Home » Johtaminen

Kategoria: Johtaminen

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) tulee sovellettavaksi tammikuusta 2024 lähtien. CSRD kasvattaa ja yhtenäistää yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Jatkossa yritysten tulee raportoida sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Corporate Sustainability Reporting Directive vaikuttaa noin 50 000 yritykseen Euroopassa.

CSRD myötä yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän vastuullisuutta ja kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

Mitä yrityksiä CSRD koskee?

Corporate Sustainability Reporting Directive velvoitteiden soveltaminen alkaa vaiheittain eri kokoisiin yrityksiin:

  • Tammikuusta 2024 lähtien pörssilistatut yritykset, joilla on yli 500 työntekijää (eli ne, jotka jo kuuluvat Non-Financial Reporting Directive -raportointivelvoitteen piiriin), ovat velvollisia laatimaan kestävyysraportin ja julkaisemaan tietoja EU:n taksonomian mukaisesti.
  • Tammikuusta 2025 lähtien listaamattomat ja listatut yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa.
  • Listatut pk-yritykset 1. tammikuuta 2026 alkaen.
  • Tammikuusta 2028 lähtien CSRD laajenee EU:ssa toimiviin kolmansien maiden yrityksiin, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa.

CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten tulee raportoida eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

EU-komissio julkaisi standardit (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) ja aloitti neljän viikon palautteenkeruujakson ensimmäisille 12  kestävyysraportointistandardille. Palautteita on mahdollista antaa  7. heinäkuuta 2023 saakka.

Nämä pakolliset raportointistandardit pyrkivät varmistamaan, että yritykset ovat täysin avoimia vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Standardit toimivat myös keskeisenä työkaluna viherpesun torjunnassa. Uudet standardit auttavat yrityksiä viestimään ja hallitsemaan kestävyyden suorituskykyään tehokkaammin.

Neljän viikon palautteenkeruujakson jälkeen komissio käsittelee saadun palautteen ja viimeistelee standarditelokuun loppuun mennessä. Kun ne on hyväksytty, standardit otetaan käyttöön niiden yritysten toimesta, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) raportointivaatimuksia. Tämä on jälleen yksi askel kohti kestävän EU-talouden tavoitetta.

Vaatimukset eri yrityksille otetaan käyttöön asteittain yrityksen koon ja liikevaihdon kaltaisten tekijöiden perusteella. Lisäksi kaikkien kestävyysraporttien tietojen tulee olla riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamia. CSRD myös tukee ja vaatii raportointia digitaalisessa muodossa.

Näin valmistaudu kestävyysraportointiin

Vuonna 2023 valmistaudu luomalla raportointitoiminnot ja -järjestelmä. Varmista, että sinulla on olennaisuusarviointi tehtynä ja olennaisten aiheiden mukaisesti määritellyt selkeät suorituskykymittarit (KPI:t), tavoitteet ja suunnitelma vuoden 2024 raportointivaatimuksia varten.

Vuonna 2024 kerää tietoja läpi vuoden, 2025 vuoden raportointia varten ja käy ne läpi asiantuntijoiden kanssa.

Vuonna 2025 tarkastele raportointitoimintojasi ja -järjestelmiäsi vuoden 2026 raportointia varten. On myös hyvä huomata, että monet yritykset, jotka eivät vielä kuulu CSRD:n piiriin, joutuvat raportoimaan CSRD:n soveltamisalassa olevile yrityksille, jotka tarvitsevat tietoa toimitusketjunsa vaikutuksista.

Yritysten kestävyysraportointi, CSRD.

CSRD-raportoinnin vaatimukset

CSRD lisää vaatimuksia Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin päälle. NFRD:n mukaan suurten yritysten tulee raportoida seuraavista asioista:

  • ympäristökysymykset
  • sosiaaliset asiat ja työntekijöiden kohtelu
  • ihmisoikeuksien kunnioittaminen
  • korruption ja lahjonnan vastustaminen
  • monimuotoisuus yrityksen hallituksessa (iän, sukupuolen, koulutuksen ja ammatillisen taustan näkökulmasta)

Yritysten kestävyysraportointi direktiivin mukaan yritysten tulee raportoida myös mm. seuraavista asioista:

  • ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
  • ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja taloudelliseen suunnitteluun
  • prosessit ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin
  • mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja hallintaan
CSRD:n vaikutus liiketoimintastrategiaan

Kestävyys ja vastuulliset toimintatavat saavat tulevaisuudessa suuremman roolin yritysten arvioinnissa. Raportointivelvoitteiden lisäksi CSRD asettaa muitakin vaatimuksia yrityksille. Tulevaisuudessa yritysten tulee suunnitella, miten ne ottavat ilmasto- ja muut kestävyysriskit huomioon liiketoimintamallissaan ja strategiassaan sekä siirtymisessä ilmastoneutraaliin talouteen.

Yrityksen johdon ja hallituksen roolia on nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen liiketoimintaan on kasvanut. Tämä edistää rahoitusta, jota yritykset voivat saada kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suuntaviivat ovat selvät myös niille, jotka eivät vielä ole voineet osallistua vastuullisen liiketoiminnan luomiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt nopeuttavat markkinoita ja luovat uusia kasvumahdollisuuksia yrityksille.

Suuret yritykset ovat jo velvollisia julkaisemaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on linjassa EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Ensimmäinen EU-taksonomian raportointi oli määrä tehdä alkuvuodesta 2023.

CSRD:n hyötyjä

Euroopan parlamentin mukaan CSRD parantaa olemassa olevaa lainsäädäntöä (NFRD) vaatimalla yrityksiltä yksityiskohtaisempia tietoja niiden vaikutuksista ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin standardeihin, jotka ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.

Mitä voimme odottaa sopeutumalla CSRD vaatimuksiin:

  • Yhdenmukaistettu raportointi yritysten toimista ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi, mahdollistaen kestävyysraporttien vertailun keskenään.
  • Suorat rahoitukset ja sijoitukset toimintoihin ja yrityksiin, jotka luovat positiivisen tai ”nettonollan” vaikutuksen ympäristöön ja yhteiskuntaan.
  • CSRD pakottaa johdon sopeuttamaan tai parantamaan strategioitaan kestävän kehityksen ja EU:n ilmastotavoitteiden kanssa yhteneväisiksi.
  • CSRD velvoittaa yrityksiä lieventämään riskejä, kuten ilmastoriskejä, mikä auttaa yrityksiä varmistamaantoimintaansa pitkällä aikavälillä.

On suositeltavaa selvittää mitä muutoksia CSRD:n vaatii yritysten omalle toiminnalle mahdollisimman pian sääntelyn laajan soveltamisalan vuoksi. Se mistä yrityksen kannattaa aloittaa, riippuu yrityksen nykyisestävastuullisuustilanteesta ja siitä, kuinka hyvin yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan on dokumentoitu ja raportoitu aikaisemmin.

Jos haluat keskustella enemmän CSRD:stä, älä epäröi ottaa yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai lähettää sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi


    The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report – Nyt on aika toimia

    Välittömät, nopeat ja laajamittaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat tarpeen maailmanlaajuisen lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5°C asteeseen ja ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten lieventämiseksi. Samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on myös välttämätöntä, erityisesti haavoittuvien yhteisöjen ja ekosysteemien kannalta.

    Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo maailmanlaajuisesti

    Raportti korostaa, että ilmastonmuutos ei ole jokin kaukainen uhka, vaan nykypäivän todellisuus, jolla on jo merkittäviä vaikutuksia ihmisiin ja luontoon. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa yhä useammat ja voimakkaammat helleaallot, kuivuudet, tulvat ja metsäpalot, sekä merenpinnan nousu ja valtamerien happamoituminen.

    Vielä voimme estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset

    Vaikka raportti maalaa synkän kuvan, toivoa on yhä. Raportissa todetaan, että meillä on yhä lyhyt aikaikkuna estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. Tämä vaatii kuitenkin välittömiä ja päättäväisiä toimia hallituksilta, yrityksiltä ja yksilöiltä ympäri maailmaa.

    The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report was released in March 2023. Read this short summary of key findings from the report!

    IPCC-raportin viesti on selkeä yrityksen johdolle

    Raportin keskeinen viesti on, että maailma kokee jo ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotka vain pahenevat tulevina vuosikymmeninä, vaikka ryhtyisimme välittömiin ja kunnianhimoisiin toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

    Raportti korostaa kuitenkin myös, että ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset voidaan välttää, jos toimimme nopeasti ja päättäväisesti rajoittaaksemme maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Tämä tarkoittaa, että yritysjohtajien on asetettava kestävyys ensisijaiseksi ja investoitava uusiutuvaan energiaan ja vähähiilisiin teknologioihin.

    Kestävien liiketoimintojen kannalta on välttämätöntä suorittaa kattava riskiarviointi ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

    1. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ehdoton vaatimus yritysten liiketoiminnalle ja koko arvoketjulle (Scope 1, 2, 3). Suositellaan, että yritysjohto asettaa tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet (Science-Based targets) jo tämän kevään esityslistalleen.
    2. Biodiversiteetin huomioiminen ilmastotavoitteiden rinnalla on yhtä tärkeää yrityksen kestävän kehityksen strategian kehittämisessä. Yritysten tulisi tunnistaa, miten niiden toiminta vaikuttaa biodiversiteettiin ja tehdä suunnitelma vaikutusten minimoimiseksi.

    Lopuksi IPCC-raportin esittämä tieteellinen näyttö vahvistaa jo EU:n omaksumia kunnianhimoisia vaatimuksia Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden noudattamiseksi. Maailmanlaajuinen lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää myös yrityksiltä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden aloilla.

    Uusin IPCC raportti on herätyskello meille kaikille

    Meidän on toimittava nyt ilmastonmuutoksen torjumiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä joitakin asioita, joita voit tehdä nyt:

    • Vähennä yrityksesi hiilijalanjälkeä investoimalla energiatehokkaisiin teknologioihin, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla kestäviä liiketoimintakäytäntöjä.
    • Tue politiikkoja ja poliittisia ehdokkaita, jotka priorisoivat ilmastotoimia ja edistävät kestävää liiketoimintaympäristöä.
    • Liity paikalliseen ilmasto-organisaatioon tai kannattajaryhmään, jotta voit tehdä yhteistyötä samanmielisten yritysten ja yksilöiden kanssa ja edistää ilmasto-oikeudenmukaisuuden liikettä.
    • Kouluta työntekijöitäsi ja asiakkaitasi kestävien käytäntöjen tärkeydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja kannusta heitä omaksumaan ympäristöystävällisiä käyttäytymistapoja.
    • Osallistu liiketoiminta-alojen ilmastoaloitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen edistämiseksi, kuten osallistumalla hiilimarkkinoihin tai liittymällä esimerkiksi Science-based targets aloitteeseen.

    Yhdessä voimme luoda kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden meille itsellemme ja tuleville sukupolville.

    Jatkaaksesi tätä keskustelua, lähetä meille sähköpostia alla olevan lomakkeen kautta.




      Teksti: Terhi Valtonen, Senior sustainability consultant, M.sc. (Admin)

      IPCC 2023 AR6 Longer report

      Luonnon monimuotoisuus ja talous

      Luonnon monimuotoisuus ja talous kytkeytyvät yhteen yritysten toiminnassa. Keväällä 2023 Suomen Ympäristöministeriö julkaisi Suomen maaraportin taloutemme vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Raportti perustuu Cambridgen taloustieteen professori Sir Partha Dasguptan vuonna 2021 tuottamaan ”The Economics and Biodiversity: The Dasgupta Review” (2021) -julkaisuun. Julkaisussa käsitellään mahdollisia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi.

      Dasguptan raportti – Talous ja luonnon monimuotoisuus

      Dasguptan raportti esitti kymmenen muutospolkua biologisen monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät teemat ovat:

      • kulutus ja tuotantotapojen muuttaminen,
      • tuotantoketjut ja kansainvälinen kauppa,
      • haitallisten vaikutusten hinnoittelu,
      • luontopääoman mittarit,
      • globaali rahoitusjärjestelmä

      Haitan aiheuttaminen luonnolle tulee tulevaisuudessa maksamaan enemmän. Tällä hetkellä luonnon tuhoutumisen todellinen arvo ei vaikuta hintoihin markkinoilla. Kauppapolitiikka voi kehittyä kestävien hyödykkeiden tuontitukien ja luontojalanjälkeen perustuvien tullimaksujen suuntaan. Luontohaittojen taloudelliset kustannukset tulevat näkymään maan käytön suunnittelussa ja ekosysteemipalvelujen maksuina.

      Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?

      Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea biologisen elämän moninaisuutta määritellyltä alueelta – erilaisia ​​eläimiä, kasveja, sieniä ja jopa mikro-organismeja, kuten bakteereja.
      Nämä lajit ja organismit työskentelevät yhdessä ekosysteemeissä, muodostamalla monimutkaisen verkoston, ylläpitääkseen tasapainoa ja tukeakseen elämää. Luonnon monimuotoisuus tukee kaikkea, mitä tarvitsemme selviytyäksemme: ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä ja suojaa. 

      Mitä tarkoittaa Corporate Biodiversity – yritysten biodiversiteetti?

      Corporate Biodiversity on yrityksen toimintaa, jolla se hallitsee ja johtaa luontoon ja ekosysteeminpalveluihin liittyvää liiketoimintaansa, niiden riskejä ja mahdollisuuksia. Luontokato ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen aiheuttavat häiriöitä ja muutoksen tarvetta monien toimialojen yrityksille.

      Luontokato ja ekosysteemin heikentyminen ovat lähde liiketoimintariskeille.  Riskit voivat olla fysikaalisia tai muutoksesta aiheutuvia. Näillä riskeillä on vaikutuksia yrityksen talouteen, jolloin riskit muuntuvat yritysten taloudellisiksi riskeiksi. Jolloin ne muuntuvat yritysten rahoittajien epävarmuustekijöiksi. Riskit voivat näkyä lainoissa, markkinoilla ja toiminnan häiriöinä. Toki edellä mainitut ilmiöt voivat luoda yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, jolloin yrityksen talous vahvistuu.

      Luonnon monimuotoisuus ja liiketoiminta.

      Luonnon monimuotoisuus ja talous eri toimialoilla

      Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima tiedepaneeli selvitti Ympäristöministeriön tilauksesta, mitä Dasguptan muutospolut Suomelle tarkoittavat. Suomen maaraportissa todetaan, että suomalaisen tuotannon monimuotoisuusvaikutukset syntyvät erityisesti maa- ja metsätaloudessa.

      Metsäteollisuuden keskeisiä vaikutuksia ovat viime vuosikymmeninä olleet muutokset metsien ikärakenteissa ja lajistossa sekä ojituksen vaikutukset suoekosysteemeissä ja vesistöissä.  Suomessa harjoitetun maatalouden monimuotoisuusvaikutukset syntyvät maankäytön muutoksista, joita ovat muuan muassa laidunnuksen vähentyminen. Ruuan tuotannolla ja erityisesti lihan tuotannolla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

      Elintarviketeollisuuden innovatiivisuus ja kulutustottumusten muutokset kasvisruuan suuntaan ovat tärkeässä asemassa tiellä luontokadon ehkäisyyn. Myös matkailuelinkeino hyötyy luonnon hyvinvoinnista eikä sillä ei ole varaa menettää luonnon vetovoimaa elinkeinolle. Suomen vesistöjen monimuotoisuus ja hyvinvointi luovat edellytyksiä sekä kalastuselinkeinolle että virkistyskalastukselle.

      Luonnon monimuotoisuus ja yrityksen johtaminen

      Luonnon monimuotoisuus on nousemassa ilmastonmuutoksen rinnalle yritysjohdon skenaariotyöhön, strategioihin, niiden jalkauttamiseen sekä tuotantoketjujen luontohaittojen arviointiin ja mittaamiseen, sekä lopulta yritysten taloudelliseen raportointiin.

      Yritysten toiminta on riippuvainen terveistä ja hyvin toimivista ekosysteemeistä, ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää tätä perustaa.

      Tällä hetkellä EU:n taksonomia-asetus edellyttää julkisesti noteeratuilta yrityksiltä ilmastotoimien raportointia. Keväällä 2023 taksonomiavaatimukset laajenevat koskemaan ekosysteemejä ja biodiversiteettiä, kun EU komissio julkaisee Taksonomiajärjestelmästä vielä puuttuvat tekniset kriteerit neljältä ympäristötavoitteelta. Tämän avulla luontokatoon liittyvät tekijät yritysten toiminnassa saavat rahallisen arvon.

      EU valmistelee myös laajaa säädös- ja standardipakettia yritysten kestävän kehityksen raportointiin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Biodiversiteettiriskien ja niiden vaikutusten merkitys yritystoiminnalle vahvistuu tätäkin kautta.

      Yrityksille vapaaehtoisen järjestelmän luonut Science-based Target Network -organisaatio on nostamassa ilmastonmuutoksen rinnalle luontokadon ehkäisyn tieteeseen perustuvassa ympäristöohjelmassaan. Biodiversiteettiohjelman nimi on Science-based Target for Nature, SBTN.

      Yritysten on aika nostaa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ilmaston muutoksen rinnalle liiketoiminnassaan.

      Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

      Tarjoamme biodiversiteettipalveluja aina luonnon tutkimisesta yritysten johtamiseen saakka. Ecobion biodiversiteettitiimin osaaminen syntyy monen tieteenalan risteyskohdassa – biologian, maantieteen ja johtamisen erityisosaajien yhteistyöstä.

      Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

      Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

      We help you balance business and nature.

       

      Science-based target for Nature – Luonto johtamisen ytimeen

      Science-based target for Nature (SBTs for Nature) on seuraava yritysten johtamisen “must have”. Luonnon tila heikkenee ja luontokato nousee väistämättä edellä käyvien yritysten johdon skenaarioihin, strategioihin ja raportointiin.

      Luontokato vaikuttaa ekosysteemeihin, lajikirjoon ja luonnon antimiin ihmisille. Eturintamassa ovat ne yritykset, jotka hyödyntävät suoraan luontoa ja ekosysteemejä kuten esimerkiksi maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja rakennusteollisuus.

      Science-Based Targets – tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet

      Science-based Targets (SBT), eli tieteeseen perustuvat tavoitteet tarkoittaa viimeisimmän ilmastotieteen mukaisia päästövähennystavoitteita, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. SBT ilmastotavoitteiden avulla tiedät kuinka paljon ja kuinka nopeasti yrityksesi täytyy vähentää kasvihuonepäästöjä.

      Tieteeseen pohjautuva (Science-based) tarkoittaa tieteellisesti tutkittuun tietoon perustuvaa luonnon ja ihmisen elämälle suotuisan ja turvallisen maapallon kantokyvyn rajojen määrittelyä ja niiden rajoissa toimimista. Tavoite (target) on mitattava, toiminnan vaikuttama ja aikaan sidottu.

      Tunnetuin SBT on Science-based Target for Climate. SBT for Climate on laajasti yrityksissä hyödynnetty ilmasto-ohjelma, joka perustuu tieteellisen tietoon tarvittavista päästöjen vähentämisestä maapallon elinolosuhteiden säilyttämiseksi. Se näyttää yrityksille polun riittävän kunnianhimoisiin toimiin.

      Mikä on Science-Based Target for Nature?

      Ilmastotavoitteiden rinnalle Science-based Target Network -järjestö, SBTNvalmistelee vastaavasti yrityksille laajempaa mallia johtaa ja raportoida tieteeseen perustuvasti luontokadon ehkäisyä ja luonnon ennallistamista. Malli kattaa luonnon monimuotoisuuden, makean veden, meriveden ja maaperän. Tämä ohjelma on nimeltään Science-based Target for Nature, SBT for Nature.

      Science-based Target for Nature on vasta valmisteluvaiheessa. Sen periaatteiden, elementtien ja ohjeistojen luonnoksia testataan parhaillaan.

      Toimintamalli yrityksille sisältää seuraavat päävaiheet:

      1. Arvioi. Toteuta olennaisuuksien arviointi. Tarkastele liiketoiminnan arvoketjua.
      2. Tulkitse ja priorisoi. Tunnista vaikutusalueet. Priorisoi paikat.
      3. Mittaa, aseta tavoitteet & raportoi. Määritä perustaso. Suunnittele tarkkailu. Aseta tavoitteet. Raportoi perustaso ja tavoitteet.
      4. Toimi. Ensi sijassa vältä haitalliset vaikutukset. Vähennä niitä. Suojele ja ennallista. Muunna.
      5. Seuraa tulostesi vaikutuksia. Raportoi. Varmenna.

      Maaliskuussa 2023 SBTN julkaisee osan uudesta mallista, Science-based Targets for Nature V1, joka tarjoaa tarkempia teknisiä ohjeita siitä, miten yritykset voivat asettaa tieteeseen perustuvia tavoitteitaan parantaakseen luonnon hyvinvointia.

      Science-Based Target for Nature - luontokadon ehkäiseminen ja tieteeseen perustuvat tavoitteet

      Miten Science-Based Target for Nature eroaa ilmastotavoitteista?

      Science-based Targets for Climate tavoitteet pyrkivät pysäyttämään ilmaston lämpenemisen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5C asteeseen. Ilmastotavoitteisiin sitoutuneilla yrityksillä on yksi selkeä tavoite, kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Miten tavoitteet saavutetaan, on vapaasti yrityksien päätettävissä ja edistystä on helppo mitata.

      Tällä hetkellä luonnon suojelemiseksi ei ole olemassa globaalia tavoitetta, kuten ilmastolle. Luontokadon ehkäiseminen on paikkaan sidottua, niin vaikuttajien kuin seurausten osalta. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei ole paikkasidonnaista.

      Luonnon monimuotoisuuden vähentymistä kiihdyttää vaihtuvat, moninaiset ja toisiinsa vaikuttavat tekijät. Luontokato ei ilmene samanlaisena globaalisti, jolloin luontokadon suojeleminen ja edistymisen seuranta vaatii paikkasidonnaiset tavoitteet.

      SBT for Nature ottaa huomioon useita eri ulottuvuuksia: vesistöt, maaperän ja merten hyvinvointi ja vaatii paikkasidonnaiset suunnitelmat ja tavoitteet. Yrityksillä tulee siis olla erilliset tavoitteet makean veden käytölle, makean veden saastuttamiselle ja niin edelleen.

      Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

      Tarjoamme biodiversiteettipalveluja aina luonnon tutkimisesta yritysten johtamiseen saakka. Ecobion biodiversiteettitiimin osaaminen syntyy monen tieteenalan risteyskohdassa – biologian, maantieteen ja johtamisen erityisosaajien yhteistyöstä. Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

      Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

       

      Ota yhteyttä


        We help you balance business and nature.

        CSRD-raportointi – uudet velvoitteet vauhdittavat yrityksiä kestävämpään liiketoimintaan

        Yritysten kestävyysraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD-raportointi) koskevat neuvottelut saatiin EU-tasolla päätökseen juuri ennen  juhannusta. Suuret yritykset ovat jo nyt EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti velvollisia julkistamaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaista.

        CSRD-raportoinnin myötä suurempi osa EU:ssa toimivista yrityksistä tulee taksonomiaraportoinnin piiriin, jonka lisäksi yritysten on julkistettava toimintakertomuksensa yhteydessä tarkempia tietoja mm. liiketoimintansa ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista.

        Uutta CSRD-raportointia aletaan soveltaa asteittain eri kokoisiin yrityksiin. Soveltamisalassa ovat:

        • 1.1.2024 alkaen listatut yli 500 henkilöä työllistävät yritykset (eli ne, jotka ovat jo NFRD:n piirissä ja velvoitettuja laatimaan muun kuin taloudellisen tiedon selvitys sekä julkistamaan EU-taksonomian mukaiset tiedot).
        • 1.1.2025 alkaen listatut ja listaamattomat yritykset, joissa on yli 250 työntekijää ja yli 40 M€ liikevaihto.
        • 1.1.2026 alkaen listatut PK-yritykset.

        Raportointi toteutetaan vielä valmistelussa olevien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti. Luotettavan tiedon varmistamiseksi kestävyysraportit tulee jatkossa varmentaa riippumattoman tarkastajan toimesta.

        CSRD-raportointi kasvattaa yritysten kestävyysvaatimuksia

        Yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän kestävyyttä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi, miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

        Yritysten johdon ja hallituksen roolia on viimeistään nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristön kannalta aidosti kestävään liiketoimintaan on kasvanut entistä korkeammalle, mikä edesauttaa yritysten saamaa rahoitusta kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suunta on selkeä myös niille, jotka eivät vielä ole päässeet osallistumaan vastuullisen liiketoiminnan kasvattamiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt vauhdittavat markkinoita luoden yrityksille uusia kasvun mahdollisuuksia.

        Ecobion asiantuntijat auttavat yritystäsi strategian laatimisessa ja kestävyysraportoinnissa

        Edelläkävijäyritykset löytävät ympäristöä vähemmän kuormittavasta tuotannosta arvoa kulujen sijaan. Yrityksesi kannattaa aloittaa olennaisuusarvioinnilla, jonka avulla voit laatia kestävyyden toimintasuunnitelman ja keskittyä toimintasi kannalta kaikkein merkityksellisimpiin kestävyystekijöihin. Lue lisää Ecobion vastuullisuusraportointi-palveluista.

        Me autamme yritystäsi laatimaan strategian, jonka avulla kestävyydestä luodaan olennainen osa liiketoimintamallin ja strategian ydintä. Avullamme yrityksesi löytää riskit ja mahdollisuudet, vie tavoitteet hyvissä ajoin käytännön tasolle, ja voi raportoida kestävästä toiminnasta ensimmäisten joukossa.

        Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella ja palaamme sinulle mahdollisimman pian!


           


           

          lähteet:

          Euroopan parlamentti: New social and environmental reporting rules for large companies | News | European Parliament (europa.eu)

          Neuvosto: New rules on corporate sustainability reporting: provisional political agreement between the Council and the European Parliament – Consilium (europa.eu)

          Euroopan komissio: Daily News 22 / 06 / 2022 (europa.eu)

           

          Olennaisuusarviointi luo perustan vastuullisuustavoitteille ja kestävyysraportoinnille  

          Olennaisuusarviointi kertoo kestävyysriskeistä, joille yritys altistuu, sekä yrityksen oman toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön.

          Olennaisuusarviointi auttaa ymmärtämään yrityksen kannalta merkittävimmät vastuullisuuteen liittyvät toiminnot ja tunnistamaan asiat, jotka keskeisesti vaikuttavat yrityksen kykyyn luoda arvoa. Olennaisuusarvioinnin avulla yrityksillä on selkeämpi kuva niistä kestävyysriskeistä, joille yritys altistuu, sekä yrityksen oman toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön.

          Double materiality -periaate ohjaa yritysten olennaisuusarviointia 

          Kattavan olennaisuusarvioinnin avulla määritellään yrityksen kannalta merkittävimmät kestävyysnäkökohdat ja tunnistetaan asiat, jotka keskeisesti vaikuttavat yrityksen kykyyn luoda arvoa. Yritysten kannattaa toimia ajoissa ja kartoittaa yrityksen kannalta olennaisen toimintaympäristön tilanne. Edelläkävijäyrityksillä on parhaat mahdollisuudet varmistaa vastuullisen toiminnan avulla uudet liiketoimintamahdollisuudet.

          Yritysvastuun olennaisuusarviointi toimii perustana sille, että yrityksellä on ajantasaista tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia kestävyysriskeillä, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksella, voi olla yrityksen tulokseen ja toimintaan (outside-in). Yritysten on myös tiedostettava oman toimintansa vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön (inside-out). Tästä molemmista näkökulmista raportoimisen periaatteesta käytetään nimitystä kaksoisolennaisuus (double materiality), jota selvennetään EU:n kestävyysraportointidirektiivissä (CSRD).  

          Kaksoisolennaisuuden periaate (double materiality) ei suinkaan tarkoita sitä, että yrityksen on tehtävä kaksi erillistä olennaisuusarviointia. Jatkossa double materiality toimii keskeisenä ohjaavana periaatteena kestävyysvaikutusten arvioimisessa, mutta pelkästään sen varaan ei yritysvastuu voi nojautua. Yrityksen on arvioitava kestävyysseikkojen ja -riskien olennaisuutta kahdesta eri näkökulmasta (outside-in ja inside-out).

          Olennaisuusnäkökulmat on huomioitava erikseen ja lisäksi on huomioitava ne keskeiset seikat, jotka ovat olennaisia yritykselle molemmista näkökulmista. Kestävän kehityksen tavoitteita ei voi depriorisoida vain sillä perusteella, että jollain kestävyysriskillä ei vaikuttaisi olevan taloudellisia vaikutuksia yritykselle. Yritysten kannattaakin pitää olennaisuusarviointinsa ajan tasalla ja päivittää sitä säännöllisesti.   

          Kestävyysraportointi kehittyy

          Kestävän kehityksen tavoitteet ovat nyt erityisen ajankohtaisia yritysten arvonluonnille. Niiden ohjaamana yritys tekee tulosta suunnitelmallisesti ja kestävällä tavalla luontoa ja ihmisiä kunnioittaen. Asiakkaat ovat aiempaa tietoisempia yritysten mahdollisuuksista toimia ympäristöystävällisesti ja sitä kautta markkinaehtoinen kysyntä vihreälle siirtymälle on kasvanut. 

          Kestävällä ja vastuullisella tavalla toimiva yritys nostaa ilmastotavoitteet ja muut kestävän kehityksen tavoitteet osaksi strategiaansa ja varmistaa liiketoimintahyötyjen saavuttamisen vaihtelevista maailmantilanteista huolimatta. Yrityksiltä edellytetään selkeää tilannekuvaa sen vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin, myös ihmisoikeudet huomioiden.

          Kestävyysraportointi on jatkossa sääntelyn asettama velvoite, kun uusi yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) tulee kaikissa EU-jäsenmaissa sovellettavaksi. Raportointivelvoitteen piiriin tulee entistä suurempi osa yrityksistä, joiden on raportoitava yksityiskohtaisempia tietoja liiketoiminnastaan. Yritysten johdon on viimeistään sääntelyn velvoittamana otettava aiempaa merkittävämpi ja vastuullisempi rooli yrityksen kestävyystavoitteiden asettamisessa ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa.   

          Olennaisuusarviointi yhteistyössä Ecobion kanssa

          Me autamme yritystäsi laatimaan monipuolisen yritysvastuun olennaisuusarvioinnin ja tiekartan, jonka avulla vastuullisuustavoitteet ovat helpommin hyödynnettävissä strategisessa päätöksenteossa. 

          OTA YHTEYTTÄ


             

            Voit lukea lisää liiketoiminnan johtamiseen liittyvistä palveluista täältä. 


            Lähteet

            https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52021PC0189&from=FR

            https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6292-2022-INIT/fi/pdf

            https://www.globalreporting.org/standards/standards-development/universal-standards/

            Webinaari: Kestävästä kehityksestä tuli kriittinen osa yritysten arvonluontia – Toimi nyt!

             

            Webinaaritallenne: Kestävästä kehityksestä tuli kriittinen osa yritysten arvonluontia – Toimi nyt!

            Nyt katsottavissa Ecobion webinaari: Kestävästä kehityksestä tuli kriittinen osa yritysten arvonluontia – Toimi nyt!

            Kestävä kehitys on juuri nyt erityisen ajankohtainen yritysten arvonluonnille. Yritysten näkökulmasta kestävän kehityksen merkittävin ajuri on asiakkailta tuleva markkinaehtoinen kysyntä näiden asioiden hyvälle hoidolle.

            Trendin jatkuessa vahvana, nousee nyt kokonaan uusia ajureita yritysten kestävän kehityksen käytännön toimenpiteille. Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tulee velvoittamaan monia yrityksiä kertomaan entistä seikkaperäisemmin kestävän kehityksen johtamisestaan. Samaan aikaan nyt meneillään oleva Venäjän kriisi ja reaktiot siihen muokkaavat merkittävästi mm. energiamarkkinaa sekä eräiden raaka-aineiden globaaleja virtoja kiihdyttäen mm. EU:n Vihreää Siirtymää, energia- ja materiaalitehokkuustoimia sekä kiertotalouden valtavirtaistumista.

            Johda yrityksesi kestävän kehityksen elementit kuntoon

            Ecobion ajankohtaiswebinaari käsittelee asioita, joissa yritysten kannattaa toimia heti saattaakseen kestävän kehityksen johtamisensa markkinoiden ja toimintaympäristön tilanteen edellyttämälle tasolle. EU:n uusista raportointivelvoitteista yrityksille seuraa tarve selvittää ja määritellä kestävän kehityksen johtamisen peruselementit kuntoon ennen niistä raportoimista. Samalla yritysten tulee määritellä oma roolinsa nyt uutta vauhtia saavassa EU:n Vihreässä Siirtymässä. Edelläkävijöille tämä tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

            Webinaarin agenda

            1.Kestävän kehityksen tilannekuva ja tulevaisuus tiivistetysti
            2.Kestävä kehitys tuli pysyvästi yritysten arvonluonnin ytimeen
            3.Olennaisuusarviointi luo perustan yrityksen tavoitteille ja tiekartalle
            4.Mitä merkitsee olla toimialansa edelläkävijä kestävässä kehityksessä?
            5.Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt?

            Puhuja

            Henrik Österlund Ecobio Oy

            Henrik Österlund

            Sähköposti: henrik.osterlund@ecobio.fi

            Puhelin: +358 (0)20 756 9457

             

            Henrik Österlundilla on yli 20 vuoden käytännön työkokemus kestävän kehityksen johtamisesta yritysnäkökulmasta. Yritysvastuun olennaisuusarviointi, tiekartat ja strategiat sekä kestävän kehityksen raportointi ovat hänen luotsaamalleen Ecobion konsultointitiimille arkipäivää yritysten auttamisessa.

            Österlund on kehittänyt myös elinkeinoelämän kestävän kehityksen yhteis- ja itsesääntelymalleja, esimerkkinä materiaalitehokkuuden sitoumus. Österlund on kokenut kestävän kehityksen johtamisen valmentaja ja vuorovaikutteisten työpajojen fasilitoija. Hänen otettaan kestävän kehityksen johtamiseen ilmentävät parhaiten ankkuroituminen asiakaslähtöiseen ajatteluun sekä jatkuvaan parantamiseen toiminnan kaikilla tasoilla.

             


            Edited: 09.05.2022

            Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista

             Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista

             

            Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista

            Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista (27/2022) kumoaa vanhan, vuonna 2015 annetun ilmastolain. Uuden ilmastolain tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi esityksellä säädettäisiin päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Vuoden 2030 tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 % vuoden 1990 tasosta. Vuodelle 2040 tavoite on 80 % ja 90 % vuodelle 2050.

            Muutoksia uuteen ilmastolakiin

            Muita muutoksia nykyiseen ilmastolakiin on maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään, joka koostuu pitkän ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta sekä jatkossa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Lisäksi uudella lailla varmistetaan saamelaisten oikeuksien parempi huomioiminen ilmastopolitiikassa. Uusi ilmastolaki astuu ehdotuksen mukaan voimaan 1.7.2022.

            Ensimmäinen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma laaditaan viimeistään vuoden 2025 aikana. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma laaditaan vaalikauden 2023–2027 aikana, kun taas ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma laaditaan viimeistään seuraavan vaalikauden (2027–2031) aikana.

            Ilmastolain velvoitteet toiminnanharjoittajille

            Uusi ilmastolaki on edellisen ilmastolain tavoin valtiotason laki eikä aiheuta suoria velvoitteita toiminnanharjoittajille. Se kuitenkin ohjaa valtion ilmastopolitiikkaa, jonka toteutustoimilla on vaikutuksia myös yrityksiin. Yritysten kannattaa valmistautua tulevaan sääntelyyn myös itsenäisesti selvittämällä omasta toiminnasta sekä arvoketjusta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja laatimalla yritystason ilmastosuunnitelma.

            Me Ecobiolla autamme yrityksiä tunnistamaan yritykselle merkitykselliset kasvihuonekaasupäästöt ja laatimaan yritystasoisen ilmastosuunnitelman niiden vähentämiseksi, tai esimerkiksi tiekartan hiilineutraaliuteen. Ilmastosuunnitelma auttaa yrityksiä tunnistamaan oman toiminnan kannalta keskeiset päästölähteet sekä keskittämään resurssit olennaisiin päästövähennystoimenpiteisiin, joiden avulla yritys pystyy saavuttamaan omat tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillintään liittyen.

            Ilmastosuunnitelma voi sisältää mm. seuraavia elementtejä:

            • Toimintamalli ilmastovaikutusten huomioimiseksi osana liiketoimintaa
            • Vähähiilisyyteen liittyvien mahdollisuuksien ja riskien tunnistamisen
            • Tuotteen/toiminnan negatiivisten ja positiivisten päästövaikutusten selvittäminen (hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki)
            • Skenaariolaskennat päästövähennystoimenpiteiden kohdentamiseksi
            • Kasvihuonekaasupäästöjen kompensointimallit
            • Raportointi- ja seurantakäytännöt

            Ota yhteyttä Inka Voutilaiseen koskien ilmastosuunnitelman luomista tai muissa hiilineutraaliin liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

            Henrik Österlund Ecobio Oy

            Henrik Österlund

            Sähköposti: henrik.österlund@ecobio.fi

            Puhelin: +358 (0)20 756 9457

             

            Ecobion avulla pystyt varautumaan tulevaan ja löytämään kilpailuetua vastuullisuudesta. Lue lisää Ecobion palveluista täältä.

            Tutustu myös Ecobio Manageriin, kestävän kehityksen SaaS-palveluun. Ecobio Manager auttaa sinua tasapainottamaan liiketoimintaa ja luontoa, parhaalla mahdollisella tavalla.


             

             

            Turvauhkiin varautuminen vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa – uusi Tukesin opas

            Maailmalla tapahtuneiden iskujen johdosta Suomessa on herätty tarpeeseen varautua tahalliseen vahingontekoon, esimerkiksi fyysisiin ja kyberuhkauksiin, jotka kohdistuvat kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin.  Työ- ja elinkeinoministeriöllä on vuodesta 2017 alkaen ollut turvauhkahanke selvittämään kehittämistarpeita, ja osana kehitystyötä on lähdetty kehittämään ja uudistamaan lainsäädäntöä, kuten kemikaaliturvallisuuslakia (90/2005) ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (719/1994). Tähän tarpeeseen liittyen Tukesilta (Suomen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) on myös ilmestynyt 28.1.2022 uusi opas Turvauhkiin varautuminen vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa.

            Kemianteollisuudessa on varauduttava onnettomuustilanteisiin tunnistamalla, arvioimalla ja hallitsemalla riskejä. Tämän lisäksi on otettava huomioon myös tahallisten, vahingoittamistarkoituksessa tehtyjen tekojen estäminen ja niistä aiheutuvien seurausten hallinta. Molemmissa tapauksissa seurauksena voi olla henkilö-, ympäristö- ja liiketoimintaan kohdistuvia vahinkoja, jotka voivat olla hyvinkin vakavia ja laajaulotteisia.

            Tukesin uuden oppaan tarkoituksena on auttaa teollisuuslaitoksia varautumaan rikolliseen toimintaan, tahalliseen vahingontekoon, terrorismiin ja kybervaikuttamiseen, jotka voisivat aiheuttaa vakavia kemikaalionnettomuuksia laitoksella. Erityisesti oppaan tavoite on auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä turvauhkien tunnistamisessa ja arvioinnissa.

            Turvauhkiin varautuminen on osana yrityksen johtamista ja riskienhallintaa. Riskienhallinnan yleiset periaatteet on esitetty standardissa SFS-ISO 31000:2018 (Riskienhallinta. Ohjeet). Peruskäytännöt turvauhkiin varautumisesta ovat myös osana Euroopan Responsible Care-turvasäännöstä. Tämän avulla voi luoda pohjan, jonka avulla kemikaalia käsittelevä yritys voi luoda oman hallintamenetelmän.

            Turvauhkiin varautuminen vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa

            Yhdessä kohti turvauhkien tunnistamista, arviointia ja hallitsemista

            Varautumisen ensimmäinen askel on turvauhkien tunnistaminen. Tukesin oppaassa määritellään hyökkäyksien tarkoitus (kuten ilkivalta, varkaus, kiristys), tyypilliset hyökkäystavat ja tavoitellut vahingot.  Kemikaalien käsittelyssä on varauduttava fyysisiin iskuihin ja kyberhyökkäyksiin. Fyysiset iskut ovat konkreettisia ja ne kohdistuvat suoraan laitokseen, kun toisaalta kyberhyökkäykset kohdistuvat digitaalisiin järjestelmiin ja/tai palveluihin, kuten tietoteknisiin (IT) ja käyttöteknisiin järjestelmiin (OT), niiden toimintoihin, pilvipalveluihin sekä niitä ohjaaviin prosessien ohjausjärjestelmiin. VTT on laatinut taulukot, jota yritykset voi hyödyntää fyysisten ja kyberturvauhkiin varautumisen kehityksessä.

            Turvauhkien hallinnassa myös yritysten välinen yhteistyö ja yrityksen sisäinen laaja osallistuminen turvauhkien tunnistamisessa ja torjumisessa on tärkeää. Aiemmin tunnistetuttuja vaaratekijöitä ja valmiita onnettomuusskenaarioita voi hyödyntää turvauhkien tunnistuksessa ja arvioinnissa. Esimerkiksi voidaan pohtia, onko tietyssä prosessissa mahdollista aiheuttaa tekninen vaurio tahallaan tai voiko onnettomuuden estämiseksi tehtyä suojatoimenpidettä ohittaa tarkoituksellisesti. Yhtä sopivaa varautumista ei ole olemassa jokaiselle yritykselle, joka käsittelee tai varastoi kemikaaleja, vaan toimintatavat riippuvat monesta tekijästä, kuten kohteesta, kemikaaleista ja niiden vaaroista. Turvauhkien tarkastelu on dokumentoitava ja raportoitava selkeästi ja noudattaen samoja käytäntöjä, joita yritys käyttää jo muidenkin turvallisuus- ja riskitarkastelujen yhteydessä. Jatkuva seuranta mahdollistaa uusien mahdollisten uhkien tunnistamisen ja tarvittavat muutokset turvauhkien varautumisen toimintatavoissa. Päivittämällä riskienhallintaa on mahdollista pienentää kriittisten kohteiden haavoittuvuutta.

            Vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia harjoittavien toiminnanharjoittajilla on oltava sisäinen pelastussuunnitelma (Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 685/2015), jota on harjoiteltava. Turvauhkiin liittyvä harjoittelu voi olla osana sisäistä pelastussuunnitelman harjoitustoimintaa. Henkilöstön tietoisuutta haavoittavuuksista ja toimenpiteiden tärkeydestä on vahvistettava myös kyberuhan näkökulmasta.

            Tarvitsetteko apua kemikaalien hallinnassa?

            Kokeneet asiantuntijamme auttavat teitä kaikissa kemikaalivelvoitteissa ja kemikaalien hallinnassa. Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa ja sen riskinarviointityökalulla voit arvioida myös turvallisuusuhkia.

            Ota yhteyttä ja kysy lisää, miten palvelumme voivat auttaa juuri teidän yritystänne!

            info@ecobio.fi

            puh. +358 (0) 207 569 450


            Teksti: Evelyn Valbonetti

            Kuva: Shutterstock

            Lähteet:

            Tukes: Turvauhkiin varautuminen vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

            FIBSin ensimmäisen yritysvastuukyselyn vastaukset julkaistu

            Yritysvastuuverkosto FIBS ry julkaisi tänään ensimmäisen yritysvastuukyselynsä tulokset. Yritysvastuupulssi-nimellä kulkeva kysely kartoittaa Suomessa toimivien suuyritysten vastuullisuusteemoja ja yritysten ajatuksia niistä. Neljästä viiteen kertaan vuodessa tehtävät kyselyt tarjoavat medialle ja muille sidosryhmille ajantasaista tietoa FIBSin suurten jäsenyritysten näkemyksistä yritysvastuukysymyksistä. Vastuullisuusteemat liittyvät uutisissa ja muissa keskusteluissa esiin nouseviin ajankohtaisiin aiheisiin sekä sellaisiin vastuullisuuskysymyksiin, joista ei ehkä vielä julkisuudessa keskustella.

            Yritysvastuupulssi-kysely tehtiin 17.11. ja siihen vastasi 35 FIBSin suurten yritysjäsenten yritysvastuusta vastaavaa asiantuntijaa tai johtajaa. Vastaajaraadissa on yhteensä 44 yritysvastuun vastuuhenkilöä, joista noin puolet edustaa pörssiyrityksiä. Kyselyillä tartutaan esillä oleviin teemoihin ja niiden tulokset julkaistaan nopeasti, jotta ajantasaiset mielipiteet saadaan heti uutisoitua.

            Ensimmäisen kyselyn teemana oli Covid-19-pandemian vaikutus yritysvastuullisuustoimintaan. Kyselyssä kysymyksiä oli neljä ja niillä kartoitettiin, miten epidemia on muuttanut yritysvastuuta, miten se on vaikuttanut vastuutyöhön käytettäviin resursseihin ja millaisia muita konkreettisia muutoksia se on tuonut yrityksen käytäntöihin.

            Yritysvastuun merkitys korostunut pandemian myötä

            Vastauksista kävi ilmi, että yritysvastuun toteutus on muuttunut puolella vastanneista yrityksistä jonkin verran ja joka neljännellä paljon. Käytännön tasolla yritysvastuun tärkeys oli noussut entisestään etätyöskentelyn myötä, kun työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi on jouduttu huomioimaan uusilla tavoilla. Toisaalta käytännön vastuullisuustyön oli koettu hankaloituneen tai hidastuneen pandemian myötä, kun korona on vienyt huomiota muilta vastuullisuusprojekteilta ja toisaalta esimerkiksi kehityshankkeet ja auditoinnit ovat saattaneet viivästyä.

            Vastuutyöhön käytettäviin resursseihin pandemia ei suurimman osan mielestä aiheuta juurikaan muutoksia. Noin joka kolmas vastaajista oli sitä mieltä, että panostus vastuullisuusresursseihin tulee kasvamaan. Ylipäätään vastaajat arvioivat, että yritysvastuun merkitys toiminnassa ei tule tulevaisuudessa ainakaan vähentymään ja sen tärkeyttä nostavat muutkin teemat kuin Covid-19-pandemia. Tärkeiksi aiheiksi yritysvastuun kannalta nostettiin etenkin ilmastonmuutos ja muut ympäristöteemat. Myös sosiaalinen ja taloudellinen vastuu suhteessa ympäristökysymyksiin, sekä työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin huomioiminen koettiin entistä merkittävämmiksi teemoiksi.

             

            Myös Ecobio edistää kestävän liiketoiminnan kasvua. Autamme yrityksiä esimerkiksi liiketoiminnan ympäristövaikutusten arvioinnissa ja strategisen ympäristöjohtamisen kehittämisessä. Ota meihin yhteyttä ja kysy, miten voimme auttaa yritystänne ympäristöön liittyvissä vastuukysymyksissä.

            info@ecobio.fi

            puh. +358 (0) 207 569 450


            Teksti: Mai Kärppä

            Kuva: Shutterstock

            Lähteet:

            https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/yritysvastuupulssi-moni-suuryritys-aikoo-kasvattaa-yritysvastuutyohon-kaytettavia-resursseja/

            https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/fibsin-yritysvastuupulssi-kertoo-suurten-yritysten-nakemyksen-ajankohtaisiin-vastuullisuusteemoihin/