Home » Ilmastonmuutos

Kategoria: Ilmastonmuutos

Vihreän siirtymän välttämättömyys ja mahdollisuudet

Vihreä siirtymä on välttämätön, vuosikymmeniä kestävä matka kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tämä prosessi, joka keskittyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseen ja luonnonvarojen ylikulutuksen estämiseen, on kriittinen askel ihmiskunnan selviytymisen kannalta. Haastamme itsemme rajoittamaan kulutustamme niin, että maapallon kantokyky säilyy samalla kun etsimme keinoja talouskasvun irrottamiseksi perinteisistä, luonnonvaroja kuluttavista malleista.

Globaaleista sitoumuksista käytännön toimiin

Historiallisesti vihreä siirtymä juontaa juurensa vuosikymmenien taakse, kun ihmiskunnan toiminnan negatiiviset vaikutukset ympäristöömme alkoivat tulla ilmeisiksi. Tietoisuuden kasvaessa kansainväliset yhteisöt, kuten Yhdistyneet Kansakunnat ja Euroopan Unioni, ovat laatineet sopimuksia ja ohjelmia, joiden tavoitteena on ohjata maailmaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Pariisin ilmastosopimus ja Euroopan vihreän kehitysohjelman käynnistäminen ovat esimerkkejä merkittävistä edistysaskelista tässä suunnassa. Nämä aloitteet heijastuvat suoraan EU-lainsäädäntöön, kuten yritysten kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), ja EU-taksonomiaan, jotka asettavat selkeät kriteerit kestävälle toiminnalle ja velvoittavat yritykset raportoimaan kestävyyskäytännöistään.

Suomen rooli puhtaassa siirtymässä

Suomessa vihreää siirtymää kutsutaan usein ”puhtaaksi siirtymäksi”, joka korostaa maamme tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Suomen strategia painottaa uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, merkitystä. Keskiössä ovat myös luontopohjaiset ratkaisut, vähähiilinen rakentaminen, teollisuuden kiertotalous sekä innovaatiot, kuten vetyteknologia. Euroopan aluekehitysrahastosta myönnetyt varat sekä ELY-keskusten ja Aluehallintovirastojen tuki vihreän siirtymän hankkeille korostavat sitoutumistamme puhtaaseen tulevaisuuteen.

Vihreän siirtymän merkitys yksilöille ja yhteisöille

Vihreä siirtymä ei rajoitu suuriin poliittisiin päätöksiin tai teollisuuden muutoksiin, vaan se alkaa meistä jokaisesta. Sähköautoihin vaihtaminen, kodin energiatehokkuuden parantaminen ja kulutustottumustemme muuttaminen ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten voimme osallistua tähän globaaliin muutokseen. Yritysten rooli on myös keskeinen: kestävyysstrategioiden ja vähähiilisyyskarttojen luominen on olennainen osa niiden vastuuta ja menestystä tulevaisuuden markkinoilla. Ecobio tarjoaa tässä avuksi esimerkiksi Ecobio Managerin SaaS-palveluita, CSRD:n mukaiset siirtymäsuunnitelmat ja ilmastoskenaariopohjaiset riskinarvioinnit, auttaen yrityksiä navigoimaan vihreässä siirtymässä.

Toiminnan aika on nyt

Emme voi enää odottaa toiminnan aloittamista; muutos on jo täällä, ja meidän on toimittava viipymättä. Meillä Ecobiolla kestävä kasvu ohjaa toimintaamme, auttaen asiakkaitamme kohtaamaan vihreän siirtymän haasteet ja hyödyntämään sen tarjoamat mahdollisuudet. Ota yhteyttä, niin etsitään yhdessä parhaat ratkaisut kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Autamme mielellämme, ota yhteyttä:


    GHG-protokolla – kansainvälinen standardi yritysten kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin

    Greenhouse Gas Protocol eli GHG-protokolla on kansainvälisesti käytetyin menetelmä kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin. Menetelmän mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3.  

     GHG-protokollan mukainen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä päästölaskentojen välillä ja auttaa hahmottamaan liiketoiminnan päästölähteet koko arvoketjussa. 

    GHG-protokolla ja Scope 1, 2, 3

    GHG-protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti: 

    • Scope 1 sisältää kaikki suorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena 
    • Scope 2 sisältää kasvihuonepäästöt, jotka aiheutuvat ostetun ja kulutetun energian tuotannosta 
    • Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet itsessään eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tällaisia päästölähteitä ovat muun muassa hankintojen alkutuotannon päästöt sekä matkustamisen ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Scope 3 -päästöt on eritelty viiteentoista eri päästökategoriaan. 

    Miksi on tärkeää vähentää yrityksen kasvihuonekaasupäästöjä   

    EU CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite astuu ensimmäisille yrityksille voimaan vuonna 2024. CSRD-direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja.  
    deneme bonusu veren siteler
    CSRD edellyttää yrityksiä varmistamaan, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöjen entistä tarkempaa seurantaa sekä kunnianhimoista ja tavoitteellista päästöjen vähentämistä. 

    Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille.  Pienille ja keskisuurille yrityksille ilmastovastuullisuuden edistäminen voikin jatkossa olla nykyistä merkittävämpi kilpailuvaltti. 

    Miten pääset alkuun kasvihuonepäästöjen vähentämisessä?  

    Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten päästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat mittarit ja tavoitteet. 

    Oikea-aikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat päästöjen vähentämisen yrityksen liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan päästöjen (scope 1&2) hallinta ei enää jatkossa riitä, vaan myös arvoketjun päästöihin (scope 3) on syytä kohdistaa päästövähennystoimenpiteitä. 

    Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden laskentaan, monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä. 

    Jatketaan keskustelua! Lähetä kysymyksesi alla olevan lomakkeen kautta, ja palaamme asiaan pian. 


      EU biodiversiteettistrategia 2030

      EU:n biodiversiteettistrategia on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal), jonka tavoite on luoda EU:sta ilmastoneutraali maanosa. Tavoitteena on ja suojella vähintään 30% EU:n maa- ja merialueista, ennallistaa heikentyneet ekosysteemit koko EU:n alueella 2030 mennessä, istuttaa 3 miljardia puuta sekä vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä 50 prosentilla.   

      Mitä biodiversiteetti tarkoittaa?

      Biodiversiteetti tarkoittaa elämän monimuotoisuutta maapallolla, sisältäen eri lajit, niiden geenit ja ekosysteemit. Laaja biodiversiteetti on tärkeää ekosysteemien toiminnan ja vakauden kannalta ja sen väheneminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimivuutta.  

      Biodiversiteetin suojeleminen ja ennallistaminen on tärkeää, sillä on keskeinen rooli luonnon tasapainon säilyttämisessä, se tarjoaa ihmisille ja eläimille vettä, ruokaa ja suojaa.  

      Biodiversiteetin heikkeneminen uhkaa myös liiketoiminnan jatkuvuutta, jonka takia yritysten on tärkeä sisällyttää riskien hallinnassaan ja strategiassaan biodiversiteetin monimuotoisuuden tukeminen. Muun muassa Rakennusala, maatalous ja elintarvikeala ovat kaikki riippuvaisia luonnosta.  

      Biodiversiteettistrategian tavoitteet

      EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet strategian tavoitteisiin, joiden tarkoituksena on pysäyttää luontokato ja vauhdittaa luonnon monimuotoisuuden kehitystä. Tavoitteita on yhteensä 17 ja ne liittyvät joko (1) EU:n luonnonsuojeluverkostoon tai (2) EU:n ennallistamisasetukseen.  

      1. Koko EU:n kattava luonnonsuojeluverkosto (1,2 milj. km^2) maalla ja merellä. Tavoite on laajentaa nykyistä Natura 2000 -suojeluverkostoa suojelemalla ilmastolle tärkeitä alueita ja korkean biodiversiteetin omaavia alueita.  
      2. EU:n ennallistamisasetus, jonka tavoite on sitouttaa EU-maat suojelemaan ekosysteemejä, joiden tilan on todettu heikentyneen (degraded) ja joilla on potentiaalia sitoa hiilidioksidia itseensä ja ennalta ehkäistä sekä vähentää sään ääri ilmiöiden vaikutuksia. 

      Ennallistamisasetus keskittyy vahvasti luonnon elvyttämiseen EU:n jäsenmaissa ja tavoitteena on asettaa sitovat tavoitteet, jotka koskevat mm. metsiä, kaupunkialueita, pilaantuneita maa- ja meriluontotyyppejä, pöllyttäjiä sekä jokia ja tulvatasenteita.   

      Muita EU:n tavoitteita on jakaa 20 miljardin euron vuosittainen rahoitus biodiversiteetin suojeluun ja kehittämiseen ja luoda maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys.  

      EU:n Luonnonsuojeluverkosto

      Luonnonsuojeluverkostolla on kolme tavoitetta:  

      1. Laissa säädetyn suojelupinta-alan laajentaminen, jotta vähintään 30 % EU:n maa- ja merialueista on suojeltu, ja suojelualueiden väliset ekologiset yhteydet on varmistettu.
      2. Vähintään kolmasosa EU:n suojelualueista tiukasti suojeltuja sisältäen kaikki EU:n jäljellä olevat aarnio- ja vanhat metsät.
      3. Selkeät suojelutavoitteet ja -toimenpiteet, joilla suojelualueita voi hallinnoida tehokkaasti.  

      Voit seurata tavoitteiden kehitystä täältä   

      EU:n ennallistamisasetus

      Euroopan komission valmistelussa oleva ennallistamisasetus on ensimmäinen koko Euroopan alueen kattava laki. Se on keskeinen osa EU:n biodiversiteettistrategiaa.  

      Ehdotuksen tavoitteena on ennallistaa ekosysteemejä ja elinympäristöjä EU:n maa- ja merialueilla sekä mahdollistaa biologisen monimuotoisuuden ja luonnon elpyminen pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien tavoitteiden saavuttamista sekä täyttää kansainväliset sitoumukset.  

      Voit lukea lisää ennallistamisasetuksesta täältä.   

      Kansallinen biodiversiteettistrategia 

      Ympäristöministeriö on päättänyt luoda uuden kansallisen biodiversiteettistrategian, koska aikaisempi vuoteen 2020 ulottunut strategia ei pysäyttänyt luonnon köyhtymistä. Uuden, vuoteen 2030 ulottuvan strategian tavoitteena on ekologinen siirtymä Suomessa.  

      EU:n komissio edellyttää jäsenmaiden antavan kaksi sitoumusta EU:n biodiversiteettistrategian avaintavoitteisiin:  

      1. Kuinka jäsenmaa(t) aikoo edistää EU:n yhteistä 30% suojelupinta-alatavoitetta ja kuinka jäsenmaa(t) aikoo edistää EU:n yhteistä 10% tiukan suojelun tavoitetta. 
      2. Millaisiin toimiin jäsenmaa(t) ryhtyy turvatakseen luonto- ja lintudirektiivien suojelutasoa sekä parantaakseen sitä 30:llä prosentilla. 

      Suomessa tavoitteiden saavuttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja sidosryhmiltä pyydetään kommentteja sekä ehdotuksia kansallisista toimenpiteistä vuoden 2023 aikana. Ennen Suomen sitoumusten toimittamista EU:n komissiolle, niistä tehdään valtioneuvoston periaatepäätös.  

      Miten biodiversiteettistrategia vaikuttaa yritystoimintaan?

      Biodiversiteettistrategian omaksuminen voi vaikuttaa yritystoimintaan lainsäädännön ja maineenhallinnan kautta. Se voi edellyttää yrityksiltä toimenpiteitä biodiversiteetin suojelemiseksi ja parantaa niiden mainetta vastuullisina toimijoina. Lisäksi biodiversiteettistrategia voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttaa yrityksiä hallitsemaan biodiversiteettiin liittyviä riskejä. 

      Voit lukea Ecobion biodiversiteettipalveluista täältä.  

      Meriliikenteen päästökauppa

      Meriliikenteen päästökauppa alkaa vuonna 2024 ja tulevina vuosina meriliikenteeseen kohdistetaan EU-tasolla merkittäviä päästövähennystoimia. Muutosten takana on Euroopan komission vuonna 2021 laatima 55-valmiuspaketti. Paketin ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolaissa asetetut velvoitteet vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, sekä saavuttaa EU-tason ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

      Meriliikenne liitetään päästökauppaan

      Päästökauppalainsäädäntö laajenee, ennen Euroopan komission 55-valmiuspakettia meriliikenteen päästövähennystoimista on päätetty enimmäkseen Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (International Maritime Organization, IMO). Vuodesta 2018 alkaen asetus meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta (MRV-asetus) on edellyttänyt EU-tasolla meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista.

      55-valmiuspaketin tuomat muutokset meriliikenteeseen

      55-valmiuspaketin tuomien muutosten myötä

      • meriliikenteeltä edellytetään esimerkiksi uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöasteen vaiheittaista nostoa.
      • Energiaverodirektiivin päivityksellä puolestaan poistetaan meriliikenteen verovapaus EU:n sisällä.
      • Osana kiristyviä päästövähennystoimia päästökauppadirektiiviä päivitetään MRV-asetukseen pohjaten, ja meriliikenne liitetään päästökaupan piiriin asteittain, alkaen 1.1.2024. Päästökaupan piirissä olivat jo suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä lentoliikenne Euroopan talousalueen sisällä.

      Meriliikenne osaksi päästökauppaa 2024

      Meriliikenteen päästökauppa koskee 2024 alkaen hiilidioksidipäästöjä, ja vuodesta 2026 alkaen myös metaani- ja dityppioksidipäästöjä.

      Asteittaisuutta on lisätty myös muin tavoin.

      • Vuonna 2024 päästökaupan piirissä ovat bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suurempien alusten matkat, joilla kuljetetaan kaupallisesti rahtia tai matkustajia, sekä näiden alusten päästöt EU-maiden satamissa.
      • Vuodesta 2027 alkaen mukaan astuvat myös bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suuremmat offshore-alukset.

      Päästöoikeuksien palauttaminen

      Laivayhtiöiden tulee palauttaa vuoden 2024 osalta päästöoikeudet 40 prosentille raportoiduista päästöistä, vuodelta 2025 jo 70 prosentille raportoiduista päästöistä, ja vuoden 2026 päästöistä eteenpäin täysimääräisesti.

      Päästökauppaa sovelletaan täysimääräisesti niihin meriliikenteen päästöihin, jotka syntyvät jäsenvaltioiden satamissa ja matkoilla jäsenvaltioihin kuuluvien satamien välillä. Lisäksi velvoitteet koskevat puolta niistä päästöistä, jotka syntyvät matkoilla jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden satamien välillä.

      Meriliikenteen päästökaupan huojennukset voimassa vuoteen 2030 asti

      Vuoteen 2030 asti on ulotettu poikkeuksia ja helpotuksia. Kaikkia jäsenvaltioita koskee poikkeus EU:n syrjäisistä alueista. Jäsenvaltiot voivat harkita poikkeusta julkisen palvelun velvoitetta toteuttavien kohdalla tai palveluhankintasopimuksilla hankittujen matkustaja-alusten kahden jäsenmaan välisiä matkoja koskien.

      Lisäksi saaripoikkeuksen mukaan jäsenvaltio voi päättää, kuuluuko soveltamisalaan matkustaja-autolauttojen tai muiden matkustaja-alusten kuin risteilijöiden matkat alle 200 000 asukkaan saarella sijaitsevan sataman ja samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman välillä.

      Direktiivi sisältää myös jäävahvistettuja aluksia koskevan helpotuksen. Jäänmurtotehtävissä olevat jäänmurtajat puolestaan on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne eivät harjoita rahdin tai matkustajien kaupallista kuljetusta. Kiinteistä laitoksista poiketen meriliikenne ei tarvitse erillistä päästölupaa, vaikka meriliikenne liitetään laitosten päästökaupan piiriin.

      Meriliikenteen päästökauppa arviomuistio 2023

      Työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat meriliikenteen päästökauppaan liittämisestä arviomuistion maaliskuussa 2023. Arviomuistio käsitteli meriliikenteen päästökauppaan liittämisen ja mahdollisen saaripoikkeuksen ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia. Suomessa voidaan tehdä kansallinen arviointi saaripoikkeuksen soveltamisesta vuoteen 2030 asti manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen liikennöintiin.

      Arviossa todetaan muun muassa;

      • Että meriklusteri on merkittävä teollisuussektori Suomessa, ja sen suurin ajuri on meriteollisuus, johon kuuluu kaikki meriliikenteeseen ja merelle tarkoitettujen hyödykkeiden valmistus, korjaaminen, huolto ja hallinnointi.
      • Meriliikenteen päästövähennystoimien odotetaan arviomuistiossa luovan liiketoimintamahdollisuuksia Suomen meriklusterille ja energiateknologioiden aloille, kun kysyntä ympäristöystävällisille ratkaisuille lisääntyy, mikä puolestaan voi vaikuttaa myönteisesti kilpailukykyyn ja kansantalouteen.

      Kansantaloudellisista vaikutuksista puolestaan todetaan;

      • että päästökauppa vaikuttaa Suomen meriliikenteen ja ulkomaankaupan suhteelliseen hintakilpailukykyyn verrattuna kolmansiin maihin ja EU:n sisällä. Johtuen pitkistä etäisyyksistä, meriliikenteen merkittävästä roolista ja talvimerenkulusta vaikutukset Suomen ulkomaankaupan hintakilpailukyvylle voivat olla suhteellisesti suuremmat kuin muiden EU-maiden ulkomaankaupalle.
      • Arviossa nostetaan esiin, että Suomen kuljetuksia muualle Eurooppaan ei juurikaan voida siirtää muille liikennemuodoille. Esille nostetaan myös se, että muissa EU-maissa kohdataan samankaltaisia kustannusvaikutuksia, ja ne tasaavat suhteellisesti Suomen kilpailukykyyn ja kansantalouteen kohdistuvia vaikutuksia.

      Meriliikenteen päästökauppaa koskevan arviomuistion lausuntojakso päättyi huhtikuun loppuun 2023. Samalla lausuntojaksolla julkaistiin arviomuistiot kiinteitä laitoksia ja lentoliikennettä koskien.

      Päästökauppaa koskevat yleiset muutokset

      Päästökauppaa koskevia yleisiä muutoksia ovat

      • yleisen päästökaupan päästövähennystavoitteen kiristäminen 62 prosenttiin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä,
      • ilmaisjaon kiristyminen,
      • jätteenpolttolaitoksia koskeva päästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimus, ja soveltamisalan laajentaminen direktiivissä luetelluilla toimialoilla toimiviin päästöttömiin laitoksiin sekä pieniin vedyn tuotantolaitoksiin.
      • Päästökaupan soveltamisalasta suljetaan puolestaan pois sellaiset laitokset, joiden päästöistä yli 95 prosenttia syntyy kestävän biomassan poltosta. Muutoksilla päästöttömille laitoksille mahdollistetaan päästökaupasta hyötyminen taloudellisesti, antamalla niille mahdollisuus hakea tuotannolle ilmaisjakoa.
      • lentoliikenteen päästökauppaa tehostetaan vähentämällä asteittain ilmaisjakoja, kiristämällä lineaarista päästövähennyskerrointa, sekä sisällyttämällä tukimekanismin uusiutuvien lentopolttoaineiden käytölle.

      Direktiiviin sisältyy myös uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa, jota koskeva arviomuistio tullee lausunnoille syksyllä 2023.

      Uudistuneen EU-päästökauppadirektiivin vaatimukset tulee panna kansallisesti toimeen 31.12.2023 mennessä. Suomessa kansallista toimeenpanoa on valmisteltu jo syksystä 2022 lähtien. Kansallisesti päästökaupasta säädetään päästökauppalaissa (311/2011) ja laissa lentoliikenteen päästökaupasta (34/2010).

      Päästökauppadirektiivien toimeenpanon yhteydessä on ministeriöiden mukaan tarkoitus kumota voimassa olevat lait ja säätää uusi päästökauppalaki, johon sisällytettäisiin uudet vaatimukset kokonaisuudessaan.

      Asiantuntijat tukenasi päästökaupassa

      Ecobio tarjoaa mielellään yrityksellenne konsulttiapua päästökauppaan liittyen. Voimme tarjota yrityksellenne ajankohtaista tietoa ja auttaa hahmottamaan muutoksia teidän näkökulmastanne.

      Ecobion asiantuntijat tukevat esimerkiksi

      • päästölupahakemuksissa,
      • päästölupamuutoksissa,
      • tarkkailusuunnitelman laatimisessa ja muutoksissa,
      • ilmaisjakoa koskevissa hakemuksissa ja vuosiraportoinneissa,
      • vuosittaisessa päästöjen raportoinnissa joko kertaluontoisesti tai jatkuvalla sopimuksella.

      Jatketaan keskustelua, ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan mahdollisimman pian.



        Teksti: Sanni Aumala, Konsultti, Ecobio

        The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report – Nyt on aika toimia

        Välittömät, nopeat ja laajamittaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat tarpeen maailmanlaajuisen lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5°C asteeseen ja ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten lieventämiseksi. Samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on myös välttämätöntä, erityisesti haavoittuvien yhteisöjen ja ekosysteemien kannalta.

        Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo maailmanlaajuisesti

        Raportti korostaa, että ilmastonmuutos ei ole jokin kaukainen uhka, vaan nykypäivän todellisuus, jolla on jo merkittäviä vaikutuksia ihmisiin ja luontoon. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa yhä useammat ja voimakkaammat helleaallot, kuivuudet, tulvat ja metsäpalot, sekä merenpinnan nousu ja valtamerien happamoituminen.

        Vielä voimme estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset

        Vaikka raportti maalaa synkän kuvan, toivoa on yhä. Raportissa todetaan, että meillä on yhä lyhyt aikaikkuna estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. Tämä vaatii kuitenkin välittömiä ja päättäväisiä toimia hallituksilta, yrityksiltä ja yksilöiltä ympäri maailmaa.

        The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report was released in March 2023. Read this short summary of key findings from the report!

        IPCC-raportin viesti on selkeä yrityksen johdolle

        Raportin keskeinen viesti on, että maailma kokee jo ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotka vain pahenevat tulevina vuosikymmeninä, vaikka ryhtyisimme välittömiin ja kunnianhimoisiin toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

        Raportti korostaa kuitenkin myös, että ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset voidaan välttää, jos toimimme nopeasti ja päättäväisesti rajoittaaksemme maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Tämä tarkoittaa, että yritysjohtajien on asetettava kestävyys ensisijaiseksi ja investoitava uusiutuvaan energiaan ja vähähiilisiin teknologioihin.

        Kestävien liiketoimintojen kannalta on välttämätöntä suorittaa kattava riskiarviointi ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

        1. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ehdoton vaatimus yritysten liiketoiminnalle ja koko arvoketjulle (Scope 1, 2, 3). Suositellaan, että yritysjohto asettaa tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet (Science-Based targets) jo tämän kevään esityslistalleen.
        2. Biodiversiteetin huomioiminen ilmastotavoitteiden rinnalla on yhtä tärkeää yrityksen kestävän kehityksen strategian kehittämisessä. Yritysten tulisi tunnistaa, miten niiden toiminta vaikuttaa biodiversiteettiin ja tehdä suunnitelma vaikutusten minimoimiseksi.

        Lopuksi IPCC-raportin esittämä tieteellinen näyttö vahvistaa jo EU:n omaksumia kunnianhimoisia vaatimuksia Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden noudattamiseksi. Maailmanlaajuinen lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää myös yrityksiltä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden aloilla.

        Uusin IPCC raportti on herätyskello meille kaikille

        Meidän on toimittava nyt ilmastonmuutoksen torjumiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä joitakin asioita, joita voit tehdä nyt:

        • Vähennä yrityksesi hiilijalanjälkeä investoimalla energiatehokkaisiin teknologioihin, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla kestäviä liiketoimintakäytäntöjä.
        • Tue politiikkoja ja poliittisia ehdokkaita, jotka priorisoivat ilmastotoimia ja edistävät kestävää liiketoimintaympäristöä.
        • Liity paikalliseen ilmasto-organisaatioon tai kannattajaryhmään, jotta voit tehdä yhteistyötä samanmielisten yritysten ja yksilöiden kanssa ja edistää ilmasto-oikeudenmukaisuuden liikettä.
        • Kouluta työntekijöitäsi ja asiakkaitasi kestävien käytäntöjen tärkeydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja kannusta heitä omaksumaan ympäristöystävällisiä käyttäytymistapoja.
        • Osallistu liiketoiminta-alojen ilmastoaloitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen edistämiseksi, kuten osallistumalla hiilimarkkinoihin tai liittymällä esimerkiksi Science-based targets aloitteeseen.

        Yhdessä voimme luoda kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden meille itsellemme ja tuleville sukupolville.

        Jatkaaksesi tätä keskustelua, lähetä meille sähköpostia alla olevan lomakkeen kautta.




          Teksti: Terhi Valtonen, Senior sustainability consultant, M.sc. (Admin)

          IPCC 2023 AR6 Longer report

          Science-based targets (SBT) – mitä ja miksi?

          Science-Based Targets -aloite

          Science-based targets -aloite (SBTi) eli Tieteeseen perustuvat ilmastovoitteet -aloite on luotu edistämään ilmastotoimia yksityisellä sektorilla auttaen yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet omalle toiminnalleen.

          Aloite asettaa yrityksille selkeät toimenpidelinjaukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Nämä toimenpiteet auttavat ehkäisemään ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia ja tukevat ilmastoystävällisen liiketoiminnan kasvua.

          Tavoitteita pidetään ”tieteeseen perustuvina”, jos ne ovat sopusoinnussa sen kanssa, mitä viimeisin ilmastotiede pitää välttämättömänä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi: tavoitteet tukevat ilmaston lämpenemisen rajoittamista selvästi alle 2 °C asteen esiteolliseen aikaan verrattuna ja tukevat pyrkimystä rajoittaa lämpeneminen 1,5 °C asteeseen.

          SBTi:n viime vuotta koskevan raportin mukaan 2015–2020 aikana SBTi:hin sitoutuneet yritykset ovat merkittävästi vähentäneet oman toimintaansa liittyviä päästöjä verrattuna globaaliin keskiarvoon.

          Science based targets initiative annual progress report, 2021 (toukokuu 2022)
          Lähde: Science-based targets initiative annual progress report, 2021 (toukokuu 2022)

          Katso Ecobio webinaari: Science-Based Targets – mitä ja miksi?

          Science-Based Targets – mitä ja miksi? -webinaarissa Johtava konsultti Inka Koskinen ja Konsulttimme Mai Kärppä kertovat tiivistetysti mitä Science-Based Targets tarkoittaa, millaisia velvoitteita sääntely asettaa yrityksille ja miksi yritysten kannattaa liittyä mukaan SBT -aloitteeseen.

          Webinaarin Agenda:

          1. Sääntelystä tulevat uudet velvoitteet
          2. Science-based Targets -aloite
          3. Aloitteeseen liittyminen
          4. SBTi:n edellyttämä päästölaskenta
          5. Päästövähennystavoitteiden asetanta
          6. Aloitteeseen liittymisen hyödyt

          Katso tallenne, jotta tiedät miten sinäkin voit vähentää liiketoiminnan päästöjä ja miten pääset alkuun SBT-aloitteen kanssa!

          Lataa tallenne  alta



            Näin pääset alkuun SBT-aloitteen kanssa!

            SBT-aloite vaatii liiketoiminnalle suunniteltujen tavoitteiden määrittämisen. Lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet asetetaan 5–10 vuodelle tai pitkän aikavälin tavoitteen, jossa päästöjä vähennetään vähintään 90 %, vuoteen 2050 mennessä.

            Päästövähennystavoitteiden määrittäminen tarkoittaa myös vertailuvuoden päästöjen laskemista, jotta kehitystä voidaan seurata. Tämä tarkoittaa liiketoiminnan hiilijalanjäljen laskemista GHG-protokollan mukaisesti. Tavoitteiden tulee myös noudattaa SBTi:n kriteeristöä, jotta ne voidaan katsoa olevan tieteeseen perustuvia.

            Ecobion SBT-aloitteeseen liittyvät asiantuntijapalvelut

            Konsulttimme selkeyttävät sinulle mitä SBTi:ssä linjatut toimenpiteet tarkoittavat sinun liiketoimintasi kohdalla. Autamme määrittämään toimintasi hiilijalanjäljen ja asettamaan SBTi:n mukaiset päästövähennystavoitteet. Neuvomme mitä toimia sinun pitää tehdä liiketoimintasi rakenteissa ja arvoketjussa, jotta saavutat asetetut tavoitteet

            Ota yhteyttä


              Tutustu Ecobion palveluihin tästä. 

              Uusi ilmastolaki voimaan heinäkuussa

              Heinäkuun ensimmäisenä päivänä (1.7.2022) astui voimaan uusi ilmastolaki 423/2022, joka korvaa nykyisen asetuksen 609/2015. Uuden ilmastolain tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa edellistä ilmastolakia vuodelta 2015.

              Lakiin on ensimmäistä kertaa sisällytetty tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Uudistetussa ilmastolaissa kirjataan myös uudet päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.

              Uuden ilmastolain tavoitteena on vähentää päästöjä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Aikaisemman ilmastolain päästövähennystavoite koski vain vuotta 2050.

              Uudet päästövähennystavoitteet  

              1. vuoteen 2030 mennessä 60 %,
              2. vuoteen 2040 mennessä 80 %
              3. vuoteen 2050 mennessä 90–95 %

              Lain päivityksen taustalla on ilmastonmuutoksen nopea eteneminen sekä kansainvälisten ilmastotavoitteiden kiristyminen edellisen ilmastolain antamisen jälkeen.

              Uuteen ilmastolakiin kirjatut päästövähennystavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen sekä EU:n vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen ja vuoden 2030 nettopäästövähennystavoitteen kanssa.

              Tulevat muutokset ilmastolakiin

              Ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi on luotu valtakunnalliset ilmastopolitiikan suunnitelmat, joissa kuvaillaan toimia päästöjen vähentämiseksi ja sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen.  Uusi ilmastolaki laajenee koskemaan maankäyttösektorin päästöjä, eli maataloudesta, maankäytöstä ja metsätaloudesta syntyviä päästöjä. Lisäksi lakiin lisätään ensimmäistä kertaa tavoite hiilinielujen vahvistamiseksi.

              Uudessa ilmastolaissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta:

              • keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta
              • ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta
              • pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta
              • maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta

              Laki koskee viranomaisia ja velvoittaa ministeriöitä laatimaan näitä ilmastopoliittisia suunnitelmia. Myöhemmässä vaiheessa ilmastolakia uudistettaessa laki saattaa velvoittaa myös esimerkiksi kuntia laatimaan omia alueellisia päästövähennyssuunnitelmiaan.

              Valtioneuvosto seuraa ilmastotoimia ja sen tavoitteita vuosittain ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastovuosikertomuksessa tulee jatkossa myös arvioitava ilmastopolitiikan toimien riittävyyttä seuraavaksi 15 vuodeksi.

              Saamelainen ilmastoneuvosto mukaan ilmastopolitiikkaan

              Pohjoisilla leveysasteilla ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy vahvasti arktisessa ympäristössä, joka on erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Uutena lisäyksenä ilmastopolitiikan valmistelua varten Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto. Saamelainen ilmastoneuvosto tukee ilmastolain suunnittelua ja turvaa saamelaisten oikeudet ja edellytykset ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

              Uusi ilmastolaki kannustaa myös yrityksiä päästövähennyksiin

              Suomen päästövähennys- ja hiilineutraaliustavoitteet velvoittavat myös päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla toimivia yrityksiä vähentämään päästöjään nopeasti. Mikäli yrityksenne kaipaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia päästöjen vähentämiseen tai päästölaskentaan, Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään.

              Ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta:

               



                EDIT: 21.10.2022

                Teksti: Riikka Järvinen

                Kuva: Shutterstock

                Lähteet: https://ym.fi/-/uusi-ilmastolaki-voimaan-heinakuussa

                https://ym.fi/ilmastolain-uudistus

                 

                 

                Luonnonsuojelulain uudistuksella edistetään luonnon monimuotoisuutta  

                Hallitus on antanut esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi (HE 76/2022). Lain uudistamisen tavoitteena on erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja sen kestävän käytön edistäminen. Uudistuksella ajantasaistetaan nykyistä luonnonsuojelulakia ja siihen esitetään uusia säännöksiä esimerkiksi vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteista.   

                Luonnon monimuotoisuudella ja luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla on varallisuusarvo vastaavasti kuin luonnonvaroilla. Luontopääoman arvoa ja luontokadon hintaa ei kuitenkaan ole taloudellisessa toiminnassa riittävästi huomioitu, mistä johtuen luonnonvarojen kulutus on kestämättömällä tasolla.

                Uudella lailla tavoitellaan ympäristötietoisuuden lisäämistä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen taloudellisen arvon kasvattamista. Esityksen perusteluissa on arvioitu suojeltujen eri luontotyyppien puuston arvon lisäksi muita luonnon monimuotoisuuden arvoon liittyviä taloudellisia vaikutuksia. 

                Luonnonsuojelulaki ja vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio 

                Luonnonsuojelulakiin ehdotetaan vapaaehtoista ekologista kompensaatiota, jonka myötä luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää toisaalla. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa käytännössä taloudellisen toiminnan aiheuttaman luontohaitan korvaamista heikennystä vastaavalla tai sen ylittävällä luontoarvolla. Kyse on taloudellisesta ohjauskeinosta, jolla sisällytetään luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset hankkeen toteuttamiskustannuksiin. Yritysten kannattaa kustannussyistäkin tavoitella vaihtoehtoja, joilla on mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia luonnolle. Ekologisella kompensaatiolla voidaan myös mahdollistaa innovaatioita ja uusien liiketoimintojen kehittämistä esimerkiksi soiden ennallistamisessa ja luonnon kestävässä virkistyskäytössä.  

                Lailla tehostetaan ja vahvistetaan lajien ja luontotyyppien suojelua, minkä tarkoituksena on edistää luonnon monimuotoisuuden turvaamista merkittävällä tavalla. Arvokkaimmille, tiukasti suojelluille luontotyypeille asetetaan heikentämiskielto eikä niitä koskevia haittoja voi kompensoida.  

                Malminetsintään kohdistuvia rajoituksia on valmisteltu yhdessä kaivoslain uudistamisen kanssa. Uudessa luonnonsuojelulaissa kielletään malminetsintä kokonaan kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa ja sen edellytyksiä tiukennetaan valtion muilla suojelualueilla.  

                Lakiin lisätään varovaisuusperiaate, jonka mukaisesti vakavan vaaran uhatessa tulee pyrkiä estämään tai minimoimaan vahinko siitä huolimatta, että asiaan liittyy epävarmuutta. Varovaisuusperiaatteen toteuttaminen on jo ilmeistä esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, koska sopeutumistoimenpiteitä tulee lisätä osin puutteellisesta tiedosta huolimatta. Riskien ennakoiva tunnistaminen ja haitallisten luontovaikutusten välttäminen tuo kuitenkin yrityksille kustannussäästöjä pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.  

                Tavoitteena on, että uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1.6.2023.   

                Miten yritys hyötyy ekologisesta kompensaatiosta?  

                Uusilla luonnonsuojelulain säännöksillä kannustetaan yrityksiä tunnistamaan ja vähentämään luonnolle aiheutuvia haittoja, sillä monimuotoinen luonto on sekä ihmisten että yritysten elinehto. Ekologinen kompensaatio on uusi luonnonsuojelukeino, jolla yritykset voivat osoittaa ympäristövastuullisuuttaan. Autamme yritystänne tunnistamaan toimintanne ilmasto- ja biodiversiteettivaikutuksia. Kehitämme ekologista kompensaatiota koskevia tiekarttaratkaisuja haittojen laskemisesta hyötyjen suunnitteluun.  

                Ehdotetulla ekologisella kompensaatiolla on yhteys myös EU-taksonomian ”ei merkittävää haittaa” (do no significant harm) -periaatteeseen. Yrityksen mahdollisuudet saada rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin toimintoihin paranee, kun se osoittaa toimivansa tavalla, joka ei aiheuta haittaa luonnon monimuotoisuudelle.

                Asiantuntijamme auttavat kompensaation suunnittelussa ja neuvovat mitä heikennyksen hyvittäminen vaatii yritykseltänne. Voit lukea palveluistamme lisää täältä.

                Ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta:

                 


                   


                  Image: Shutterstock

                  Olennaisuusarviointi luo perustan vastuullisuustavoitteille ja kestävyysraportoinnille  

                  Olennaisuusarviointi kertoo kestävyysriskeistä, joille yritys altistuu, sekä yrityksen oman toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön.

                  Olennaisuusarviointi auttaa ymmärtämään yrityksen kannalta merkittävimmät vastuullisuuteen liittyvät toiminnot ja tunnistamaan asiat, jotka keskeisesti vaikuttavat yrityksen kykyyn luoda arvoa. Olennaisuusarvioinnin avulla yrityksillä on selkeämpi kuva niistä kestävyysriskeistä, joille yritys altistuu, sekä yrityksen oman toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön.

                  Double materiality -periaate ohjaa yritysten olennaisuusarviointia 

                  Kattavan olennaisuusarvioinnin avulla määritellään yrityksen kannalta merkittävimmät kestävyysnäkökohdat ja tunnistetaan asiat, jotka keskeisesti vaikuttavat yrityksen kykyyn luoda arvoa. Yritysten kannattaa toimia ajoissa ja kartoittaa yrityksen kannalta olennaisen toimintaympäristön tilanne. Edelläkävijäyrityksillä on parhaat mahdollisuudet varmistaa vastuullisen toiminnan avulla uudet liiketoimintamahdollisuudet.

                  Yritysvastuun olennaisuusarviointi toimii perustana sille, että yrityksellä on ajantasaista tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia kestävyysriskeillä, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksella, voi olla yrityksen tulokseen ja toimintaan (outside-in). Yritysten on myös tiedostettava oman toimintansa vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön (inside-out). Tästä molemmista näkökulmista raportoimisen periaatteesta käytetään nimitystä kaksoisolennaisuus (double materiality), jota selvennetään EU:n kestävyysraportointidirektiivissä (CSRD).  

                  Kaksoisolennaisuuden periaate (double materiality) ei suinkaan tarkoita sitä, että yrityksen on tehtävä kaksi erillistä olennaisuusarviointia. Jatkossa double materiality toimii keskeisenä ohjaavana periaatteena kestävyysvaikutusten arvioimisessa, mutta pelkästään sen varaan ei yritysvastuu voi nojautua. Yrityksen on arvioitava kestävyysseikkojen ja -riskien olennaisuutta kahdesta eri näkökulmasta (outside-in ja inside-out).

                  Olennaisuusnäkökulmat on huomioitava erikseen ja lisäksi on huomioitava ne keskeiset seikat, jotka ovat olennaisia yritykselle molemmista näkökulmista. Kestävän kehityksen tavoitteita ei voi depriorisoida vain sillä perusteella, että jollain kestävyysriskillä ei vaikuttaisi olevan taloudellisia vaikutuksia yritykselle. Yritysten kannattaakin pitää olennaisuusarviointinsa ajan tasalla ja päivittää sitä säännöllisesti.   

                  Kestävyysraportointi kehittyy

                  Kestävän kehityksen tavoitteet ovat nyt erityisen ajankohtaisia yritysten arvonluonnille. Niiden ohjaamana yritys tekee tulosta suunnitelmallisesti ja kestävällä tavalla luontoa ja ihmisiä kunnioittaen. Asiakkaat ovat aiempaa tietoisempia yritysten mahdollisuuksista toimia ympäristöystävällisesti ja sitä kautta markkinaehtoinen kysyntä vihreälle siirtymälle on kasvanut. 

                  Kestävällä ja vastuullisella tavalla toimiva yritys nostaa ilmastotavoitteet ja muut kestävän kehityksen tavoitteet osaksi strategiaansa ja varmistaa liiketoimintahyötyjen saavuttamisen vaihtelevista maailmantilanteista huolimatta. Yrityksiltä edellytetään selkeää tilannekuvaa sen vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin, myös ihmisoikeudet huomioiden.

                  Kestävyysraportointi on jatkossa sääntelyn asettama velvoite, kun uusi yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) tulee kaikissa EU-jäsenmaissa sovellettavaksi. Raportointivelvoitteen piiriin tulee entistä suurempi osa yrityksistä, joiden on raportoitava yksityiskohtaisempia tietoja liiketoiminnastaan. Yritysten johdon on viimeistään sääntelyn velvoittamana otettava aiempaa merkittävämpi ja vastuullisempi rooli yrityksen kestävyystavoitteiden asettamisessa ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa.   

                  Olennaisuusarviointi yhteistyössä Ecobion kanssa

                  Me autamme yritystäsi laatimaan monipuolisen yritysvastuun olennaisuusarvioinnin ja tiekartan, jonka avulla vastuullisuustavoitteet ovat helpommin hyödynnettävissä strategisessa päätöksenteossa. 

                  OTA YHTEYTTÄ


                     

                    Voit lukea lisää liiketoiminnan johtamiseen liittyvistä palveluista täältä. 


                    Lähteet

                    https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52021PC0189&from=FR

                    https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6292-2022-INIT/fi/pdf

                    https://www.globalreporting.org/standards/standards-development/universal-standards/

                    Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii toimia yrityksiltä ja yksilöiltä

                    Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii toimia yrityksiltä ja yksilöiltä

                    Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n huhtikuussa julkaisema kuudennen arviointiraportin kolmas osa keskittyy ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumiskeinoihin. Kuten helmikuun lopussa julkaistussa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kertovassa raportissa esitettiin, aikaikkuna ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi on sulkeutumassa, sillä kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä ihmisen toimien seurauksena ja siitä aiheutuva ilmaston lämpeneminen on ollut vielä nopeampaa ja voimakkaampaa kuin aiemmin ennustettiin. Lämpenemisen rajoittaminen kriittisen 1,5 asteen rajaan alkaa näyttää entistä epätodennäköisemmältä.  

                    Ilmastonmuutoksen hillintä eri sektoreilla

                    IPCC esittää useita lämpenemisen vaikutusten hillintäkeinoja eri sektoreilla ja näiden keinojen päästövähennyspotentiaalia vuositasolla eri skenaarioissa. Esimerkiksi teollisuudessa hiilidioksidin talteenotto ja varastointi tai käyttö toisaalla voisi olla hyödyllistä, kun tuotantolaitoksilta vapautuva hiilidioksidi saataisiin suoraan kerättyä talteen. Hiilidioksidi voitaisiin hyödyntää muualla tai se voitaisiin varastoida esimerkiksi maaperään tai erilaisiin pitkäikäisiin materiaaleihin. Toisaalta suuressa mittakaavassa talteenotolla ei ole kovin suurta päästövähennyspotentiaalia vuositasolla ja se on ainakin toistaiseksi melko kallista. Paremmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen ovat etenkin fossiilisten polttoaineiden vaihtamisella biopohjaisiin, vetyyn ja sen johdannaisiin tai kokonaan sähköisiin vaihtoehtoihin. Myös energia- ja materiaalitehokkuustoimet ovat yleisesti melko edullisia keinoja vähentää suuria määriä päästöjä. 

                    Energiantuotannossa, maataloudessa ja yksilötasolla hillintä tehokkainta 

                    IPCC:n mukaan kaikista suurimmat päästövähennysmahdollisuudet liittyvät energiantuotantoon tuuli- ja aurinkovoimalla. Näiden tuotantotapojen lisääminen vähentäisi päästöjä useita gigatonneja vuosittain ja ratkaisut olisivat varsin edullisia verrattuna lähes kaikkiin muihin raportissa esitettyihin eri toimialojen ratkaisuihin. Energiantuotannon lisäksi ratkaisut maa- ja metsätaloudessa ovat erityisen tehokkaita ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta: hiilen sitominen maataloudessa maaperään, kestävä metsänhoito, metsittäminen ja ekosysteemien ennallistaminen vähentäisivät päästöjä runsaasti vuosittain. Mikäli viljelyä tehostettaisiin esimerkiksi peltometsäviljelyn tai hiiltä maaperään sitovien viljelysmenetelmien kautta, monia luonnontilaisia metsiä ei tarvitsisi muuttaa maanviljelyskäyttöön ja maatalouskäytössä olevan pinta-alan pienentyessä aiemmin käytössä olleita alueita voitaisiin ennallistaa ja siten parantaa niiden hiilensidontakykyä. 

                    Maatalouden käytössä olevan alan maa-alan vähentyminen olisi mahdollista viljelyn tehostamisen lisäksi myös muuttamalla ruokavaliota maailmanlaajuisesti kestävämmäksi. Raportissa korostetaankin, että ilmastonmuutoksen hillintä on yllättävän suurelta osin myös yksilön valintojen varassa. Vuoteen 2050 mennessä tehokkailla ja eri sektorien välisillä kysyntäpuolen toimenpiteillä voitaisiin vähentää päästöjä jopa 40–70 % siitä, mitä päästöjen on ennustettu nykyisillä toimenpiteillä olevan vuonna 2050. Kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää nopeasti ja tehokkaasti etenkin muuttamalla ruokavaliota nykyistä huomattavasti kasvipainotteisemmaksi. Vaikutuksia olisi myös materiaali- ja energiatehokkaampien kulutustuotteiden ostamisella ja julkisen liikenteen käyttämisellä. Julkisen liikenteen päästöjä voidaan vähentää sähköistämällä liikennettä ja sen käyttöä voidaan edistää parantamalla julkisen liikenteen infrastruktuuria. Etätyön tai kierrätyksen lisääminen nekin hillitsevät ilmastonmuutosta, mutta niiden päästövähennyspotentiaali jää selvästi muita toimenpiteitä, etenkin kestävää ruokavaliomuutosta, pienemmäksi.  

                    ”Useat ilmastonmuutoksen hillintäkeinot eivät vain vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, vaan parantavat lisäksi ilmanlaatua ja ihmisten terveyttä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat myös parhaimmillaan esimerkiksi lisätä tasa-arvoa ja parantaa ruokaturvaa”

                    Hillintätoimista voidaan saada rinnakkaishyötyjä 

                    Raportti korostaa myös rakentamiseen liittyviä päästövähennysmahdollisuuksia, kuten uusien rakennusten rakentamista vähähiilisistä ja aikaa kestävistä materiaaleista. Nykyisten rakennusten kunnostaminen ja hiiltä sitovien materiaalien ja pintojen, kuten viherkattojen, lisääminen vähentäisi päästöjä ilmakehästä ja tarjoaisi myös muita etuja. Viherpintojen ja -alueiden lisääminen etenkin kaupunkeihin lieventää kaupunkisaarekeilmiötä, jossa kaupungit keskustat lämpenevät ympäröiviä alueita enemmän monien heijastavien ja lämpöä sitovien pintojen takia. Lisäksi viheralueet hillitsevät tulvia rankkasateiden aikaan. 

                    Useat ilmastonmuutoksen hillintäkeinot eivät vain vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, vaan parantavat lisäksi ilmanlaatua ja ihmisten terveyttä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat myös parhaimmillaan esimerkiksi lisätä tasa-arvoa ja parantaa ruokaturvaa. Raportissa korostetaan, että on mahdollista, että ilmastonmuutoksen hillintä erilaisten kunnianhimoisten tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta saattaa aiheuttaa positiivisen ketjureaktion, jossa päästövähennyksen ruokkivat toisiaan. Etenkin yksittäisten ihmisten toimilla ja asennemuutoksella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän onnistumisessa.  

                    Vähennä päästöjÄ yhdessä Ecobion kanssa

                    Yhdessä Ecobion asiantuntijoiden kanssa yrityksenne voi kehittää parhaat ja toimintaanne soveltuvimmat keinot vähentää päästöjä. Esimerkiksi yritystason päästöjen selvittäminen ja vähentäminen hiilijalanjälkilaskentojen ja erilaisten vähähiilisyystiekarttojen avulla tai materiaalitehokkuuden lisääminen elinkaarilaskelmien avulla ovat toimenpiteitä, joissa Ecobio voi auttaa. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme! 



                      Teksti: Mai Kärppä

                      Lähteet: https://report.ipcc.ch/ar6wg3/pdf/IPCC_AR6_WGIII_SummaryForPolicymakers.pdf