Avainsana: biodiversiteetti

15. 11. 2021

Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

28. 10. 2021

Ajankohtaiset palvelut: EU-taksonomia, SCIP ja biodiversiteetti

Ecobio auttaa teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Olemme asiantuntijoita ajankohtaisista kestävän kehityksen aiheissa ja voimme auttaa teitä muun muassa EU-taksonomiaan, SCIP-tietokantaan ja biodiversiteettiin liittyen. Kokosimme kolme ajankohtaista aihetta ja meidän ratkaisumme niihin liittyen tähän blogiin. Päivittyvä lista ajankohtaisista palveluistamme löydät täältä.

EU-taksonomia

Miksi: EU-taksonomia, on rahoituksen säädösperustainen luokittelujärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Asetus on EU:n työkalu, jolla voidaan suunnitella siirtymistä vähähiiliseen, joustavaan ja resurssitehokkaaseen talouteen. Taksonomia-asetusta kehitetään koko ajan ja jatkossa se tulee koskemaan myös muita aloja. Tämän takia myös teidän yrityksenne kannattaa valmistautua asetuksen asettamiin vaatimuksien noudattamiseen jo nyt.

Kenelle: EU:n taksonomia-asetus koskee rahoitusmarkkinoilla toimivia ja suuria pörssiyrityksiä, joiden on toimitettava taloudelliset tiedot raportointidirektiivin mukaisesti (Non-Financial Reporting Directive, NFRD).

Milloin: Yritysten pitää raportoida asetuksen vaatimusten mukaisesti ensimmäisen kerran vuoden 2022 loppuun mennessä.

Miten: Nykytilan arviointi, Johdon koulutus, Workshop (esim. taksonomia & raportointi) ja Muu asiantuntijatuki.

Hyödyt: Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä kohdistamaan voimavaransa oikeaan aikaan oikeisiin asioihin siten että vaatimukset tulee täytettyä. Asiatuntijapalvelua täydentää digitaalinen Ecobio Manager EU-taksonomiaratkaisumme.

Ota yhteyttä EU-taksonomiaan liittyen:

Sanna Perkiö

Sähköpostilla: sanna.perkio@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9451

SCIP

Miksi: SCIP-tietokanta (SCIP Database) on jätepuitedirektiivin (98/2008/EY) mukaisesti perustettu tietokanta, jonka avulla kerätään tietoja esineissä tai monimutkaisissa esineissä (tuotteissa) olevista erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC, Substances of Very High Concern). Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

Tietokanta edistää SVHC-aineiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja täydentää REACH-asetuksen mukaista tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuutta SVHC-aineista esineissä. Tietokannan tiedot asetetaan jätealan toimijoiden ja kuluttajien saataville.

Kenelle: Tuotteista, jotka sisältävät kandidaattilistan erityistä huolta aiheuttavia aineita yli 0,1 painoprosenttia (w/w), on toimitettava tiedot Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA).

Seuraavien esineiden toimittajien on koottava ja lähetettävä tietoja ECHAn SCIP-tietokantaan, jos esine sisältää SVHC-ainetta yli 0,1 painoprosenttia:

esineiden valmistajat ja kokoajat EU:ssa
esineiden EU:hun maahantuojat
esineiden jälleenmyyjät EU:ssa ja muut toimitusketjun toimijat, jotka saattavat esineitä markkinoille.

Suoraan kuluttajille esineitä toimittavien jälleenmyyjien (vähittäiskauppa) ei tarvitse toimittaa tietoja SCIP-tietokantaan. Jokaisen toimitusketjun yrityksen pitää tehdä oma ilmoitus.

Milloin: SCIP-velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia ja tiedot yli 0,1 painoprosenttia (w/w) SVHC-aineita sisältävistä tuotteista on toimitettava Euroopan kemikaalivirastolle 5.1.2021 alkaen. Suomessa velvoite on toimeenpantu kemikaalilakiin tehdyllä muutoksella, joka on tullut voimaan 19.7.2021.

Miten: SCIP-ilmoitus laaditaan ECHAn IUCLID-ohjelmalla, joka on saatavilla myös pilvipalveluna. Ohjelmalla laadittu ilmoitus lähetetään ECHAn ilmoitusportaalin (Submission Portal) kautta. Vaihtoehtoisesti SCIP-ilmoitus voidaan tehdä automaattisesti yrityksen omasta järjestelmästä hyödyntäen mahdollisuutta automatisoituun S2S-palveluun (System-to-System). Yksinkertaistetussa SCIP-ilmoituksessa (simplified SCIP Notification, SSN) toimitusketjun toimija voi viitata esim. EU:n sisäisen valmistajan jo tekemään SCIP-ilmoitukseen.

Hyödyt: SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista ja SCIP-tiedot julkaistaan ECHAn verkkosivuille kaikkien saataville. Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja täyttämään kemikaalilainsäädännön asettamat velvoitteet, selvittämään tarvittavat tuotetiedot sekä laatimaan laadukkaat SCIP-ilmoitukset tietokantaan. Ecobion palvelut räätälöidään aina yritysten tarpeiden mukaan ja ne voi sisältää esim. järjestelmien käytön opastusta, toimittajamateriaalien läpikäyntiä, tai apua ilmoitusten ryhmittelyssä.

Ecobio Manager -pilvipalvelua voidaan myös hyödyntää SCIP-velvoitteiden hoitamisessa. Ecobio Manager säädösseuranta auttaa pysymään ajan tasalla kemikaalilainsäädännön vaatimusten suhteen. Ecobio Manager -kemikaalihallintapalvelua voidaan hyödyntää tunnistamaan esineitä valmistavan yrityksen SVHC-aineet yrityksen kemikaaliluettelosta. Ecobio Manager -toimittajahallinta auttaa keräämään tietoja toimittajista ja tuotteista.

Ota yhteyttä SCIP-tietokantaan liittyen:

Anne Kallioinen

Sähköpostilla: anne.kallioinen@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 2303

Mikael Hirn

Sähköpostilla: mikael.hirn@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9454

Biodiversiteetti

Miksi: Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän kirjoa niin lajien runsautena, lajien perimän monimuotoisuutena kuin lajien elinympäristöjenkin moninaisuutena. Mitä monipuolisempi elinympäristömme on, sitä kestävämpi se on myös luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia häiriöitä vastaan. Tähän mennessä biodiversiteetti on kuitenkin köyhtynyt hälyttävällä vauhdilla ympäri maailmaa etenkin voimakkaan talouskasvun takia. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vähentää myös ihmisten hyvinvointia, sillä se esimerkiksi huonontaa ruokaomavaraisuutta ja lisää terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä.

Kenelle: Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

Milloin: Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä. Biodiversiteetin heikkeneminen uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia ja toimivuutta. Yritysten on aika aktivoitua biodiversiteettiasioissa ja tunnistaa toimintansa riippuvuudet luonnosta sekä toiminnasta aiheutuvat mahdolliset luontohaitat.

Miten: Luontojalanjäljen ja luontovaikutuksien selvittäminen elinkaaressa, luonnon monimuotoisuuden hallinta yrityksissä, luonnon monimuotoisuuden tiekartat toimialoille, yrityksille ja kunnille, luontokohteiden ennallistamisen suunnittelu, luontotutkimukset.

Hyödyt: Ecobion asiantuntijat ovat Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan rajapinnalla toimivia asiantuntijoita. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti sitä ympäröivään ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Ota yhteyttä biodiversiteettiin liittyen:

Henrik Österlund

Sähköpostilla: henrik.osterlund@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9457

12. 8. 2021

Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä

Tällä viikolla julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti korostaa ilmastokriisin hillinnän vaativan nopeita toimenpiteitä. Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 9.8. ensimmäisen osan kuudennesta ilmastonmuutosta koskevasta arviointiraportistaan. Ensimmäinen julkaistu osa käsittelee ilmaston nykytilaa ja sen tulevaisuutta keskittyen ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Toinen, ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevä osa ja kolmas, ilmaston lämpenemistä hillitseviä keinoja läpikäyvä osa julkaistaan ensi vuonna. Edellinen ilmastopaneelin laatima raportti julkaistiin vuonna 2013. Nyt julkaistu raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään, sillä tieto ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja tarkentunut huomattavasti aiempaan raporttiin verrattuna.

Raportti osoittaa merkittävän osan ilmaston lämpenemisestä aiheutuneen ihmisen toiminnasta. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C esiteollisesta ajasta, mutta lämpeneminen ei ole jakautunut maapallolla tasaisesti, vaan esimerkiksi pohjoiset ja arktiset alueet ovat lämmenneet vähintään kaksinkertaisella nopeudella keskiarvoon verrattuna. Enimmäkseen lämpeneminen johtuu hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja dityppioksidin, määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Nämä kaasut lämmittävät alailmakehää hidastamalla auringonsäteiden säteilyä pois maapallolta.

Raportissa todetaan lämpenemisen olleen odotettua nopeampaa ja se on jo käynnistänyt prosesseja, joiden hidastaminen tai pysäyttäminen vie jopa tuhansia vuosia. Esimerkiksi valtamerten lämpeneminen ja vedenpinnan nousu sekä jään ja lumen määrän vähentyminen ovat ilmiöitä, joissa muutokset tapahtuvat hitaasti ja joissa tähän mennessä tapahtuneet muutokset voivat olla jopa peruuttamattomia. Myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet ja voimistuneet ihmisen vaikutuksesta.

Ilmastopaneelin raporteille tyypilliset infograafit, päästökehitysskenaariot, on päivitetty uusimpaan raporttiin ja niiden mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 tai kahteen celsiusasteeseen vain tiukimmilla päästövähennystoimilla. Jotta 1,5 asteen päästötavoitteeseen päästäisiin, ihmiskunnan tulisi olla hiilineutraali kasvihuonekaasupäästöjen osalta vuoteen 2050 mennessä ja nettonegatiivinen sekä 1,5 että kahden asteen tavoitteessa noin vuoteen 2075 mennessä. Ilman erittäin merkittäviä päästövähennyksiä ilmasto tulee lämpenemään näiden kriittisten lämpötilarajojen yli 2000-luvun aikana. Kaikkien päästöskenaarioiden mukaan ilmasto tulee silti lämpenemään vuosisadan puoleen väliin asti.

Yrityksillä avaimet ilmastokriisin ratkaisemiseen

Yksilön valinnoilla on huomattavan suuri ja aliarvioitu merkitys ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa vuodessa, kun lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi hiilijalanjäljen olevan vain 2 500 kiloa. Kasvipainotteisen ruokavalion suosiminen, julkisilla tai pyörällä liikkuminen, kulutuksen karsiminen ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä yksilötasolla. Silti yrityksillä on usein vielä suuremmat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ja vaatimustason noustessa yrityksillä on mahdollisuus tarjota ympäristön kannalta kestäviä ja vähähiilisiä tuotteita ja palveluita ja siten pitää liiketoimintansa kannattavana.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä edellyttää koko järjestelmätason muutosta, jossa kuluttajien on muutettava suhtautumistaan omaan kulutustasoonsa ja -tapaansa ja toisaalta yritysten on kehitettävä toimintaansa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. Yritystoiminnan on kyettävä huomioimaan niin ilmastonmuutos kuin muutkin ympäristömuutokset siten, että toiminnan hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteettivaikutukset sekä erilaiset sosiaaliset vaikutukset ovat kestävällä pohjalla. Yritystason ratkaisuja voivat olla esimerkiksi pakkausmateriaalien vaihtaminen kierrätettäviin, raaka-aineiden hankinta toimittajilta, jotka ovat sitoutuneita päästövähennyksiin, uusien innovaatioiden, kuten biohiilen tai kierrätyslannoitteiden käyttöönotto tai kehitys, tai esimerkiksi sijoitustoiminnan keskittäminen vähähiilisiin yrityksiin.

Jotta muutokset toiminnassa ovat mahdollisia, yritysten on oltava tietoisia niiden nykyisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Yritys voi esimerkiksi selvittää toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt laskemalla toimintansa hiilijalanjäljen ja laatimalla toiminnalleen hiilineutraaliuteen tai -negatiivisuuteen tähtäävän suunnitelman. Myös toiminnan vaikutukset biodiversiteettiin — niin positiiviset kuin negatiivisetkin — on hyvä selvittää, jotta yritys voi toiminnallaan pyrkiä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen ekosysteemi sopeutuu köyhtynyttä ekosysteemiä paremmin muuttuvaan ilmastoon ja toisaalta saattaa lieventää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Hiilijalanjälkilaskentaa varten olemme kehittäneet myös laskurin, jota yritykset voivat maksutta käyttää omien kasvihuonekaasupäästöjensä selvittämiseen ensimmäisen, Ecobion laatiman laskennan jälkeen. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: IPCC Sixth Assessment Report, https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

Suomen ilmastopaneeli (2020): Kohtuullisen kulutuksen hanke, https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjaljen-pienennyttava/

Suomen ympäristökeskus (2019): Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300737

7. 4. 2021

Webinaari 15.4: Biodiversiteetti liiketoiminnan ytimessä

Tervetuloa mukaan biodiversiteetti webinaariimme 15.4.2021 kello 10.00-10.30!

Luonnon monimuotoisuuden asiantuntijamme Inka Voutilainen käy webinaarissa tiivistetysti läpi biodiversiteetin ajankohtaistilanteen osana liiketoimintaa, ja esittelee siihen liittyvät trendit, haasteet ja ratkaisut.

Luonto tarjoaa meille erilaisia ekosysteemipalveluita, joita ihmiset hyödyntävät. Ekosysteemipalveluiden toimivuus ja saatavuus ovat riippuvaisia monimuotoisesta ja hyvinvoivasta luonnosta. Biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden heikkeneminen uhkaavat ihmiskunnan hyvinvointia ja toimivuutta. Yritysten on aika aktivoitua biodiversiteettiasioissa ja tunnistaa toimintansa riippuvuudet luonnosta sekä toiminnasta aiheutuvat mahdolliset luontohaitat. Biodiversiteettivaikutusten tunnistaminen avaa yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia sekä auttaa varautumaan tulevaan.

Asiantuntijamme Inka Voutilainen vastaa webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

Mikä biodiversiteetin tila on nyt ja mitkä ovat biodiversiteetin keskeisimmät uhat?
Mitä biodiversiteettiin liittyen on tällä hetkellä pinnalla?
Miten biodiversiteettiä voi hallita osana yritysvastuuta ja miten yritys voi vaikuttaa toimintaansa aiheuttamiin luontohaittoihin?
Mitä nyt pitää tehdä ja miltä yrityksien etenemismalli näyttää?

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu biodiversiteettiaiheeseen tutustuville ja aiheen kanssa työtä aloitteleville yrityksille.

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 15.4.2021 kello 10.00-10.30

Voit ilmoittautua mukaan täältä!

Tervetuloa mukaan!

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.

3. 2. 2021

Luonnon monimuotoisuuden raportti yhdistää luontovarallisuuden talousmittareihin

Luonnon monimuotoisuus vähenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Tutkijat arvioivat että 70 prosenttia maailman nisäkäs-, sammakko-, lintu-, kala- ja liskolajien populaatioista on kutistunut 1970 jälkeen. Ihminen on toimillaan vastuussa monimuotoisuuden vähenemisestä. Maapallomme tarvitsee kiireellisiä toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Eilen tiistaina 2.2.2021 julkaistu 600-sivuinen raportti käsittelee luontoa varallisuutena. Cambridgen yliopiston taloustieteen professori Partha Dasguptan kokoama raportti käsittelee biodiversiteettiä ja on purkanut viestin talouden kielelle käyttämällä euroja ja dollareita.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on keskusteltu jo kauan

Tutkijat ja aktivistit ovat jo kauan varoitelleet monimuotoisuuden vähenemisestä. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut toimiin politiikassa, kulutustottumuksien muutokseen tai yritysten investointipäätöksiin. Cambridgen yliopiston tutkijat yrittävät ratkaista ongelmaa yhdistämällä monimuotoisuuden vähenemisen ja taloudelliset toimet. Kertomalla biodiversiteetin uhkista talouden kielellä Cambridgen tutkijat toivovat, että poliitikot, yritykset ja kansalaiset ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden paremmin.

”Arvioiden mukaan vuosina 1992–2014 henkeä kohti laskettu tuotettu pääoma lähes kaksinkertaistui ja inhimillinen pääoma lisääntyi noin 13 prosenttia globaalisti, mutta henkeä kohti laskettu luonnon pääoma väheni lähes 40 prosenttia.” (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review)

Raportti määrittelee luonnon varallisuutena

Todistamme tälläkin hetkellä sukupuuttoaaltojen kiihtymisen, eläinpopulaatioiden kutistumisen ja paikallisten ekosysteemien lähes täydellisen tuhoutumisen. Tämä todistaa, että luontopääomaamme ei ole vaalittu. Raportti määrittelee luonnon varallisuutena, jota ei ole kohdeltu hyvin.

Yhdistämällä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen taloudellisiin riskeihin raportti konkretisoi tilanteen myös taloudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi luonnon resurssien ylikulutus johtaa palveluiden ja tavaroiden tuotannon vaarantumiseen. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä talouskasvun heikentymiseen.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on taloudellisesti kannattavaa

Raportin mukaan monimuotoisuuden ylläpitäminen voidaan tulkita riskinhallintana. Jos onnistumme ylläpitämään monimuotoisuuden ennallaan, toimii se kuin riskin hajauttaminen tai vakuutus. Tätä todistaa myös yksi raportin pääviesteistä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on nyt taloudellisesti kannattavaa. Meidän on halvempaa suojella luonnon monimuotoisuutta nyt, kuin lähteä jälkikäteen yrittämään korjata ekosysteemiä.

Ratkaisuna luonnon monimuotoisuuden yhdistäminen talouteen

Raportin pääviestit alleviivaavat tärkeyden nähdä ihmiskunnan ja sen talousjärjestelmän osana luontoa, eikä sen ulkopuolisena järjestelmänä. Raportti todistaa myös, että luontopääoman huonontuminen tulee myös aiheuttamaan menetyksiä ja riskejä perinteisillä taloudellisilla mittareilla.

Ratkaisuna monimuotoisuuden vähenemiseen raportti esittää monta tapaa. Samalla tavalla kuin rakennukset, koneet, tiet ja osaaminen ovat mukana taloutta ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa, pitää myös luonnon olla mukana. Tätä varten on tärkeä kehittää uusia mittareita. On tärkeää, ettei bruttokansantuotetta käytetä ainoana mittarina, sillä siihen keskittyminen saattaa johtaa kestämättömään talouskasvun tavoitteluun, vaan on kehitettävä kokonaisvarallisuusmittari, joka ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden.

Raportin mukaan biodiversiteetin talousvaikutuksien pitäisi olla mukana osana yrityksien ja rahoittajien päätöksenteossa. Kulutuksen ja tuotannon mallien täytyy myös muuttua pohjia myöten. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kannustaen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jakamiseen.

Raportin mukaan myös ympäristötavoitteiden määrittäminen kokonaisille globaaleille toimitusketjuille on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi raportissa mainitaan väestönkasvun hillitseminen, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi rahoittamalla ohjelmia, jotka parantavat naisten koulutusta, tietotasoa ja taloudellista asemaa.

Raportin mukaan on tärkeää, että luonnonsuojelualueita laajennetaan. Myös sademetsien ylläpitoon voitaisiin myöntää valtiokohtaista tukea.

Raportin The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Sinua saattaa myös kiinnostaa:

Tuottavatko mittarit kiertotalouden ohjelmalle mahalaskun? Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Lue lisää uusista kiertotalouden tavoitemittareista ja mahdollisuuksista täältä!

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

Helsingin Sanomat: Tutkijaryhmä haluaa saada luonnon monimuotoisuudelle hintalapun – sen mukaan luonto on varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti

Helsingin Sanomat: Professori ehdottaa keinoja biodiversiteetin suojelemiseksi: Luontovarallisuus mukaan talousmittareihin ja luontoriskit sijoituspäätöksiin

The Royal Society: The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

14. 1. 2021

Kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus julkaistiin

Kiertotalous on keskeinen väline kestävän kehityksen toteuttamisen työkalupakissa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Työryhmätyönä valmistuneen ohjelman ehdotuksissa tavoitteiksi näkyy, että työ on ollut haasteellinen eikä yksimielisyyttä tavoitteista ole vielä täysin saavutettu.

Keskustelua erityisesti kiertotalouden tavoitemittareista onkin syytä vielä käydä. Tämä on tärkeää siksi, että tavoite- ja seurantamittarit vaikuttavat linjauksiin käytännön kiertotaloustoimenpiteistä. Ohjelma toteaa, että kiertotaloudelle ei ole vielä kehitetty hyviä, kokonaisvaltaisia mittareita. Tähän voidaan kuitenkin todeta, että edellytykset nyt esitettyjä mittareita paremmille ovat olemassa. Ohjelma menee seuraavaksi poliittiseen käsittelyyn, jonka tuloksena on kevään aikana tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätös. Siinä asetetaan konkreettiset tavoitteet kiertotaloudelle ja mahdollisesti mm. luonnonvarojen käytölle.

Konkreettiset tavoitteet luovat pohjan kehitykselle

Ohjelmassa ehdotetaan, että valtioneuvosto asettaa konkreettisen, todennettavan ja kunnianhimoisen tavoitteen, joka on yhteensopiva hiilineutraaliustavoitteen kanssa ja tukee sen saavuttamista. Kiertotalousohjelmassa on todettu tätä ajatusta toteuttamaan tavoitteiksi, että

Vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.
Resurssituottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.
Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä

Ohjelman ehdotuksissa tavoitteiksi ja myös seurannan indikaattoreiksi näkyy, että massapohjainen ajattelutapa ja mittarointi tuntuu edelleen saavan varsin suuren roolin jopa aivan kiertotalousajattelun ytimessä, vaikka näin ei saisi eikä tarvitsisi olla. Kiertotaloudessakin tulisi massoihin keskittymisen sijaan tähdätä isoon vaikuttavuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta. Toivottavasti ajattelua saadaan vietyä tähän suuntaan keväällä, kun valtioneuvoston periaatepäätöksen mittareista päätetään. Tämä on tärkeää siksi, että massapohjaiset mittarit eivät korreloi riittävän hyvin kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Kiertotalouden mittarit ja mahdollisuudet

Kiertotaloudessa tulee miettiä ratkaisuja, joissa tähtäin on kestävän kehityksen kolmessa tulokulmassa (ympäristö, talous, sosiaalinen). Vastaavasti kiertotalouden mittarit kannattaa kytkeä mahdollisimman suoraan kestävään kehitykseen ja sen kolmeen mainittuun tulokulmaan. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea myös puhtaasti massapohjaisten tavoitemittarien välttämistä. Tämä on tärkeää siksi, että massapohjaiset mittarit, kuten esimerkiksi raaka-aineiden kulutus (DMC, RMC) eivät kuvaa edistymistä missään kestävän kehityksen kolmesta tulokulmasta.

Kiertotaloudelle ehdotettavien tavoitemittarien kohdalla voidaan ja kannattaakin aina esittää kysymys: miksi tämä on tärkeää? Vastaus paljastaa nopeasti sen, onko iso kuva, eli kestävän kehityksen tavoittelu osattu pitää mukana, ja usein myös sen miksi yhteys siihen on mahdollisesti katkennut.

Ohjausryhmää vetänyt työelämäprofessori Reijo Karhinen korosti ohjelmaehdotuksen julkistuswebinaarissa 13.1.2021, että kiertotalous on ratkaisu niin ympäristö- kuin taloushaasteisiin. Sitä tarvitaan, jotta esimerkiksi hiilineutraalius voidaan saavuttaa. Karhisen mukaan onkin aika uudistaa käsityksemme kiertotaloudesta, ja jonain päivänä alamme puhua pelkästään kestävästä taloudesta.

Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä kiertotalouden ratkaisuissa!

Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Tähän kannattaakin viimeistään nyt tarttua yrityksissä. Ohjelmaehdotus esittää toteuttamiselle kohdennettua rahoitusta, mikä oikein suunnattuna varmasti vauhdittaa yritysten siirtymää kiertotalouteen. Ecobion asiantuntijat auttavat kiertotalouden erilaisissa ratkaisuissa. Meiltä löytyy osaamista mm:

Kiertotalouden liiketoimintamalleista yritysnäkökulmasta
Kiertotalouden mittareista makro- ja mikrotasolla
Kiertotaloutta toteuttavasta tuotekehityksestä
Materiaalitehokkuudesta ja materiaalikatselmuksista
Teollisista symbiooseista
Kemikaalien hallinnasta kiertotaloudessa
Kiertotalouden menetelmäkehityksestä yritysnäkökulmasta

Kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus ja aineistot saatavana YM:n sivuilla: https://ym.fi/kiertotalousohjelma

Ota yhteyttä

Henrik Österlund

Sähköpostilla: henrik.osterlund@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9457

Teksti: Henrik Österlund

Kuva: Shutterstock

Lähteet: Ympäristöministeriö

11. 1. 2021

Kestävän kehityksen yritystalous – New in sustainable finance

Vastuullisuus vetää pääomia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pääomat ovat kaksinkertaistuneet vastuullisuusrahastoissa. Viimeisen vuoden aikana sekä Euroopan että USA:n osakemarkkinoilla ympäristön (e), sosiaalisuuden (s) ja hyvän hallinnon (g) asioihin profiloituneet indeksit tuottivat jonkin verran emoindeksejään paremmin. Indeksejä on monenlaisia ja sijoittajan ja muun rahoittajan on vaikea tällä hetkellä tietää, mitä indeksit pitävät sisällään ja miten niitä voi vertailla keskenään. Euroopan Unioni pyrkii ratkaisemaan vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden ongelmaa uusilla säädöksillä ja siten vahvistamaan puhtaampaa taloutta.

EU ohjaa pääomia kohti kestävää kehitystä

EU:n uusi kestävän kehityksen rahoituksen (sustainable finance) lakipaketti ohjaa pääomia kohti kestävän kehityksen investointeja määrittelemällä työkaluja ja velvoitteita kestävyyden arviointiin ja raportointiin. Sen osana Euroopan Unioni on julkaissut yhtenäisen EU:n luokitusjärjestelmän (EU Taxonomy Regulation) kestävän kehityksen toiminnoille. Luokitusjärjestelmä tarjoaa harmonisoidut kriteerit määritellä, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Luokitus tulee kattamaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vesivarannot ja kiertotalouden. Toimintojen luokitus yhtenäistää kestävän kehityksen raportointia ja helpottaa sijoittajien ja muiden taloudellisten toimijoiden investointipäätöksiä. Luokitus on uutta yrityksille ja siihen valmistautuminen on ajankohtaista juuri nyt.

Lisäksi Komissio aikoo kesäkuussa 2021 hyväksyä säädöksen, joka tarkentaa yritysten ei-taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä määrittelemällä, miten ja missä laajuudessa yritysten tulee raportoida toimintansa edellä mainitun luokituksen mukaisesti.

Ensimmäiset EU:n luokitusjärjestelmän mukaiset yritys- ja sijoittajaraportoinnit tulee julkaista vuoden 2022 alkupuolella vuoden 2021 taloudellisista tiedoista.

Webinaari 28.1.2021: “New in Sustainable Finance: How to apply EU’s taxonomy regulation and reporting requirements”

Kiinnostaako yritysrahoitus? Tunnetko EU:n kestävän kehityksen vaatimukset? Mietityttääkö, kuinka valmistautua vaatimuksien toteuttamiseen?

Tervetuloa kuuntelemaan lisää kestävän yritystalouden (sustainable finance) uusista vaatimuksista ja tavoista edetä raportoinnin kehittämisessä aikataulujen mukaisesti.

Tule mukaan maksuttomaan englanninkieliseen webinaariimme torstaina 28.1.2021 kello 9.00, jossa asiantuntijamme käy läpi EU:n kestävän rahoituksen taksonomian velvoitteet.

Ilmoittaudu mukaan ja lue lisää täältä!

Teksti: Sanna Perkiö

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Kauppalehti 5.1.2021. ”Vastuullisuus sai vauhtia koronasta”

https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/sustainable-finance/eu-taxonomy-sustainable-activities_en

5. 1. 2021

Helmi-elinympäristöohjelman luonnosversio on nyt avoin kommenteille

Ympäristöministeriö tiedotti 4.1.2021 Helmi-ohjelman olevan valmis kommentoitavaksi. Helmi-ohjelma on suunnitelma 2030 saakka ulottuvista tavoitteista ja toimenpiteistä koskien Suomen luonnon hyvän tilan turvaamista. Ohjelman sisältöön voi ottaa kantaa 31.1.2021 saakka otakantaa.fi-palvelussa.

Helmi-elinympäristöohjelman tarkoituksena on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen torjumalla elinympäristöjen vähenemistä ja niiden laadun heikkenemistä. Ohjelma asettaa laadulliset ja määrälliset tavoitteet vuoteen 2030. Nämä keskittyvät viidelle elinympäristölle: soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle. Sekä luonnonsuojelualueet että niiden ulkopuoliset alueet ovat osa ohjelmaa. Helmi-ohjelmaluonnos määrittää myös poikkileikkaavina teemoina selvitykset, inventoinnit, tutkimus ja tietojärjestelmät sekä viestintä, sidosryhmäyhteistyö ja Helmi-ohjelman organisoituminen.

Ympäristöministeriön tavoitteena on saada ohjelma hyväksyttyä ohjausryhmässä maaliskuun 2021 lopussa ja ympäristöministeriössä tapahtuvan valmistelun jälkeen päätös voidaan viedä valtioneuvostoon. Alkuvuodesta 2021 Helmi-ohjelman seurantoja, aikataulua sekä kustannuslaskelmia vielä selvennetään.

Avoin kommentointi tuo lisänäkökulmia ohjelmaan

Ympäristöministeriö on halunnut avoimella kommentoinnilla selvittää, mitä mieltä eri sidosryhmät ovat ohjelmasta, sen tavoitteista ja toimenpiteistä. Avoin kommentointi tuo mukanaan myös uusia näkökulmia, joita ei valmistelussa ole vielä huomioitu.

Helmi-ohjelma on tärkeä Suomen luonnolle, sillä se vahvistaa luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa elinympäristöjen tilaa. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

Voit lukea enemmän ohjelmasta ja ottaa kantaa täällä.

Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

Tähän mennessä luonnon monimuotoisuus on ollut vielä hyvin pienessä roolissa yritysmaailmassa. Muuttuva ilmasto ja uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeätä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ecobion asiantuntijat auttavat sinua! Ota yhteyttä!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

+358 (0) 207 569 450

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ym.fi/-/helmi-elinymparistoohjelman-luonnosversio-avoimesti-kommenteille

22. 12. 2020

Ilmastonmuutos suurin uhka maailman luonnonperintökohteille

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton joulukuussa julkaiseman raportin mukaan ilmastonmuutos on suurin uhka maailman luonnonperintökohteille. Kolmen vuoden välein julkaistavan raportin mukaan ilmastonmuutos on ohittanut vieraslajit, jotka olivat edellisen, vuonna 2017 julkaistun, raportin merkittävin luonnonperintöä uhkaava tekijä. Ilmastonmuutos vaarantaa kolmasosaa luonnonperintökohteista luoden paineita esimerkiksi Australian Isolle valliriutalle, joka sai ensimmäistä kertaa kriittisesti vaarantuneen merkinnän kolmesti julkaistussa raportissa.

UNESCO:n maailmanperintökohteiden joukossa on 252 luonnonperintökohdetta, jotka on tunnistettu maailman tärkeimmiksi luonnonsuojelukohteiksi. Kohteiden luonto on arvokas niiden lajirunsauden tai harvinaisten lajien esiintyvyyden kannalta, ekologisten prosessien koskemattomuuden vuoksi sekä upeiden maisema-arvojen takia. Luonnonperintökohteiden tilaa tarkkaillaan, jotta niiden monimuotoisuus pysyy hyvänä ja lajien elinvoimaisuutta voidaan parantaa entisestään.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton raporttien myötä luonnonperintökohteiden hyvinvointia on alettu seurata entistä tiiviimmin ja niiden suojelutoimenpiteitä on tehostettu. Kohteista 63 prosenttia luokitellaan tilaltaan hyviksi tai sellaisiksi, jotka herättävät vain vähän huolta. Huomattavan huolta herättäviksi kohteista luokitellaan 30 prosenttia ja seitsemän prosenttia kohteista on tilaltaan kriittisiä. Edelliseen raporttiin verrattuna 16 kohteen tila on huonontunut ja vain kahdeksan tila parantunut.

Monet ihmistoimet heikentävät luonnon monimuotoisuutta

Ilmastonmuutos uhkaa luonnonperintökohteita ja niiden ainutlaatuista monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä metsäpalojen riskiä, kuivuutta, korallien haalistumista ja harvinaisten sääilmiöiden toistuvuutta. Toiseksi suurin uhka ilmastonmuutoksen jälkeen ovat vieraslajit, joiden jälkeen on listaus suoraan ihmisen aiheuttamia toimia: turismi, metsästys, kalastus, erilaiset tulipalot ja karjan laidunnus. Näiden riskitekijöiden välillä on kuitenkin suurta alueellista vaihtelua. Laidunnuksen aiheuttamat ongelmat näkyvät eniten Etelä-Amerikassa, kun taas metsästys ja kalastus uhkaavat erityisesti Afrikan, Aasian ja Karibian alueita. Jätteiden puutteellinen käsittely ja muovin päätyminen meriin on Arabimaiden suurin ongelma. Covid-19-pandemian seurauksena turismin haittavaikutukset ovat vähentyneet, mutta toisaalta turismin tuomien tulojen vähennyttyä salametsästys ja luonnonvarojen laiton käyttö on lisääntynyt, kun alueiden valvonta on heikentynyt.

On kuitenkin myös alueita, joilla luonnonperintökohteen suojelutoimet ovat onnistuneet hyvin ja luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi Seychellien palmupuumetsien eheytyminen sekä Norsunluurannikon kansallispuiston tilan nopea kehitys kriittisesti vaarantuneesta hyväksi ovat menestystarinoita, joiden takana on kansallista lainsäädäntöä, suojelutoimenpiteitä ja valvontaa sekä paikallisten asukkaiden tietoisuuden lisääntymistä. Nämä esimerkit ovat osoituksia siitä, että asioita on mahdollista muuttaa, kun vain tahtoa on tarpeeksi.

Toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämiseksi ja niihin sopeutumiseksi ovat tärkeitä ja niitä on tehtävä nyt. Maailman luonnonperintökohteet ovat ainutlaatuisia runsaan monimuotoisuuden keskittymiä, joiden suojeleminen on tärkeää jo lajien itseisarvon vuoksi, mutta myös niiden ihmisille tarjoamien ekosysteemipalvelujen kannalta. Terveet ja runsaslajiset meret ja metsät tarjoavat niin puhdasta ilmaa ja vettä kuin runsaita vilja- ja hedelmäsatojakin. Ilmastonmuutoksen hillintään vaikutetaan kansainvälisellä ja kansallisella lainsäädännöllä, mutta myös yksittäisten ihmisten valinnoilla ja kulutustottumuksilla on merkitystä.

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://www.iucn.org/news/secretariat/202012/climate-change-now-top-threat-natural-world-heritage-iucn-report

16. 12. 2020

Teknologiateollisuus edistää luonnon monimuotoisuutta – Ecobio asiantuntijana hankkeessa

Teknologiateollisuus ry julkaisi maanantaina 14.12.2020 biodiversiteettilinjaukset toimialalle. Ecobio oli valmistelussa asiantuntijakumppanina laatimassa biodiversiteetin tiekarttaa toimialalle. Hankkeessa luotiin ainutlaatuinen luonnon monimuotoisuuteen keskittynyt suunnitelma. Arvostamme yhteistyötä Teknologiateollisuuden kanssa ja olemme ylpeitä voidessamme kertoa yhteistyöstä biodiversiteetin parissa. Hankkeen perustana toimi teknologiayritysten tarve selvittää ja hallita omaa jalanjälkeään luonnon monimuotoisuudessa.

Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on keskeinen kestävän kehityksen osatekijä. Biodiversiteettilinjaukset luovat teknologiateollisuusyrityksille mahdollisuuksia ja kilpailuetua muun muassa kansainvälisillä markkinoilla ja osoittavat aitoa vastuunottamista maapallon tulevaisuudesta. Resurssiviisas tuotanto voi esimerkiksi toimia vahvana kilpailuetuna osana toimitusketjua. Luonnon ja sen monimuotoisuuden ottaminen huomioon luo vastuullisemman väylän uusille markkinoille, tuotteille ja palveluille maailmanlaajuisesti.

Ecobio tarjoaa luonnon monimuotoisuuden asiantuntijapalveluja yrityksille. Biodiversiteetin asiantuntijamme auttavat yrityksiä selvittämään luontovaikutuksia tuotteiden ja palveluiden elinkaaren eri vaiheissa ja toimimaan ennakoivasti taloudellisia tekijöitä huomioon ottaen. Lisää tietoa luonnon monimuotoisuuden asiantuntijapalveluistamme löydät täältä.

Seuraavassa Teknologiateollisuus ry:n lehdistötiedotteessa on lisätietoa hankkeesta (lähde).

Teknologiateollisuus ry on vahvistanut toimialalle biodiversiteettilinjaukset. Niissä sitoudutaan tukemaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitetta, jonka mukaan luonnon monimuotoisuus on lähtenyt toipumaan vuoteen 2030 mennessä.

Teknologiateollisuus, sen jäsenyritykset sekä kestävän kehityksen asiantuntijayritys Ecobio oy ovat laatineet biodiversiteettikokonaisuuden, jonka tavoitteena on auttaa ja tukea teknologiateollisuusyrityksiä luonnon monimuotoisuuden hallinnassa.

Biodiversiteetin ja luonnon tarjoamien tuotanto- eli ekosysteemipalveluiden tila on nopeasti heikkenemässä, ja tällä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Kehityssuunta on mahdollista muuttaa, mutta se edellyttää nopeita ja mittavia toimia yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.

– Toimialamme yrityksillä on suoria tai välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Haluamme osaltamme toimia siten, että uhkaava luontokato pystytään väistämään. Kannustamme yrityksiämme tähän, ja nyt – uusien ohjeidemme, verkostojemme ja käytäntöjemme avulla – ne voivat edistää omia biodiversiteettitavoitteitaan. Lisäksi tärkeää on kiteyttää, mitä hyötyä tästä on liiketoiminnalle, kertoo johtaja Helena Soimakallio.

Ohjelmassa on tavoitteita aina vuoteen 2050 saakka. Niiden mukaan Teknologiateollisuus ry edistää ja tukee yritysten toimia biodiversiteetin turvaamiseksi, tavoitteiden asettamiseksi sekä biodiversiteetin hallinnan viemiseksi osaksi yritysstrategiaa. Yrityksiä kannustetaan vapaaehtoisiin toimiin biodiversiteetin hyvän tilan edistämiseksi jo ennen lainsäädännöllisiä velvoitteita.

Teknologiateollisuus ei tavoittele vain biodiversiteetin turvaamista vaan myös sen lisäystä.

Avainroolissa ovat yritykset, joissa biodiversiteetin hallinta edistyy merkittävästi vuoteen 2030 mennessä ja jotka voivat auttaa myös muita sektoreita kuten kaupunkeja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Samalla sen huomioiminen tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetua myös globaaleilla markkinoilla, esimerkiksi resurssiviisaamman tuotannon kautta.

– Yritykset voivat tuottaa asiakkailleen lisäarvoa tarjoamalla biodiversiteettihaasteisiin ratkaisuja, ja luonnon huomioiminen tarjoaa aiempaa vastuullisempia väyliä uusille markkinoille, tuotteille ja palveluille maailmanlaajuisesti. Toimitusketjujen vakaus ja ennustettavuus paranee ja suhteet sidosryhmiin mitä todennäköisimmin kohentuvat, luettelee johtava asiantuntija Pirita Lindell.

Koska biodiversiteetti on globaali haaste, tulevat siihen liittyvät kysymykset todennäköisesti olemaan ratkaisevassa asemassa rahoituksen, asiakkuuksien, yhteiskunnallisten toimilupien saamisen sekä sääntelyn kannalta. Edelläkävijäyritykset saavat muuttuvassa toimintaympäristössä vahvemman markkina-aseman sekä maine-edun vastuullisesta toiminnastaan suunnannäyttäjinä toimialallaan.

– Biodiversiteetin hallinta kannattaa mieltää strategisesti osana yrityksen arvonmuodostusta. Talous ja sen myötä hyvinvointimme on hyvin riippuvainen luonnonvarojen kestävästä käytöstä, Lindell toteaa.

Ilmastonmuutoksen ratkaisu ja biodiversiteetin hallinta tulee nähdä kokonaisuutena, koska niillä on vahva yhteys. Teknologiateollisuuden aiemmin tekemät ilmasto- ja kiertotalousratkaisut ovat keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden toteuttamisessa ja siten luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä. Teknologiateollisuus ry on sitoutunut ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseen enintään 1,5 asteeseen.

Teksti: Emma Björkqvist & Teknologiateollisuus

Kuva: Shutterstock