Home » Blogi: Päästökatot ja Science Based Targets liiketoiminnassa

biosidi

Blogi: Päästökatot ja Science Based Targets liiketoiminnassa

Valtioille kohdistetut päästökatot ja yrityksien päästöleikkaukset hillitsevät ilmastonmuutosta. Pariisin ilmastosopimusta tiukemmat päästötavoitteet toimivat yrityksen kilpailuetuna ja auttavat valmistautumaan tulevaan säätelyyn.

Päästöleikkauksista hyötyä ympäristölle ja liiketoiminnalle

Ilmastonlämpenemistä ja fossiilisten energianlähteiden käyttöä pyritään estämään päästökatoilla, joita ovat asettaneet mm. YK ja kansainväliset järjestöt. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksessa päästötavoitteista. Kansainvälisistä järjestöistä merkittävin toimija on Science Based Targets -aloite, joka pyrkii sitouttamaan yritykset Pariisin ilmastosopimusta selvästi tiukempiin päästötavoitteisiin. EU taas ohjaa jäsenmaitaan ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseen lainsäädännöllä, jota jokaisen valtion tulee soveltaen noudattaa. EU ei kuitenkaan säädä hiilidioksidin päästövähennyksistä kansainvälisten sopimusten takia.

Pariisin ilmastosopimuksella sovittujen päästörajojen soveltamisella ilmaston lämpötilan on laskettu nousevan noin 3-4 ˚C verrattuna aikaan ennen teollistumista. Näin merkittävällä lämpötilan nousulla on huomattavia globaaleja vaikutuksia mm. maankäytön muutoksiin ja ääri-ilmiöihin. Tieteellisen tutkimuksen keinoin on selvitetty, että vielä tehokkaamman päästöjen vähentämisen seurauksena voidaan saavuttaa alle 2 ˚C nousu suhteessa aikaan ennen teollistumista. Päästötasoja, jotka mahdollistavat alle 2 ˚C lämpötilan nousun, kutsutaan termillä ”Science based targets” eli tieteeseen perustuvat tavoitteet.

Tieteeseen perustuvien tavoitteiden soveltamisesta vastaavat Carbon Disclosure Project, YK:n Global Compact -aloite, maailman luonnonvarainstituutti ja WWF. Tarkoituksena on saada yritykset sitoutumaan Pariisin ilmastosopimusta tiukempiin päästötavoitteisiin. Valtioiden ilmastotoimet Pariisin sopimuksen perusteella eivät ole riittäviä, joten yritysten omat toimen määrittävät ilmastonlämpenemisen tason.

Lähes viidesosa maailman 500 suurimmasta yrityksestä on sitoutunut päästötavoitteisiin. Vuonna 2018 päästötavoitteiden soveltamiseen sitoutui 130 uutta yritystä ja yhteensä sitoutuneita yrityksiä on 488 kpl. Suomalaisista yrityksistä tiukemmat päästötavoitteet ovat ottaneet tähtäimeen Alma Media, Elisa, Kesko, Lassila & Tikanoja, Metsä Board, Nokia, Nokia Renkaat, Outokumpu, Outotec, S-Ryhmä, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Valmet.

Yritykset hyötyvät panostuksesta päästöleikkauksiin, sillä tällöin ne pysyvät päästökattosäätelyn edellä ja luovat mainetta edelläkävijöinä, mikä heijastuu suoraan rahoittajien ja asiakkaiden kiinnostukseen. Pitkällä tähtäimellä päästöleikkaukset myös ovat suoraan taloudellisesti kannattavia, kun hiiliresurssien hinta nousee. Yritysten keinoja saavuttaa päästötavoitteet ovat mm. uusiutuvien energianlähteiden laajempi käyttö, energiantehokkuuden parantaminen ja uusien, hiilen käytön lopettamiseen keskittyvien liiketoimintamallien toteuttaminen. Tiukkoihin päästötavoitteisiin pääseminen vaatii näiden kaikkien keinojen samanaikaista soveltamista.

EU:n päästökattojen soveltaminen

EU pyrkii lainsäädännöllään säätelemään ilmanlaatua terveyden- ja ympäristönsuojelun näkökulmasta. EU on asettanut päästökattoja, joita se soveltaa lainsäädännön keinoin.

EU on vuonna 2001 säätänyt päästökattodirektiivin (2001/81), joka sisälsi valtiokohtaiset vähentämistavoitteet ilmaan johdettaville päästöille. EU uudisti päästökattodirektiiviä vuonna 2016 (”uusi päästökattodirektiivi”, 2016/2284), jossa asetettiin uudet vähentämistavoitteet rikkidioksidille (SO2), typen oksideille (NOx), pienhiukkasille (PM2,5), haihtuville orgaanisille yhdisteille (VOC) ja ammoniakille (NH3). Vanhassa päästökattodirektiivissä ei ollut velvoitetta vähentää pienhiukkaspäästöjä, jotka on todettu terveydelle haitallisimmiksi ilmapäästöiksi.

Uusi päästökattodirektiivi piti saattaa kansallisesti voimaan 1.7.2018 mennessä, mutta prosessi on venynyt. Direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ympäristönsuojelulain muutoksella ja muutoksesta on annettu hallituksen esitys. Muutos astunee voimaan syksyn 2018 aikana. Uusia päästövelvoitteita aletaan soveltaa vasta vuodesta 2020 alkaen. Päästöjen raportointia komissiolle koskeva velvoite on tullut voimaan jo 15.2.2017. Suomi on toimeenpannut tämän velvoitteen Suomen ympäristökeskuksen ilman epäpuhtauksiin liittyviä tehtäviä koskevalla täydentävällä määräyksellä (YM5/00/2017).

Muutos ei vaadi toimenpiteitä toiminnanharjoittajille, sillä se koskee kansallisia toimia ilmanlaadun parantamiseksi, kuten ilmansuojeluohjelman laatimista. Ilmansuojeluohjelman tulee sisältää tarvittavat kansalliset toimenpiteet päästöjen vähentämisvelvoitteiden noudattamiseksi. Suomen ympäristökeskus SYKE arvioi uuden direktiivin soveltamisen johdosta Suomelle aiheutuvia vaatimuksia ja arvioinnin perusteella Suomi alittaa sille asetetut päästöjen vähentämisvelvoitteet pääosin jo voimassa olevien EU-säädösten toimeenpanolla.  Arviointi tullaan kuitenkin täsmentämään direktiiviin tehtyjen muutosten takia.

Vaatimustenmukaisuus ja kilpailuetu samassa paketissa

Vaikka EU:n päästökatot eivät suoraan vaikuta yrityksen toimintaan, välillisiä vaikutuksia, mm. päästörajoituksia, niiden soveltamisesta voi seurata. Fossiilisten energianlähteiden käytöstä syntyy ilmastonlämpenemistä aiheuttavan hiilidioksidin ohella myös päästökattodirektiivillä rajoitettuja terveydelle vaarallisia pienhiukkaspäästöjä. Näin ollen liiketoimintamallit, joilla voidaan lisätä uusiutuvien energianlähteiden käytön osuutta, sekä tehokkaammat energiaratkaisut nostavat sekä ilmanlaatua että vähentävät ilmastonlämpenemistä. Yritykselle tällaisten toimenpiteiden soveltaminen on erittäin suositeltavaa ja kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Samalla yritys pystyy varautumaan tulevaan säätelyyn sekä hiilidioksidin että muiden ilman epäpuhtauksien osalta.

Päästövähennyksiin asiantuntijan avulla

Ecobio on auttanut useita yrityksiä uusien kiertotaloutta tukevien ratkaisujen soveltamisessa. Tehokkaita päästövähennykset mahdollistavia keinoja ovat mm. energiatehokkuusselvitykset, hiilijalanjälkilaskenta ja materiaalikatselmukset. Ecobio on myös järjestänyt erilaisia kiertotalouteen liittyviä työpajoja sekä auttanut yrityksiä päästötavoitteiden laskemisessa. Mikäli yrityksesi päästöjen vähentäminen kiinnostaa, ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

 

Masi Mailammi, 

Projektipäällikkö, konsultti

11.10.2018, Helsinki