Kategoria: Energia

27. 1. 2022

Päivitetyt laskentaperusteet ympäristöjalanjäljen määritykseen Euroopan unionin alueella

Euroopan komissio on antanut 16.12.2021 suosituksen ympäristöjalanjäljen määrittelyyn käytettävien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Nyt annetut suositukset on kehitetty komission vuonna 2013 antamien suositusten pohjalta perustuen vuosien 2013–2018 aikana pidettyyn pilottivaiheeseen. Pilottivaiheeseen osallistui jopa yli 300 yritystä, mikä on mahdollistanut laskentaperiaatteiden tarvepohjaisen ja laadukkaan kehittämisen.

Suosituksen tavoitteena on antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet ympäristötiedon tuottamiseen tuote- ja organisaatiotasolla perustuen luotettaviin ja verifioituihin menetelmiin. Se on osoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä yksityisille ja julkisille yrityksille tarjoten toimijoille yhtenäistetyn tavan mitata tuotteidensa, palveluidensa sekä koko organisaation ympäristötehokkuutta elinkaarinäkökulmasta. Tavoitteena on myös mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parempi vertailtavuus ja sidosryhmäviestintä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tähän pyritään vastaavia elinkaariarviointitutkimuksia tarkemmilla ohjeistuksilla ja tiukemmilla vaatimuksilla.

Ympäristöjalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin

Tuotetason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli PEF-menetelmä (Product Environmental Footprint) sekä organisaatiotason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli OEF-menetelmä (Organisation Environmental Footprint) nojaavat pitkälti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja sisältävät elinkaariarviointitutkimuksista tutut vaiheet: tavoitteiden määrittelyn, inventaarioanalyysin, vaikutusarvioinnin sekä tulkinnan ja raportoinnin. Molemmat menetelmät tuottavat ympäristövaikutustietoa yhteensä 16 erilaisesta ympäristövaikutusluokasta sisältäen ilmastovaikutusten lisäksi tietoa esimerkiksi vaikutuksista otsonikatoon, happamoitumiseen ja luonnon resurssien kulutukseen. PEF-menetelmä tarjoaa valinnanvaraa tarkasteluun sisällytettävän tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheiden osalta, kun taas OEF-menetelmän mukaisesti voidaan valita tarkasteltavat tuoteportfolion osat.

Kaikkien PEF-laskelmien tulisi perustua menetelmää varten laadittuihin tuoteryhmäsääntöihin, joista käytetään lyhennettä PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules). Tämä mahdollistaa erilaisten laskelmien vertailtavuuden esimerkiksi tuotekilpailutustilanteissa, kun sovellettavat laskentaperusteet on varmistettu olevan linjassa keskenään. Kehitettävien PEFCR-sääntöjen tulisi perustua jo olemassa oleviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tuoteryhmäsääntöihin ja jos PEFCR-sääntöjä ei ole kehitetty, ei PEF-laskelmia voida vertailla keskenään. Samat periaatteet koskevat myös OEF-laskelmia, joihin liittyen puhutaan sektorisäännöistä eli OEFSR (Organisation Environmental Footprint Sector Rules). Samojen sektorisääntöjen mukaisesti tehdyt laskelmat ovat keskenään vertailukelpoisia organisaatio- sekä tuotantolaitostasolla. Tuoteryhmä- ja sektorisääntöjä on jo kehitetty pilottivaihetta varten, mutta ne ovat umpeutuneet vuoden 2021 lopussa. Vanhentuneiden sääntöjen päivittämiseen ja uusien sääntöjen kehitykseen on tällä hetkellä melko heikosti tietoa tarjolla.

Ecobio auttaa yrityksiä ympäristöjalanjäljen laskennassa

PEF- ja OEF-perusteinen ympäristötehokkuuden laskenta tulee jatkossa todennäköisesti merkittävästi lisääntymään ja tämä on huomioitu myös Euroopan unionin muissa linjauksissa, kuten asetuksessa kestävyyskriteereistä vihreiden investointien edistämiseksi (Taksonomia). Ecobiolla on pitkän linjan kokemus elinkaariarvioinnin ja yritystason hiilijalanjälkilaskennan parissa. Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan teitä myös ympäristöjalanjälkeä koskevissa kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

PEF- ja OEF-menetelmäkuvaukset ovat ladattavissa täältä.

Teksti: Aleksi Laurila

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ecochain.com/knowledge/are-you-prepared-for-the-product-environmental-footprint/

https://ec.europa.eu/environment/news/environmental-footprint-methods-2021-12-16_fi

https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/PEFCR_OEFSR_en.htm

15. 11. 2021

Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

3. 6. 2021

Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettely muuttuu sujuvammaksi

Kesäkuussa 2021 uusi laki uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä (1145/2020) astuu voimaan. Lain tavoitteena on sujuvoittaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyitä ja eräitä muita hallinnollisia menettelyitä sekä parantaa menettelyihin liittyvän neuvonnan saatavuutta. Jatkossa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettely hoituu sujuvasti hankkeenkehittäjältä keskitetysti yhden sähköisen yhteyspisteen kautta.

Lupamenettely sujuvoituu uuden yhteyspisteen avulla

Uudella lailla pannaan täytäntöön uudelleenlaadittu RED- eli RED II –direktiivi (2018/2001). RED-direktiivi, eli renewable energy directive, on EU:n direktiivi, joka koskee uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen organisointia ja kestoa. Lakia sovelletaan uusiutuvan energian tuotantolaitoksen rakentamisen, päivittämisen, verkkoon liittämisen tai käyttämisen edellytyksenä oleviin lupiin ja muihin hallinnollisiin menettelyihin.

Uusiutuvan energian tuotantolaitoksella tarkoitetaan energiaa tuottavaa laitosta, jonka tuottama energia on täysin tai osittain uusiutuvaa. Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan tuuli- ja aurinkoenergiaa, geotermistä energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa ja biomassaa sekä kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua, joka ei ole peräisin fossiilisista lähteistä.

Lupa- ja hyväksymismenettelyjen määräajat

Uusi laki säätää sitovan määräajan uusiutuvan energian voimalaitosten tiettyjen lupamenettelyjen ja hallinnollisten hyväksymismenettelyjen enimmäiskestolle. Määräajat uusiutuvan energian laitosten lupakäsittelylle on kaksi vuotta. Mikäli sähköntuotantokapasiteetti on alle 150 kilowattia tai, jos kyseessä on lupamuutos, määräaika on yksi vuosi. Määräaika alkaa vireillepanosta ja päättyy päätöksen tiedoksiantoon. Lupakäsittelyllä tarkoitetaan kaikkia toiminnan lupia eli ympäristölupia, vesilupia, kemikaaliturvallisuuslupia, rakennuslupia jne.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on nimetty kansallisesti yhteispisteviranomaiseksi, joka neuvoo hakijaa lupaprosessissa. Kyseessä on sähköinen lupaprosessi. Luvat ja valvonta -palvelu on otettu käyttöön syksyllä 2020. Laki astuu voimaan 30.6.2021.

Ecobio auttaa lupamenettelyissä

Ecobion ympäristöasiantuntijat ovat aina ajan tasalla uusista lakimuutoksista ja auttavat teitä mm. uusiutuvan energian lupamenettelyiden kanssa. Autamme myös energiatehokkuuden lisäämisessä, joka on yksi kustannustehokkaimmista keinoista vähentää päästöjä. Lue lisää energia- ja lupapalveluistamme täältä!

Olethan yhteydessä meihin mikäli teillä tulee mieleen kysymyksiä uudesta laista tai olette kiinnostuneita palveluistamme! Vastaamme sähköpostitse osoitteeseen info@ecobio.fi ja puhelimitse numeroon +358 (0)20 756 9450.

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet: Finlex

4. 11. 2020

Hallituksen esitys uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupakäsittelystä

Hallitus on antanut 22.10.2020 esityksen 187/2020 laista uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupakäsittelylle. Hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön RED II -direktiivi, joka täytyy saattaa kansallisesti voimaan 30.6.2021 mennessä. Laissa säädetään hallituksen esityksen mukaisesti kansallisesta yhteyspisteviranomaisesta sekä lupakäsittelyn määräajoista. Esityksen tavoitteena on sujuvoittaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyä sähköisen asioinnin kautta ja mahdollistaa myös kattava neuvontapalvelu luvan hakijalle.

Hallituksen esityksen mukaan lakia sovelletaan uusiutuvan energian (sähkön, lämmön, jäähdytyksen, biokaasun, biopolttoaineen tai bionesteen) tuotantoon sekä biokaasua tuottavassa laitoksessa mädätteen käsittelyyn ja jatkojalostukseen. Soveltamisalaan eivät kuuluisi uusiutuvan energian (sähkön, lämmön, jäähdytyksen, biokaasun, biopolttoaineen tai bionesteen) tuottamiseen tarvittavan raaka-aineen kasvatus, valmistus, käsittely, varastointi ja kuljetus.

Ehdotuksen mukaan määräaika lupakäsittelylle on kaksi vuotta ja yksi vuosi, kun kyse on tuotantokapasiteetiltaan alle 150 kW:n tuotantolaitoksesta, tai toiminnan muutoksesta. Määräaikaa voidaan pidentää poikkeuksellisten olosuhteiden takia. Määräajan laskeminen alkaa lupahakemuksen vireillepanosta ja päättyy päätöksen tiedoksiantoon. Lupakäsittelyllä tarkoitetaan kaikkia toiminnan lupia: ympäristölupaa tai -ilmoitusta, vesilupaa, kemikaaliturvallisuuslupaa tai -ilmoitusta sekä erilaisia rakennus- ja toimenpidelupia. Kaikki tuotantolaitosta koskevat edellä mainitut luvat tulee käsitellä määräajassa. Lupakäsittely tehdään sähköisesti uuden Luvat ja valvonta -palvelun kautta, joka otettiin käyttöön syksyllä 2020.

Ehdotuksen mukaan laissa säädetään myös kansallisesta yhteyspisteviranomaisesta, joka neuvoo hakijaa lupakäsittelyn aikana. Viranomaisena tulee toimimaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 30.6.2021.

Tarvitseeko yrityksenne apua luvanhakuprosessiin? Ecobion asiantuntijoilla on vankka asiantuntemus ympäristö- ja kemikaalilainsäädännöstä sekä runsaasti kokemusta erilaisten tuotantolaitosten ympäristölupien laatimisesta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Masi Mailammi

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2020/20200187

22. 7. 2020

EU:n elpymispaketista merkittävä rahoitus ilmastotoimiin

EU:n monivuotisesta rahoituskehityksestä ja koronaviruksen seurauksista Eurooppaa elvyttävästä elpymispaketista saatiin viimein sopu tiistaina 21.7. Eurooppa-neuvoston rahoituspäätökset painottuvat voimakkaasti ympäristö- ja ilmastonäkökulmiin, sillä vähintään 30 prosenttia seitsenvuotisesta 1 075 miljardin euron rahoituskehyksestä ja 750 miljardin kertaluontoisesta elpymispaketista tulee kohdistaa ilmastotoimiin. Rahoituksen tulee myös olla linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.

Ilmastotoimiin kohdistuvan rahoituksen määrä on ennätyksellisen suuri, mikä vauhdittaa EU:n pääsyä päästötavoitteisiinsa. Samalla se kirittää nostamaan päästövähennystavoitteita entisestään: esimerkiksi Suomi edistää päästövähennystavoitteiden nostoa nykyisestä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös muut EU-johtajat ovat yksimielisesti sitoutuneet nostamaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteita. Lisäksi EU irtautuu ympäristölle haitallisista tuista. EU toimiikin esimerkkinä muille EU:n ulkopuolisille maille kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteillaan.

Suomi pyrkii elvytyskeinoilla kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa

Suomessa EU:n rahoitusta tullaan käyttämään koronakriisin jälkeiseen talouden elvytykseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastokriisin ehkäisemiseen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kokosi keväällä 2020 kansallisen Kestävä elvytys -työryhmän, joka laati raportin taloutta elvyttävistä, hiilineutraalia kiertotaloutta edistävistä keinoista. Ryhmän puheenjohtajina toimivat ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja Sitran johtaja Mari Pantsar. Työryhmä laati raportin lisäksi myös kestävän elvytyksen kriteeristön, jonka avulla voidaan määrittää yksittäisten toimien vaikutusta ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, luonnon monimuotoisuuteen, kiertotalouteen ja ympäristön tilaan. Suomen hallitus on sitoutunut käyttämään kriteeristöä, kun talouden elvytystoimista neuvotellaan syksyn budjettiriihessä.

Hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa kohti tähtäävät toimet ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnän ja niihin sopeutumisen kannalta. Kansainväliset vertailut ja tutkimukset osoittavat, että investoinnin uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin lisäävät myös uusien pysyvien työpaikkojen määrää – jopa kolminkertaisesti fossiiliin polttoaineisiin perustuvaan yhteiskuntaan verrattuna. Suomella on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä ilmastoratkaisuissa ja siten edistää työpaikkojen syntyä ja vientiä.

Myös Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä pääsemään kohti kansainvälisiä ilmastotavoitteita

Ecobion asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämmäksi. Asiantuntijoillamme on osaamista esimerkiksi tuotteiden elinkaarilaskennasta, hiilijalan- ja kädenjäljen laskennasta, kiertotaloudesta, vähähiilisyyden tiekarttojen laatimisesta ja siitä, miten yritys voi omalla toiminnallaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä, Ecobio Oy

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kestava_elvytys_vauhdittaa_yhteiskunnan_(57711)

https://www.ym.fi//download/noname/{144397CF-B6B9-412B-8C05-E3AE6DE3B387}/160496

19. 8. 2019

Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 3: Energiateollisuus

Energiantuotanto aiheuttaa noin 30 % Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. Energiaa tarvitaan moneen asiaan ja olemme siitä hyvin riippuvaisia. Ilmaston kannalta hyvä asia on, että energia-alalla on mahdollista tehdä ilmastoystävällisiä valintoja energianlähteen, tuotantotavan ja tehokkuuden osalta.

Energiateollisuus – uhka vai mahdollisuus?

Energiateollisuus näyttäytyy ilmastonmuutoskeskustelussa toisaalta päästöjen aiheuttajana, toisaalta potentiaalisena ratkaisuna. Energiasektorin ilmastovaikutuksia voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta:

Energianlähteen valinta,
Tuotannon ja jakelun tehokkuus,
Energiatehokkuus.

Energianlähde vaikuttaa suoraan syntyvien päästöjen määrään ja laatuun. Kivihiili aiheuttaa suuret ilmastonmuutosvaikutukset tuotettua energiayksikköä kohden. Sen sijaan puupohjaisen energialähteen käyttäminen, esim. puun poltto, ei tuota energiasektorilla kasvihuonekaasupäästöjä, sillä niiden päästöt raportoidaan maankäyttö-, maankäytön muutos- ja metsätaloussektorilla (land-use, land-use change and forestry, LULUCF). Puun päästöt huomioidaan siis heti hakkuuvaiheessa, ei vasta energiakäytössä.

Bioenergia ei ole ratkaisu energiasektorin ilmastovaikutuksiin. Varsinkin puuta tulisi hyödyntää muulla tavoin kuin nopeasti kasvihuonekaasuja päästävässä energiantuotannossa. Puun sisältämä hiili voidaan sitoa pitkäksi aikaa esim. rakennusmateriaalina rakennuksiin tai biohiilenä maaperään.

Ilmastoa hyödyttää eniten oikeasti päästötön energiantuotanto, kuten vesi-, tuuli- ja aurinkovoima. Nämäkään eivät ole täysin päästöttömiä, jos huomioidaan koko tuotantoketju eikä vain energialähteen päästöt. Lisäksi on huomioitava muut ympäristövaikutukset kuten vaikutukset biodiversiteettiin, erityisesti vesivoimalla, sekä tarve säätövoimaan.

Myös yhdyskuntajäte jätepolttoaineena kiinnostaa ja sen määrä on kasvanut samalla, kun jätteen kaatopaikkasijoitus on vähentynyt. Sen sijaan jätteen kierrätys materiaalina ei ole juuri kasvanut. Suomessa jätteenpoltto korvaa lähinnä fossiilisia polttoaineita.

Energiantuotanto ei aiheuta päästöjä vain energianlähteestä johtuen, vaan koko energiantuotantoketju infrastruktuureineen ja tuotantolaitoksineen aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Tämän koko tuotantoketjun ja sen ympäristövaikutusten huomioiminen rakennus-, tuotanto- ja käytöstäpoistovaiheessa onnistuu elinkaariarvioinnilla. Elinkaariarvioinnilla voidaan kvantifioida potentiaaliset ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta, mikä auttaa tunnistamaan tehokkaita keinoja vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Tehostaminen – enemmän vähemmällä

Energiankulutuksen tehostamista on toteutettu jo paljon mutta siihen on edelleen potentiaalia – Suomessakin. Monet teollisuuden ja palvelusektorin toimijat ovat kartoittaneet omaa energiankulutustaan ja säästötoimenpiteitä vapaaehtoisissa, tuetuissa energiakatselmuksissa tai suurten yritysten pakollisissa energiakatselmuksissa. Kehityskohteita on löytynyt etenkin lämmityksen tehostamisessa, mutta energia-alalla myös sähkön kulutuksessa.

Energiatehokkuudessa on kyse siitä, että tehdään vähintään sama palvelu tai tuote kuluttamalla vähemmän energiaa. Valaistus on tästä erinomainen esimerkki: vaihtaminen energiatehokkaaseen ledivalaistukseen mahdollistaa valon voimakkuuden ja värin säätämisen vanhoja tekniikoita kattavammin parantaen käyttökokemusta. Teknologinen muutos ei aina suju kivuttomasti ja ledilamppuja hankkiessaan on osattava lukea paketin kylkeä eri tavalla kuin ennen. Merkittävän energian- ja kustannussäästön vuoksi tämä kuitenkin kannattaa.

Lainsäädännöllä kohti älykästä energiantuotantoa

EU:ssa pureudutaan energiasektorin ilmastovaikutuksiin monella rintamalla. EU:n puhtaan energian paketissa keskitytään uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Pakettiin kuuluva Sähkömarkkinadirektiivi (2019/944) ja -asetus (2019/943) astuivat voimaan 4.7.2019. Direktiivin mukainen kansallinen lainsäädäntö on saatettava voimaan viimeistään 31.12.2020, osin jo aiemmin (Energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU muuttaminen maakaasuun liittyvien kustannusten osalta asteittain 31.12.2019 ja 25.10.2020). Sähkömarkkinadirektiivi keskittyy sähkömarkkinoihin kuluttajan näkökulmasta, valmistelee osallistumista energian kulutusjoustoon, ja kannustaa älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoon. Sähkömarkkina-asetus määrittää strategiset reservit, jotka ovat ensisijainen kapasiteettimekanismi, ja jotka otetaan käyttöön vain, jos energiaresurssien ennustetaan loppuvan. Strategiseen reserviin kuuluvalle energiantuotannolle uusi asetus asettaa CO2-päästörajan: 550 g/kWh tai vuosittain 350 kg/kW asennettua sähköntuotantoa kohti. Päästörajavaatimusta sovelletaan 4.7.2019 lähtien.

Energiasektorin ilmastokeskustelussa on huomattava, että samalla kun pohditaan keinoja vähentää ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia, on varmistettava toimitusvarmuus ja turvallisuus. Yhteiskunta on hyvin riippuvainen energian toimitusvarmuudesta. Alalle tyypillisiä ovat isot ja pitkäaikaiset investoinnit, mutta viime vuosina on keskusteluun noussut myös energian pientuotannon mahdollisuudet. Toimitusvarmuutta parantaa siirtyminen hajautettuun tuotantoon, jolloin tuotanto ei ole riippuvainen yksittäisistä isoista energiantuotantolaitoksista. Kulutusjouston huomiointi lainsäädännössä auttaa pientuotannon kasvua.

Ecobiolta asiantuntija-apua

Jos kaipaat apua energiantuotannon tai -kulutuksen tehostamisessa ja ilmastovaikutusten vähentämisessä, ota yhteyttä ilmasto- ja energia-asiantuntijaamme Leena Tähkämöön. Ecobion asiantuntijat auttavat ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten mittaamisessa sekä kehittämään toimintaa ympäristöystävällisemmäksi mm. materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla.

Lue blogisarjan edellinen osa täältä.

Kysymyksiä? Ota yhteyttä!

info@ecobio.fi

Leena Tähkämö

6. 8. 2019

Energiakatselmusten määräaika lähestyy

Suurten yritysten energiakatselmusvelvoitteen seuraava määräaika on 5.12.2019. Vielä ehdit varata osaavan asiantuntijan auttamaan katselmusten tekemisessä ja raportoinnissa.

Velvoitteen piiriin kuuluvat yritykset, joiden henkilöstö on yli 250 työntekijää, tai liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa. Lisätietoja velvoitteesta blogissamme.

Pakollisen velvoitteen yhteydessä kannattaa miettiä, miten sitä voi hyödyntää toimintojen tehostamisessa. Energiakatselmuksen tekeminen on erinomainen tilaisuus kartoittaa koko yrityksen energiankulutus ja parhaat mahdollisuudet energiansäästöön. Katselmus auttaa löytämään keinoja pienentämään yrityksen energiankulutusta ja energiakustannuksia.

Energiakatselmuksen on sisällettävä riittävä määrä kohdekatselmuksia edelliseltä neljältä vuodelta. Kohdekatselmuksia voidaan laatia erilaisille kohteille, kuten rakennukselle, rakennusryhmälle, laitokselle tai sen osalle. Yksittäisen kohteen energiankulutuksen tarkka analysointi auttaa yritystä löytämään merkittävimmät ja kustannustehokkaimmat keinot energiansäästöön.

Ota yhteyttä mikäli yrityksesi kaipaa pätevää asiantuntija-apua energiakatselmuksissa ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa.

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

Leena Tähkämö

8. 7. 2019

RoHS-lainsäädäntö muuttuu heinäkuussa

RoHS-lainsäädäntö on sähkölaitteiden vaarallisia aineita koskeva rajoitus. Rajoitettujen aineiden määrä kasvaa ja lainsäädännön soveltamisala muuttuu 22.7.2019 alkaen. Lääkinnällisten laitteiden kohdalla soveltaminen alkaa vasta 22.7.2021. Muutos koskee sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajia, maahantuojia ja jakelijoita.

Tällä hetkellä lainsäädäntö rajoittaa kadmiumin, lyijyn, elohopean kuudenarvoisen kromin, polybromattujen bifeenylien ja polybromattujen difenyylietterien käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. 22.7 alkaen näiden lisäksi 4 Ftalaattia lisätään rajoitettujen aineiden listaan. Ftalaatit ovat muovin pehmittämisessä käytettäviä kemikaaleja. 22.7. alkaen markkinoille saatettavissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa rajoitetaan seuraavia Ftalaatteja: bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti, DEHP; butyylibentsyyliftalaatti, BBP; dibutyyliftalaatti, DBP ja di-isobutyyliftalaatti, DIBP.

Jatkossa riittää, että sähkö- ja elektroniikkalaite on riippuvainen sähköstä yhdessä käyttötarkoituksessaan. 22.7.2019 alkaen RoHS-lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat kaikki laitteet, joita ei ole erikseen rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Soveltamisalan ulkopuolelle tullaan rajaamaan pilliurut ja vetomoottorilla varustetut työkoneet.

RoHS-lainsäädännön soveltamisalan laajennuksen myötä monille valmistajille tulee uusia velvollisuuksia, kun heidän tulee varmistaa, että sähkö- ja elektroniikkalaitteet täyttävät lainsäädännön vaatimukset. RoHS-lainsäädäntö edellyttää mm. tuotetta koskevien teknisten asiakirjojen ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laadintaa sekä CE-merkinnän käyttöä.

Tarvitsetko apua RoHS-lainsäädännön soveltamisessa? Ecobion asiantuntijat auttavat!

Ota yhteyttä:

info@ecobio.fi tai täytä lomake

Tukes uutisoi aiheesta aiemmin täällä

19. 6. 2019

Blogi: Nyt on aika valmistautua energiakatselmusvelvoitteeseen

Suurten yritysten energiakatselmusvelvoitteen seuraava määräaika on 5.12.2019. Nyt on vielä hyvä aika varata pätevä asiantuntija auttamaan velvoitteen täyttämisessä.

Energiasektori on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Suomessa. Energiatehokkuutta voi ja pitää parantaa monin keinoin. Yksi lainsäädännön (Energiatehokkuuslaki 1429/2014) velvoittama keino on suurten, yli 250 työntekijää tai liikevaihdoltaan yli 50 miljoonaa euroa ja taseeltaan yli 43 miljoonaa euroa olevien yritysten pakollinen energiakatselmus. Katselmusvelvoitteesta vapautuu vain mikäli yritykseltänne löytyy jokin seuraavista:

1) sertifioitu ISO 50001 -energianhallintajärjestelmä

2) energiatehokkuussopimus ja energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+

3) sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä ja sertifioitu ETJ+

Pakollisesta velvoitteesta kannattaa ottaa kaikki irti. Energiakatselmukseen kootaan tarvittavat tiedot yrityksen energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksien kartoittamista varten, eli käytännössä kaikki yrityksen energiaa käyttävät toiminnot, ja niiden avulla tunnistetaan tärkeimmät kehittämiskohteet. Se auttaa yritystä hahmottamaan ja hallitsemaan koko toimintansa energiankulutusta, ja sen avulla yritys voi pienentää energiankulutustaan ja siihen liittyviä kustannuksia.

Energiakatselmuksen on sisällettävä riittävä määrä kohdekatselmuksia edelliseltä neljältä vuodelta, joissa kartoitetaan yksityiskohtaisesti tietyn kohteen nykytila ja tehostamismahdollisuudet. Kohdekatselmus auttaa tunnistamaan merkittävimmät ja kustannustehokkaimmat energiatehokkuustoimenpiteet kyseiselle kohteelle, joka voi olla rakennus, rakennusryhmä, laitos tai osa laitoksesta. Energiakatselmus sisältää suunnitelman myös tulevista kohdekatselmuksista seuraavalle neljälle vuodelle.

Energiakatselmuksen vastuuhenkilöllä on oltava Energiaviraston myöntämä pätevyys. Pätevyyden suorittaneet henkilöt löytyvät Energiaviraston ylläpitämästä vastuuhenkilörekisteristä.

Ecobion asiantuntijat auttavat energiakatselmuksiin liittyvissä asioissa. Mikäli yrityksesi kaipaa asiantuntija-apua energiakatselmuksissa ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa, ota yhteyttä suoraan energiakatselmoijaamme Leena Tähkämöön.

Lue lisää energiakatselmuksista asiantuntijamme blogista

Lisätietoja:

Info@ecobio.fi

15. 4. 2019

Uusia lakeja edistämään puhtaamman energian käyttöä

Lait hiilen energiakäytön kieltämisestä (416/2019) ja biopolttoaineiden käytön edistämisestä (418/2019) astuivat voimaan 1.4.2019. Uusien lakien myötä Suomessa kielletään hiilen energiakäyttö vuodesta 2029 eteenpäin sekä edistetään biopolttoaineiden käyttöä asettamalla sen jakelijoille jakeluvelvoite. Lisäksi olemassa olevaa lakia biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007) muutettiin nostamalla jakelijoiden jakeluvelvoitetta. Lakimuutokset ovat osa EU:n ja Suomen politiikkaa, joiden tarkoituksena on tukea ilmastoystävällisempien polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa ja liikenteessä.

Hiilen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa kielletään 1.5.2029 alkaen

Hiiltä saa kuitenkin takarajan jälkeen käyttää vielä poikkeusoloissa sekä koekäytössä toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Laki ei myöskään koske tehoreservijärjestelmään kuuluvia voimalaitoksia. Lakia valvoo Energiavirasto, joka voi määrätä hiilen käyttömääriin perustuvan seuraamismaksun, mikäli käyttökiellosta poiketaan.

Biopolttoöljyn toimittajille asetettiin uudessa laissa jakeluvelvoite

Jakeluvelvoitteen mukaan biopolttoöljyn energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittaman kevyen polttoöljyn ja biopolttoöljyn energiasisällön kokonaismäärästä on oltava 3 % vuonna 2021. Prosenttiosuus kasvaa prosentilla joka vuosi vuoteen 2028 asti, jolloin se asettuu 10 prosenttiin. Jakeluvelvoitetta nostettiin myös liikenteen käyttöön toimitettavan biopolttoaineen osalta.

Biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta ei sovelleta valtion varmuusvarastoon eikä jakelijaan, jonka kalenterivuoden aikana kulutukseen toimittama kevyt polttoöljy on enintään miljoona litraa. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriö voi jakelijan hakemuksesta alentaa prosenttiyksikköä tai poistaa lisävelvoitteen hakemuksessa tarkoitetun kalenterivuoden osalta.

Mikäli sinulla on tarkempaa kysyttävää lakimuutoksista tai ilmaston kannalta kestävistä ratkaisuista mm. teollisuuden tai logistiikan aloilta, ole rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihimme: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.