Home » CO2

Avainsana: CO2

Hiilijalanjälkilaskenta osana yrityksen ympäristöstrategiaa

Hiilijalanjälkilaskenta osana yrityksen ympäristöstrategiaa

Voiko hiilijalanjälkilaskenta olla osana yrityksen ympäristöstrategiaa? Yritysten toimintojen, palveluiden ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskemisen suosio on ollut viime vuosina merkittävässä kasvussa. Syynä tähän on kasvava huolenaihe ilmaston lämpenemisestä, lisääntyneistä kasvihuonekaasupäästöissä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä, jotka vaarantavat luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin. Koska tutkijat, hallitukset ja organisaatiot kannustavat ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan ympäristöystävällisimmäksi, myös monet yritykset ovat lähteneet mukaan tähän muutokseen. Paineita tuovat asiakkaat ja erilaiset sidosryhmät, jotka haluavat tukea kestäviä yrityksiä ja tuotteita ja vaativat yhteistyökumppaneiltaan ilmastotoimia ja vastuullisuutta.

Pitäisikö meidän tehdä hiilijalanjälkilaskentaa?

Ennen kuin päätät laskea yrityksesi toiminnan hiilijalanjäljen, muista, että hiilijalanjälki on vain osa yrityksen ympäristövaikutusten arviointia. Tietyissä tapauksissa hiilijalanjälkilaskenta voi edustaa hyvinkin merkittävää osaa yrityksen tai tuotteen kokonaisympäristövaikutuksista, kun taas toisessa tapauksessa toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen tai vesijalanjälki voivat olla olennaisempia mittareita yrityksesi ympäristövaikutuksille.

Ennen kuin lasketaan yrityksen hiilijalanjälki, on siis hyvä pohtia:

  • Miksi haluat laskea sen
  • Miten se liittyy yrityksen yleiseen kestävän kehityksen strategiaan

Kun siirrytään kestävämpään liiketoimintamalliin, on tärkeää tarkistaa ensin liiketoiminnan arvot ja strategiat. Tunnista arvoketjun vastuullisuusnäkökohdat, vaikutukset ja olennaiset asiat. Arvioi sen jälkeen tarvittaessa arvoketjun ilmastovaikutukset. Ympäristöpolitiikan, päästötavoitteiden ja kestävyystavoitteiden rooli voi vaihdella yrityksen mukaan. Ympäristösuunnitelmien ja -toimintojen priorisointi ja niistä avoimesti viestiminen tuo lisäarvoa, läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta yrityksen toimintaan asiakkaan näkökulmasta.

Mistä aloitan?

Aloita arvioimalla kokonaisvaltaisesti yrityksesi mahdolliset ilmastovaikutukset, ja kriittiset toiminnot. Kun olet tunnistanut yrityksesi mahdolliset ilmastovaikutukset, suunnittele toteutettavat ilmastotoimet. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, jaottele toimet tavoitteiden ja ympäristön kannalta tärkeysjärjestykseen. Hiilijalanjälkilaskelmien avulla voit tunnistaa tärkeimmät ilmastonäkökohdat, joihin voit vaikuttaa. Aseta kunnianhimoiset, ajoitetut ja mitattavissa olevat tavoitteet.

Kun olet määrittänyt yrityksellesi yleisen kestävän kehityksen strategian ja päättänyt, miten yrityksesi hiilijalanjälki sisällytetään strategiaan, seuraava askel on päättää, kuinka perusteellisesti haluat tehdä laskelmat. Hiilijalanjälkilaskenta voidaan tehdä monilla eri tasoilla riippuen yrityksesi tavoitteista siirtyä todelliseen kestävään liiketoimintaan. Hiilijalanjälkeä laskiessa on tavallista puhua Scope 1, 2 ja 3:sta, jotka viittaavat laskelmien rajauksiin ja laajuuteen.

Yrityksen hiilijalanjäljen vähentäminen on ensisijainen käytäntö, mutta tarvittaessa voit kompensoida päästöt, joita et pysty hallitsemaan. Muista viestiä tuloksista asiakkaillesi ja sidosryhmillesi, koska se lisää arvoa ja uskottavuutta yrityksesi työhön.

Mistä saan apua?

Jotta vastuullisuustyöstä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty – laskelmat, toimenpiteet, kompensointi ja viestintä tule tehdä suunnitelmallisesti. Siksi on tärkeää, että sinulla on tarkoin luotu ympäristöstrategia ja harkittu toimintasuunnitelma. Jos et ole aiemmin tehnyt hiilijalanjälkilaskelmia on tärkeätä konsultoida asiantuntijoita varmistaaksesi, että kaikki tehdään oikein.

Ecobio Oy on ympäristökonsultointiyritys, jolla on yli 30 vuoden kokemus. Useiden vuosien kokemuksella ja vakaalla jalansijalla Ecobion asiantuntijoilla on syvällinen tieto hiilijalanjäljen laskemisesta sekä muista ilmasto- ja ympäristövaikutusten arvioinneista. Me autamme sinua mielellämme!

Lue lisää: https://ecobio.fi/yritysten-hiilijalanjalki/

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

FIBS ry:n blogista tuttu Hiilijalanjälilaskenta osana yrityksen ympäristöstrategiaa


Caisa Lindblom, markkinointisuunnittelija, Ecobio Oy

Mai Kärppä, ympäristökonsultti, Ecobio Oy

Voiko COVID-19 auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä?

COVID-19 ilmastonmuutos

Read the article in English here

Miten ilmastonmuutos ja COVID-19 linkittyvät toisiinsa? Voivatko COVID-19 pandemian hillitsemiseen tarkoitetut keinot vaikuttaa ilmastoon positiivisesti?

COVID-19 pandemian ja muiden ajankohtaisten kriisien, kuten ilmastonmuutoksen, välillä voi nähdä yhtymäkohtia tietyllä tasolla. Tällaiset kansainväliset kriisit vaativat toimia sekä kansainvälisellä että paikallisella tasolla, kaukonäköistä ajattelua, uusia tutkimuksia ja innovaatioita sekä poliittista halua tehdä perustavanlaatuisia muutoksia. (Weforum, Climate Foresight)

Koronavirus (COVID-19) ja sen torjuminen

COVID-19 virus lähti liikkeelle pieniltä villieläinmarkkinoilta Kiinan Wuhanista, ja vain muutaman kuukauden aikana se on kasvanut maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, joka vaikuttaa suuresti meidän jokaisen elämään.

Median lukuisissa artikkeleissa sekä muualla internetissä on käyty vilkasta keskustelua siitä, kuinka nopeasti hallitukset ovat reagoineet COVID-19 virukseen, jopa talouden kustannuksella, mutta samalla toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ovat olleet hitaita ja vaivalloisia toteuttaa. Pidetään mielessä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien oletettujen kuolemien määrä on arvioitu olevan yli 10-kertainen COVID-19 pandemian aiheuttamiin kuolemiin nähden. Vastaus siihen, miksi reagoimisen nopeudessa on suuria eroja, on monimutkainen, mutta osa syistä on helppo käsittää: COVID-19 on tapahtumassa juuri nyt. Se etenee havaittavasti ja nopeasti ja aiheuttaa välittömiä ja suoria vaikutuksia jokaisen elämään. Myös kansainvälisten järjestöjen antamat ohjeet sen leviämisen estämiseksi ovat selkeämpiä. Hallitukset ovat suositusten avulla antaneet määräyksiä ja ohjeistuksia kansalaisilleen, kuten käsien pesun lisääminen, koskettelun vähentäminen, matkustamisen vähentäminen ja jopa koteihin eristäytyminen. Ilmastonmuutoksen estämisen menetelmät ovat sen sijaan monimutkaisempia, ja myös ratkaisut ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttavat laajasti tämänhetkisiin elämäntapoihimme. (Ecowatch)

COVID-19  myönteiset ilmastovaikutukset

Lähiaikoina on spekuloitu, mikäli COVID-19 voisi hidastaa lämpötilojen nopean nousemisen maailmanlaajuisesti. Suuri osa lennoista ja matkoista on peruttu, tehtaita suljetaan ja huomattava osa ihmisistä on eristäytynyt koteihinsa. Muun muassa näiden virusta hillitsevien toimenpiteiden seurauksena valtioiden saasteet ja kasvihuonekaasupäästöt ovat romahtaneet.

New York Times julkaisi artikkelin, joka esitteli NASA:n satelliittikuvia Kiinasta ja Italiasta, kun viruksen leviäminen alkoi. Kuvat näyttävät uskomattomat vähennykset saasteiden määrässä. Monien muiden tavalla myös The Guardian ‑lehti on todennut, että pandemia saattaa johtaa merkittäviin maailmanlaajuisiin CO2-päästöjen laskuun.

Tämän vuoden alussa Kiinan päästöt putosivat 25 % ja hiilen polttaminen väheni 40 % Kiinan kuudessa suurimmassa voimalaitoksessa verrattuna vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen. Samoin New Yorkissa saastemäärät ovat vähentyneet lähes 50 % verrattuna tähän aikaan viime vuonna. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun päästöt ovat laskeneet globaalin kriisin vuoksi. Finanssikriisin aikana vuonna 2008 maailman päästöt vähenivät merkittävästi vuoden ajaksi (BBC). Maailmanlaajuiset CO2-päästöt fossiilisen polttoaineen polttamisesta ja sementin tuottamisesta putosivat 1,4%, vain kasvaakseen 5,9% vuonna 2010. (Human Rights Watch)

tehdas päästöt ja ilmasto covid-19

Kolikon kääntöpuoli

Osa asiantuntijoista ovat huolissaan siitä, että COVID-19 ilmastovaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Viruksen sivuvaikutuksena tapahtumia ja projekteja on lykätty ja peruttu, eivätkä ilmastokokoukset ja huippukokoukset ole poikkeus. Näiden joukossa on tämän vuoden YK:n vuosittainen ilmastohuippukokous, joka siirrettiin vuoteen 2021. Huippukokouksessa 196 valtion oli tarkoitus esitellä uudistetut suunnitelmansa päästövähennysten saavuttamiseksi.

Valtiot ympäri maailmaa ovat lykänneet vihreitä investointeja ja toimenpiteitä päästövähennysten saavuttamiseksi ja ohjanneet varat sen sijaan COVID-19 pandemian pysäyttämiseen. Yritykset, jotka ponnistelevat pitääkseen liiketoimintaansa käynnissä eivät myöskään todennäköisesti tule tekemään pitkän ajan vihreitä investointeja lähitulevaisuudessa. Samalla toimet ilmastonmuutosta vastaan eivät ole koskaan olleet yhtä ajankohtaisia. Tällä hetkellä maailman johtajien kokoontumisen ja päätösten teon vaikeus sekä ilmastoystävällisten investointien rahoituksen puute saattaa hidastaa toimenpiteitä merkittävästi.

Lisäksi COVID-19 negatiivisiin vaikutuksiin voidaan lukea erilaisten rajoitusten helpottaminen ja tavoitteiden lykkääminen. Yhdysvallat päättivät purkaa autojen päästöjen vähentämiseen liittyviä sääntöjä, jotka olivat keskeisiä maan kasvihuonekaasujen vähentämissuunnitelmassa. Samoin Kiina on pidentänyt määräaikaa, johon mennessä yritysten on tavoitettava ympäristöstandardit, ja Brasilia on vetäytynyt lisätoimista Amazonin kiihtyvän avohakkuun estämiseksi, mikä voi johtaa massiivisiin päästöihin metsäkadon myötä. (BBC, Human Rights Watch, Climate Foresight)

Yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että taloudellisen toiminnan ja hiilidioksidipäästöjen välillä on selvä yhteys johtuen siitä, että fossiiliset polttoaineet ovat maailman suurin energian lähde. Näiden asioiden yhteydellä on selkeä positiivinen (vaikkakin mahdollisesti lyhytaikainen) seuraus pandemian aikana: hiilidioksidipäästöt hidastuvat energian kuluttamisen vähentymisen vuoksi. (Centre for International Climate Research)

Yhteenvetona

  • Pandemian seurauksena on nähty, että hallitukset voivat reagoida ja ihmiset muuttaa käytöstään erittäin lyhyessä ajassa.
  • COVID-19 pandemialla voi olla positiivisia ilmastovaikutuksia, mikäli poikkeusolot muuttavat käytöstämme ja prioriteetteja pitkällä aikavälillä.
  • Pandemia saattaa parantaa ymmärrystämme siitä, kuinka kansainvälisyys vaikuttaa maailmaan.
  • Kansantaloudellinen toiminta ja globaalit päästötasot linkittyvät voimakkaasti toisiinsa.

Tarvitsetko apua COVID-19 vaikutusten tai ilmastonmuutoksen hallinnoimisessa työpaikallasi? Meidän ympäristö- ja kemikaaliasiantuntijamme auttavat mielellään!

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

 


Teksti: Caisa Lindblom

Kuvat: Shutterstock

Kännös: Neea Huttunen & Caisa Lindblom

Hiilijalanjälkimenetelmät ja kompensaatio teemana Ecobion aamiaistilaisuudessa

ecobio aamiaistilaisuuden aamupala
Ecobion yritysvastuun aamiaistilaisuuden aamupala 28.1.

Ecobion järjestämän yritysvastuun aamiaistilaisuuden ensimmäiset vieraat saapuivat Helsingin Radisson Blu Royal hotellin tapahtumatiloihin varhain puolikahdeksanaikaan tiistaiaamuna 28.1. Vieraita vastassa oli linnunlaulun täytteinen metsäiseen teemaan koristeltu tila, jossa vieraat saivat verkostoitua aamupalan lomassa. Hotellin vastuullisesti tuotetun aamupalatorin tuorepuurot, smoothiet, sämpylät ja muut suupalat toivat energiaa lähes 100 hengen yleisölle. Vieraiden lisäksi tilaisuuden livestriimausta seurasi aamupäivän aikana lähes 70 yritysvastuusta kiinnostunutta yritystä.

Suurin syy täyteen buukattuun tilaisuuteen taisi kuitenkin olla tilaisuuden erittäin ajankohtainen ja tärkeä teema; yritysten hiilijalanjälki, sen laskemisen ja vähentämisen menetelmät ja kompensaatiotavat. Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys ovat aiheina olleet paljon esillä viimeisen vuoden aikana ja näiden tärkeys ei tässä vaiheessa ole juuri kenellekään epäselvää. Oli kuitenkin ilo nähdä, että aihe kiinnostaa vahvasti niinkin suuri joukko suomalaisia yrityksiä, koosta ja alasta riippumatta.

Vähähiilisyyden haasteet ja mahdollisuudet suomalaisessa elinkeinoelämässä

Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Leena Tähkämö
Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Leena Tähkämö.

Päivän puhujina toimivat Ecobion asiantuntijat sekä Fortumin omistaman Puron perustaja, Marianne Tikkanen. Vieraat tervetulleeksi toivotti Ecobion toimitusjohtaja Taru Halla, jonka jälkeen Henrik Österlund, Ecobion konsulttitoiminnan johtaja sekä Leena Tähkämö, ympäristö-, energia-, ja sähkötekniikan johtava konsultti, kertoivat syvemmin yritysten vähähiilisyydestä sekä yrityksen toiminnan ja sen tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjälkilaskennasta.

Päivän teeman ajankohtaisuutta korostivat mm. EK:n tuore tutkimus sekä EU:n asettamat tavoitteet ja tukipaketit. EK:n 20.1.2020 julkaistu tuore tutkimus on tunnistanut ilmastoriskejä, joihin suomalaisten yritysten kannattaa varautua. EU:ssa toimivilla yrityksillä on edelleen mahdollisuus toimia vastuullisuudessa edelläkävijöinä. EU julkaisi 14.1.2020 komission hyväksymän ilmastopaketin, jonka tavoitteena on suunnata 1000 miljardin euron investoinnit hiilestä luopumiseen ja ilmastoteknologiaan, tulevan kymmenen vuoden aikana.

Esityksessään Henrik pyysi yleisöltä mielipiteitä siihen, mikä on heidän yrityksensä seuraava ratkaistava haaste vähähiilisyydessä. Kyselyssä tärkeiksi aiheiksi nousivat mm. logistiikka, kompensaatio, hiilijalanjäljen laskenta, rakentaminen, kustannukset ja kannattavuus. Haasteesta riippumatta samat perusasiat koskevat kaikkia vähähiilisyydestä kiinnostuneita yrityksiä. Henrik kiteytti seuraavaksi otettavat askeleet esityksessään:

  • Tarkista ensin yrityksesi osalta arvoketjun ilmastoriskit, vastuullisuusnäkökohdat ja vaikutukset ja tee olennaisuusarvio.
  • Suunnittele ja toteuta ilmastotoimia hiilijalanjälkilaskennalla, kunnianhimoisilla tavoitteilla ja mittareiden asetannalla, käytännön toimilla ja tarvittaessa päästöjen kompensoinnilla. Varmista seuranta
  • Mittaa ja kokoa tulokset suhteessa tavoitteisiin ja vaikuta viestimällä tuloksista sidosryhmille.

Hiilijalanjäljen laskenta ja kompensaatio

Leena muistutti esityksessään hiilijalanjälkilaskennan monivaiheisuudesta ja uskottavuudesta. Erityisen tärkeänä on muistaa läpinäkyvyys laskennassa ja yhteistyö luotettavien sekä asiantuntevien tahojen kanssa, viherpesun ja virheiden välttämiseksi. Leenan kolme muistutusta laskentaa harkitseville:

  • Hiilijalanjälki perustuu elinkaariarviointiin
  • Muista määritellä rajaukset (Scope 1, 2 & 3)
  • Muista muutkin kasvihuonekaasut kuin CO2 –> CO2e

Aamupäivän päätteeksi Marianne Tikkanen käsitteli hiilijalanjäljen kompensaatiota käytännössä, sekä esitti Puro markkinapaikan toimintamallin. Puro on maailman ensimmäinen markkinapaikka hiilidioksidin poistolle. Puron markkinapaikalla tapaavat hiilinegatiiviset hiilenpoiston myyjät ja hiilidioksidivähennysten ostajat. Ostajat saavat kompensaatiosta, tai ”netto-nollauksesta” ns. CORC-sertifikaatteja (eng. CO2 Removal Certificate) joilla vähennyksen todellisuus ja alkuperä voidaan todistaa.

biohiili
Puro jakoi osallistujille biohiiltä pienissä pusseissa. 1g biohiiltä on sitonut 3g hiilidioksidia.

Pitäisikö meidän kompensoida päästöjä?

Hiilijalanjäljen kompensaatio on vähähiilisyyden viimeinen keino, silloin kun hiilijalanjälkeä ei voida vähentää muulla tavoin. On tärkeätä tehdä asioita tärkeysjärjestyksessä. Mariannen mukaan on tärkeätä aloittaa hiilijalanjäljen laskennalla ja käyttää apunaan asiantuntijoita.

  1. Laske päästöt
  2. Vähennä
  3. Poista loput
  4. Kerro siitä, niin että saat seuraajia

Kaikkea ei tarvitse eikä voikaan tehdä heti, tärkeintä on aloittaa jostain jo tänään.

Seuraa tulevia tapahtumiamme blogistamme ja tilaamalla kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme sivun alalaidasta!

 

Tarvitsetko apua hiilijalanjälkilaskennassa, kompensaatiossa tai muissa yritysvastuun ja ympäristöjohtamiseen liittyvissä asioissa? Me autamme!

Ota yhteyttä:

Henrik Österlund, varatoimitusjohtaja & Konsultointipalveluiden johtaja,

henrik.osterlund@ecobio.fi, Puh. 020 756 9457 tai info@ecobio.fi


Kuvat ja teksti: Caisa Lindblom

logistiikka-

Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 1: Logistiikka- ja kuljetusala

Uhka ilmastonmuutoksesta koskettaa jokaista toimialaa. Logistiikka- ja kuljetusalalla vaikutus ilmastonmuutokseen on konkreettinen, sillä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy suoraan liikenteen pakokaasuista. Liikenteen päästöjen on arvioitu kattavan noin neljänneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (HE 199/2018). Liikenteen rooli on luonnollisesti huomioitu kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, jossa keskeisenä tavoitteena on biopolttoaineen osuuden nostaminen 30 prosenttiin liikenteen polttoaineiden energiasisällöstä.

Henkilöiden, palveluiden ja tavaroiden liikkuminen Suomen sisällä on välttämätöntä yhteiskunnan toimimiselle. Suomessa etäisyydet ovat pitkiä ja suurin osa kuljetuksista tehdään rekoilla. Esimerkiksi nelostietä kulki vuonna 2015 vuorokaudessa 43 miljoonan euron edestä materiaaleja (Tilastokeskus 2015). Materiaalin kuljetuksien vähentyminen vaikuttaisi merkittävästi Suomen talouteen, joten keinot logistiikka- ja kuljetusalan päästöjen vähentämiseen täytyy löytää muualta.

Keinoina lainsäädäntö ja toimintatapojen muutokset

Konkreettisimmat keinot päästövähennyksiin tulevat lainsäädännön kautta. Lakimuutoksilla on mahdollistettu entistä suurempien kuljetusajoneuvojen käyttö, jolloin liikennemäärä väylillä vähenee, vaikka materiaalimäärät nousevat. Myös suosiollisempi verotus biopolttoaineille ja jakeluvelvoitteen lisääminen vähentävät bensiinin tai dieselöljyn käyttöä. Lainsäädännön noudattamisen lisäksi toiminnanharjoittaja voi vähentää ilmastovaikutustaan mm. siirtymällä sähkökäyttöisten ajoneuvojen käyttöön. Autokannan uusiutuminen on kuitenkin hidasta.

Päästöjen vähentämisessä tarvitaan lainsäädännön lisäksi myös toimintatapojen muutoksia yrityksiltä. Lainsäädännön muutosten seuranta ja vaatimustenmukaisuus korostuvat, kun lainsäädäntö toimii ensisijaisena keinona toimialan päästötavoitteiden saavuttamisessa. Tehokkailla prosesseilla yritykset pystyvät varautumaan muuttuvaan lainsäädäntöön ja kääntämään sen vaatimuksen kilpailueduksi. Myös varsinkin suuremmille toiminnanharjoittajille suunnatut ympäristöjohtamisjärjestelmät (kuten ISO 14 001) ja niiden soveltaminen toiminnassa edesauttavat ilmastovaikutuksen vähentämistä ja kertovat yrityksen vastuullisuudesta.

Logistiikka- ja kuljetustoimialan haasteet ja muutokset

Logistiikka- ja kuljetusalan toimintaympäristö on haastava, sillä lainsäädäntöä on paljon ja se muuttuu nopeasti. Myöskään palveluiden tuotantoympäristö, eli väylät ja niiden kunto, ei ole toiminnanharjoittajien käsissä. Suurin osa logistiikka- ja kuljetusyrityksistä on pieniä yrityksiä ja yli 90 %:lla toiminnanharjoittajista on vain 1-5 ajoneuvoa (SKAL 2019). Tässä toimintaympäristössä pienillä toiminnanharjoittajilla ei ole välttämättä resursseja kehittää toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan, esim. uusimalla autokantaa.

Tarvittava muutos ei välttämättä vaadi koko toiminnan kääntämistä ylösalaisin, vaan pienet viilaukset prosessiin saattavat usein riittää. Pienikin muutos vaatii hyvää johtamista ja sitouttamista. Ecobio työskentelee Suomen suurimpien logistiikka- ja kuljetusalan yrityksen kanssa ja tarjoaa kustannustehokkaita ratkaisuja lainsäädännön seurantaan ja ilmasto- ja yhteiskuntavastuuasioihin. Mikäli nämä asiat ovat teille ajankohtaisia, olkaa rohkeasti yhteydessä Ecobion asiantuntijoihin.

 

Masi Mailammi

Projektipäällikkö, konsultti

Puh. 020 756 2300

masi.mailammi@ecobio.fi