Home » Brexit

Avainsana: Brexit

biosidipäiviltä

Blogi: Kuulumisia biosidipäiviltä

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) järjesti sidosryhmille suunnatut biosidipäivät 24.-25.10.2018. Tänä vuonna sidosryhmäpäivillä keskusteltiin mm. Brexitin vaikutuksista, hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden kriteereistä ja niiden vaikutuksista biosidilainsäädännön soveltamiseen sekä lainsäädännön soveltamiseen liittyvistä ajankohtaisasioista – missä mennään, mitä muutoksia tulossa ja miten lainsäädäntöä voidaan kehittää edelleen. Asiantuntijamme Pia Välitalo kokosi yhteen muutamia polttavia ajankohtaisaiheita biosidipäiviltä.

Jäsenmaat eivät ole noudattaneet lupien käsittelyaikoja

EU:n biosidiasetus tuli voimaan jo vuonna 2012, mutta sen soveltamisessa on ollut vaikeuksia. Biosidipäivillä keskustelu kävi kuumana etenkin biosidivalmistelupien ja muiden lupa-asiakirjojen käsittelyaikoihin liittyen. Jäsenvaltiot eivät ole noudattaneet lupien käsittelyaikoja, mikä on johtanut joissain tapauksissa siihen, että markkinoilla ei ole tarvittavia biosidivalmisteita saatavilla. Jopa vuosilla venähtäneet käsittelyajat aiheuttavat suuria ongelmia toimijoille sekä haittaavat markkinoita. ECHA mainitsi, että hakemuksien käsittelyä on viivästyttänyt etenkin tuoteperheiden arviointi, koska hakemukset ovat koskeneet pikemminkin heimoja kuin perheitä. Erittäin laajojen hakemusten arviointi on haasteellista ja työlästä.  Sanktioiden antaminen viivästyksistä ei ole käytännössä mahdollista, koska tällöin sanktioita jouduttaisiin antamaan kaikille jäsenvaltioille. ECHA kannusti ilmoittamaan heille mahdollisista viivästyksistä käsittelyajoissa, jolloin he voivat muistuttaa jäsenvaltioiden viranomaisia käsittelyajoista ja niiden takarajoista.

ECHA ja komissio ovat valmistautuneet Brexitiin

Iso-Britannialla on ollut merkittävä rooli EU:n biosidiasetuksen lainsäädännön toimeenpanossa ja kehittämisessä. Brexitin myötä Iso-Britannia ei kuulu EU:n biosidiasetuksen piiriin, jolloin Iso-Britannian viranomaiset eivät jatkossa osallistu esimerkiksi biosidivalmistelupien arviointiin tai riskinarviointikomitean toimintaan.  Iso-Britannialla on useita biosidivalmistelupahakemuksia arvioitavana, joiden käsittely vaatii uudelleenjärjestelyä. ECHA lähestyy hakijoita tai luvan haltijoita R4BP-ohjelman kautta ja tiedottaa mahdollisista muutoksista lupaprosessiin liittyen. Brexitiin liittyy kuitenkin vielä monta kysymysmerkkiä, joten tilannetta kannattaa seurata esimerkiksi ECHA:n Brexit-aiheisilla nettisivuilla (https://echa.europa.eu/fi/uk-withdrawal-from-the-eu).

ECHA uudistaa nettisivujaan

ECHA uudistaa biosidejä käsittelevät nettisivunsa. Uudistuksilla on haluttu edesauttaa biosidivalmisteisiin liittyvien riskien tiedottamista ja kommunikointia sekä tiedon hyödyntämistä. Nettisivujen hakutoimintoja on kehitetty ja biosidivalmisteista on yhä enemmän tietoa saatavilla. Etenkin lupahakemusprosessin kulku ja vaiheet ovat helposti löydettävissä. Tuotteiden ”factsheet”-sivuilla on nähtävissä tuotteen lupakäsittelyn tilannestatus havainnollisesti karttapohjalla (missä maissa hakemus on arvioitavana tai hyväksytty), aikaisemmat arvioinnit ja valmisteyhteenvedot.

Biosidilainsäädännön kiemurat selviksi asiantuntijan avulla

Biosidilainsäädäntö voi tuntua monimutkaiselta tai epäselvältä ja lainsäädäntö on monilta osin vielä kehitteillä.  Asiantuntijamme auttavat mielellään biosidilainsäädäntöön liittyvissä asioissa, kuten valmistelupien laatimisessa tai yksinkertaistetussa lupamenettelyssä.  Mikäli biosidiasetus herättää kysymyksiä, ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin: info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

 

Pia Välitalo

Johtaja, kestävän kehityksen konsultointipalvelut

pia.valitalo@ecobio.fi, puh. 020 756 9453

29.10.2018, Helsinki

POST-2018 – Tulevaisuuden näkymiä

REACH-rekisteröinnin viimeinen takaraja 31.5.2018 kemikaalien pienimmille tonniluokille lähestyy kovaa vauhtia. Tämä on REACH-asetuksen siirtymävaiheen viimeinen rekisteröintimääräaika olemassa oleville kemikaaleille.

Yritysten on rekisteröitävä yli 1 t/a valmistamansa tai maahantuomansa aineet määräaikaan mennessä toimiakseen laillisesti markkinoilla. Takarajan umpeuduttua aineita ei saa saattaa markkinoille ennen kuin ne on rekisteröity. Rekisteröinti tulee jatkossa siis tehdä aineille jo ennen niiden valmistamista ja saattamista markkinoille yli 1 t/a määrissä, ellei olennaisia poikkeuksia voida hyödyntää (mm. PPORD-ilmoitus T&K-vaiheen aineille).

Markkinatilanne voi muuttua 2018

Aiemmat määräajat, 2010 ja 2013, ovat koskeneet pääasiassa suuryrityksiä, jotka tuottavat kemikaaleja yli 100 t/a määrissä. Tällä kertaa vuorossa on myös paljon PK-yrityksiä, joiden resurssit ja osaaminen monimutkaisen REACH-rekisteröinnin suhteen voivat olla rajallisia. Euroopan kemikaalivirasto ECHA myös epäilee, että iso osa rekisteröintivelvollisista yrityksistä ei ole tietoinen velvollisuuksistaan REACH-asetuksen alla. Tavoituskeinoissa on jo otettu käyttöön niinkin perinteiset menetelmät kuin suorat puhelinsoitot.

Markkinatilanne voi siis joidenkin kemikaalien osalta muuttua selkeästi, mikäli osa pienemmistä toimijoista tippuu markkinoilta pois kevään 2018 jälkeen. Seurauksena voi olla markkinoiden homogenisoituminen tietyiltä osin. Yritysten omien toimitusketjujen jatkuvuus onkin syytä varmistaa ennen ensi kevään takarajaa. Rekisteröintinumero tulisi ilmoittaa käyttöturvallisuustiedotteissa. ECHA:n verkkosivuilta saa myös selville, mitkä tahot kunkin kemikaalin ovat jo rekisteröineet.

Lisääntyvät rajoitteet ja valvonta

Rekisteröityjen aineiden määrän kasvaessa tieto kemikaaleista ja niiden turvallisesta käytöstä lisääntyy. Tietouden lisääntyessä voidaan myös tunnistaa uusia perusteita REACH:n mukaisille ainerajoituksille ja harmonisoiduille luokituksille. Tämä voi tarkoittaa muutoksia kemikaalien vaaraluokituksissa, kuten esimerkiksi titaanidioksidin kohdalla on käymässä. Aineelle on ehdotettu kategorian 2 karsinogeenisuusluokitusta. Muutokset voivat olla suuria niin valmistavien yritysten toiminnassa kuin toimitusketjuissa, jos aineella ei ole ollut aikaisempaa vaaraluokitusta. Suoria vaikutuksia on toisaalta myös työsuojelun kannalta. Ainerajoitusten tarkoituksena on myös monilta osin, että kovimpien rajoitteiden piiriin päätyneet aineet vähitellen poistuvat kokonaan markkinoilta.

REACH-velvoitteiden valvonta tulee varmasti asettamaan paljon haasteita viranomaisille kansallisellakin tasolla. Kansalliseen lainsäädäntöön on jo viety rangaistavaksi kemikaalien käyttäminen EU:n kemikaalilainsäädännön mukaisen luvan ehtojen vastaisesti (Kemikaalilaki 599/2013). ELY on myös ottanut aktiivisen otteen asiassa ja lähettänyt jo useammalle toimijalle kyselyitä liittyen ennen kaikkea REACH-asetuksen mukaisten ainerajoitteiden noudattamiseen. Tukes saa toisaalta mandaattinsa suoraan REACH-asetuksesta.

EU kansainvälisenä esikuvana

EU:n REACH-asetus on herättänyt myös monet EU:n ulkopuoliset valtiot kiinnittämään enemmän huomioita kemikaaliturvallisuuteen ja sen vahvistamiseen kansallisessa kemikaalilainsäädännössä. Muun muassa Thaimaa, Turkki, Kiina ja Korea ovat kehittäneet maakohtaisia REACH-asetusta vastaavia säädöksiä, joista osa on jo käytössä. Venäjän vastaava lainsäädäntö ”Russian Technical Regulation for Chemical Product Safety” astuu voimaan 1.7.2021.

REACH:n vaatimukset eivät siis enää koske vain EU:ta, vaan vastaavaa sääntelyä on tulossa ympäri maailman. Jos asiat hoitaa täällä kuitenkin hyvin, on markkina-asema varmasti taattu muuallakin. REACH ei näillä näkymin olekaan osoittautumassa niin suureksi markkinaesteeksi kuin aiemmin ehkä on pelätty, vaan ennemmin mahdollistajaksi kemikaalivaatimusten kasvaessa ympäri maailman.

REACH-asetuksen nojalla tuotettua ja kerättyä valtavaa määrää tietoa voidaan myös hyödyntää kuluttajien käytännön turvallisuuden edistämisessä. Muun muassa esineissä olevia SVHC-aineita koskien ollaan EU LIFE-projekteissa kehittämässä erilaisia seurannan ja hallinnan keinoja mobiilisovelluksen muodossa.

Brexit ja REACH

Brexitin, eli Iso-Britannian eroamisen EU:sta, vaikutuksia REACH-asetukseen ei vielä tarkkaan tiedetä. Toiseksi suurin osa koko EU:ssa tehdyistä kemikaalien REACH-rekisteröinneistä on toistaiseksi tehty nimenomaan Iso-Britanniassa. Iso-Britannia voi Brexitin jälkeen käytännössä olla REACH-asetuksen piirissä, kuten Norja, tai sen ulkopuolella, kuten Sveitsi. On spekuloitu, että kustannukset tulisivat briteille suuremmiksi, jos Iso-Britannia jäisi pois REACH-asetuksen piiristä. Iso-Britannia menettää joka tapauksessa oikeutensa vaikuttaa tulevaisuudessa EU:n kemikaalilainsäädäntöön ja sen kehitykseen. 2018

 

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään kemikaalilainsäädännön kysymyksissä. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa meiltä, info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

Ecobio Manager – Säädösseuranta ja Kemikaalihallinta