Home » Seitsemän askelta onnistuneeseen perustilaselvitykseen

Seitsemän askelta onnistuneeseen perustilaselvitykseen

Direktiivilaitoksen ympäristölupahakemusmenettelyyn voi liittyä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys.

Ympäristöluvan päivittämisen tai uuden ympäristöluvan hakemisen yhteydessä voi tulla tarve laatia perustilaselvitys. Kaikkien direktiivilaitosten tulee arvioida perustilaselvityksen tarpeellisuus. Velvollisuus laatia varsinainen perustilaselvitys koskee direktiivilaitoksia, joiden toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai muodostuu vaarallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Perustilaselvitys on lupa- ja laitoskohtainen.

Perustilaselvityksen tavoitteena on maaperän ja pohjaveden suojelu. Direktiivilaitoksen toiminnan päätyttyä alueen maaperä ja pohjavesi tulee palauttaa perustilaan eli merkityksellisiä vaarallisia aineita ei saa esiintyä maaperässä tai pohjavedessä merkittävästi enempää kuin perustilaselvityksen laatimishetkellä. Perustilaselvityksen avulla pystytään tarvittaessa osoittamaan, että alueen tila ei ole merkittävästi muuttunut riittävien suojelutoimenpiteiden ansiosta eikä jatkotoimenpiteisiin ole tarvetta ryhtyä. Huolella yhteistyössä asiantuntijan kanssa laadittu perustilaselvitys on aina toiminnanharjoittajan etu, sillä puutteellisesti tehty selvitys saattaa johtaa arvaamattomiin jälkikustannuksiin.

Näin laadit onnistuneen perustilaselvityksen

Asiantuntija määrittelee yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa perustilaselvityksen tarpeellisuuden sekä laajuuden perustuen laitosalueen toimintahistoriaan, mahdollisiin päästölähteisiin sekä alueen ympäristöolosuhteisiin seuraavien vaiheiden mukaisesti:

1. Kaikki laitosalueen toimintaan liittyvät vaaralliset aineet tunnistetaan ja niiden mahdollisuus päästä maaperään tai pohjaveteen arvioidaan.

  • Jos nämä aineet voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista, määritellään ne merkityksellisiksi vaarallisiksi aineiksi ja perustilaselvitys koskee näitä aineita.
  • Jos laitoksen toiminnassa ei tunnisteta olevan yhtään merkityksellisiä vaarallisia aineita, niin perustilaselvitystä ei ole tarpeellista tehdä.

2. Historia- ja laitosalueen tietojen perusteella selvitetään, voiko merkityksellisiä vaarallisia aineita esiintyä laitosalueen maaperässä tai pohjavedessä.

  • Laitosalueella saattaa esiintyä muita kuin nykyisen toiminnan kannalta merkityksellisiä vaarallisia aineita, jolloin myös näiden havaitseminen on toiminnanharjoittajan kannalta edullista.
  • Selvitys kattaa laitosalueen ja sen lähialueiden aiemman toiminnan mahdollisimman pitkältä aikaväliltä.

3. Laitosalueen ympäristöolosuhteet ja aineiden ominaisuudet selvitetään, jotta merkityksellisten vaarallisten aineiden esiintyminen ja kulkeutuminen maaperässä ja pohjavedessä voidaan arvioida.

4. Alueen historiatietojen ja alueen nykyisten ympäristöolojen perusteella kootaan laitosaluetta kuvaava käsitteellinen malli, jossa havainnollistetaan merkityksellisten vaarallisten aineiden esiintymistä ja mahdollista kulkeutumista maaperässä ja pohjavedessä.

  • Malli kattaa sekä nykyiset että mahdolliset tulevat päästöt.

5. Edellisissä vaiheissa koottujen tietojen riittävyys perustilan määrittämiseksi arvioidaan.

  • Jos koottujen tietojen katsotaan olevan riittäviä perustilan määrittämiseksi, laaditaan niiden pohjalta perustilaselvitys.
  • Jos koottujen tietojen ei katsota olevan tarpeeksi kattavia tai ajantasaisia, täydennetään tietoja ympäristöteknisellä tutkimuksella.

6. Laitosalueella tehdään tarpeen mukaan edellisissä vaiheissa koottuja tietoja täydentävä ympäristötekninen tutkimus.

  • Ympäristötekninen tutkimus suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti huomioiden alueen historia, ympäristöolosuhteet sekä laitoksen tekniset ratkaisut.
  • Näytteenoton tutkimussuunnitelma on hyvä antaa viranomaisen (ELY-keskus) nähtäville ennen tutkimuksen suorittamista, jotta näytteenottoja ei tarvitse myöhemmin viranomaisen vaatimuksesta täydentää.
  • Edustava, ajantasainen kohdetutkimus on yleensä luotettavin tapa arvioida maaperän ja pohjaveden tilaa.

7. Perustilaselvityksessä kootaan yhteen kaikki edellisissä vaiheissa kerätyt tiedot.

  • Raportissa esitetään laitosalueen maaperän ja pohjaveden perustila sekä tiedot, joihin tilan määrittäminen perustuu.
  • Perustilaraportti on julkinen, mutta tarpeen mukaan salassa pidettävät aineet ja niitä koskevat tiedot voidaan raportoida julkisesta raporista erillään.

Asiantuntijamme auttavat onnistumaan

Vaikka perustilaselvityksen tekemiselle löytyy selkeät suuntaviivat, niin jokainen selvitys on kuitenkin aina yksilöllinen. Onnistuneen perustilaselvityksen tekeminen vaatiikin vahvaa asiantuntijaosaamista ja kokemusta perustilaselvitysten tekemisestä. Tiivis yhteistyö asiantuntijan kanssa on olennaista, jotta toiminnanharjoittajan tarpeet ja viranomaisten vaatimukset kohtaavat. Asiantuntija myös varmistaa, että toiminnanharjoittaja välttyy turhilta lisäaskelilta prosessin aikana.

Meillä Ecobiolla on runsaasti kokemusta perustilaselvityksistä sekä muista ympäristölupa-asioista. Autamme niissä mielellämme. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa: pia.valitalo@ecobio.fi tai puh. 020 756 9453.