecobion asiantuntijoilta

Suurten yritysten on uusittava energiakatselmuksensa joulukuuhun 2019 mennessä. Nyt on hyvä aika tarkistaa edellisen energiakatselmuksen toimenpide-ehdotukset ja kohdekatselmukset sekä suunnitella ja toteuttaa uusi energiakatselmus. Näin katselmukset ehtii toteuttaa hallitusti, järjestelmällisesti ja ajallaan.

Ecobio on auttanut useita yrityksiä energianhallintaan ja energiakatselmuksiin liittyvissä asioissa. Meiltä löytyy päteviä energiakatselmoijia yrityksenne tarpeisiin. Kysy myös Ecobio Manager -säädösseurantapalvelua mm. energiatehokkuuteen liittyvien säädösten seurantaan. Mikäli yrityksesi kaipaa asiantuntija-apua energiakatselmuksissa ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa, ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

 

Leena Tähkämö,

Johtava konsultti

18.12.2018, Helsinki