Home » Biodiversiteetti

Kategoria: Biodiversiteetti

EU biodiversiteettistrategia 2030

EU:n biodiversiteettistrategia on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal), jonka tavoite on luoda EU:sta ilmastoneutraali maanosa. Tavoitteena on ja suojella vähintään 30% EU:n maa- ja merialueista, ennallistaa heikentyneet ekosysteemit koko EU:n alueella 2030 mennessä, istuttaa 3 miljardia puuta sekä vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä 50 prosentilla.   

Mitä biodiversiteetti tarkoittaa?

Biodiversiteetti tarkoittaa elämän monimuotoisuutta maapallolla, sisältäen eri lajit, niiden geenit ja ekosysteemit. Laaja biodiversiteetti on tärkeää ekosysteemien toiminnan ja vakauden kannalta ja sen väheneminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimivuutta.  

Biodiversiteetin suojeleminen ja ennallistaminen on tärkeää, sillä on keskeinen rooli luonnon tasapainon säilyttämisessä, se tarjoaa ihmisille ja eläimille vettä, ruokaa ja suojaa.  

Biodiversiteetin heikkeneminen uhkaa myös liiketoiminnan jatkuvuutta, jonka takia yritysten on tärkeä sisällyttää riskien hallinnassaan ja strategiassaan biodiversiteetin monimuotoisuuden tukeminen. Muun muassa Rakennusala, maatalous ja elintarvikeala ovat kaikki riippuvaisia luonnosta.  

Biodiversiteettistrategian tavoitteet

EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet strategian tavoitteisiin, joiden tarkoituksena on pysäyttää luontokato ja vauhdittaa luonnon monimuotoisuuden kehitystä. Tavoitteita on yhteensä 17 ja ne liittyvät joko (1) EU:n luonnonsuojeluverkostoon tai (2) EU:n ennallistamisasetukseen.  

  1. Koko EU:n kattava luonnonsuojeluverkosto (1,2 milj. km^2) maalla ja merellä. Tavoite on laajentaa nykyistä Natura 2000 -suojeluverkostoa suojelemalla ilmastolle tärkeitä alueita ja korkean biodiversiteetin omaavia alueita.  
  2. EU:n ennallistamisasetus, jonka tavoite on sitouttaa EU-maat suojelemaan ekosysteemejä, joiden tilan on todettu heikentyneen (degraded) ja joilla on potentiaalia sitoa hiilidioksidia itseensä ja ennalta ehkäistä sekä vähentää sään ääri ilmiöiden vaikutuksia. 

Ennallistamisasetus keskittyy vahvasti luonnon elvyttämiseen EU:n jäsenmaissa ja tavoitteena on asettaa sitovat tavoitteet, jotka koskevat mm. metsiä, kaupunkialueita, pilaantuneita maa- ja meriluontotyyppejä, pöllyttäjiä sekä jokia ja tulvatasenteita.   

Muita EU:n tavoitteita on jakaa 20 miljardin euron vuosittainen rahoitus biodiversiteetin suojeluun ja kehittämiseen ja luoda maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys.  

EU:n Luonnonsuojeluverkosto

Luonnonsuojeluverkostolla on kolme tavoitetta:  

  1. Laissa säädetyn suojelupinta-alan laajentaminen, jotta vähintään 30 % EU:n maa- ja merialueista on suojeltu, ja suojelualueiden väliset ekologiset yhteydet on varmistettu.
  2. Vähintään kolmasosa EU:n suojelualueista tiukasti suojeltuja sisältäen kaikki EU:n jäljellä olevat aarnio- ja vanhat metsät.
  3. Selkeät suojelutavoitteet ja -toimenpiteet, joilla suojelualueita voi hallinnoida tehokkaasti.  

Voit seurata tavoitteiden kehitystä täältä   

EU:n ennallistamisasetus

Euroopan komission valmistelussa oleva ennallistamisasetus on ensimmäinen koko Euroopan alueen kattava laki. Se on keskeinen osa EU:n biodiversiteettistrategiaa.  

Ehdotuksen tavoitteena on ennallistaa ekosysteemejä ja elinympäristöjä EU:n maa- ja merialueilla sekä mahdollistaa biologisen monimuotoisuuden ja luonnon elpyminen pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien tavoitteiden saavuttamista sekä täyttää kansainväliset sitoumukset.  

Voit lukea lisää ennallistamisasetuksesta täältä.   

Kansallinen biodiversiteettistrategia 

Ympäristöministeriö on päättänyt luoda uuden kansallisen biodiversiteettistrategian, koska aikaisempi vuoteen 2020 ulottunut strategia ei pysäyttänyt luonnon köyhtymistä. Uuden, vuoteen 2030 ulottuvan strategian tavoitteena on ekologinen siirtymä Suomessa.  

EU:n komissio edellyttää jäsenmaiden antavan kaksi sitoumusta EU:n biodiversiteettistrategian avaintavoitteisiin:  

  1. Kuinka jäsenmaa(t) aikoo edistää EU:n yhteistä 30% suojelupinta-alatavoitetta ja kuinka jäsenmaa(t) aikoo edistää EU:n yhteistä 10% tiukan suojelun tavoitetta. 
  2. Millaisiin toimiin jäsenmaa(t) ryhtyy turvatakseen luonto- ja lintudirektiivien suojelutasoa sekä parantaakseen sitä 30:llä prosentilla. 

Suomessa tavoitteiden saavuttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja sidosryhmiltä pyydetään kommentteja sekä ehdotuksia kansallisista toimenpiteistä vuoden 2023 aikana. Ennen Suomen sitoumusten toimittamista EU:n komissiolle, niistä tehdään valtioneuvoston periaatepäätös.  

Miten biodiversiteettistrategia vaikuttaa yritystoimintaan?

Biodiversiteettistrategian omaksuminen voi vaikuttaa yritystoimintaan lainsäädännön ja maineenhallinnan kautta. Se voi edellyttää yrityksiltä toimenpiteitä biodiversiteetin suojelemiseksi ja parantaa niiden mainetta vastuullisina toimijoina. Lisäksi biodiversiteettistrategia voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttaa yrityksiä hallitsemaan biodiversiteettiin liittyviä riskejä. 

Voit lukea Ecobion biodiversiteettipalveluista täältä.  

Luonnon monimuotoisuus ja talous

Luonnon monimuotoisuus ja talous kytkeytyvät yhteen yritysten toiminnassa. Keväällä 2023 Suomen Ympäristöministeriö julkaisi Suomen maaraportin taloutemme vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Raportti perustuu Cambridgen taloustieteen professori Sir Partha Dasguptan vuonna 2021 tuottamaan ”The Economics and Biodiversity: The Dasgupta Review” (2021) -julkaisuun. Julkaisussa käsitellään mahdollisia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi.

Dasguptan raportti – Talous ja luonnon monimuotoisuus

Dasguptan raportti esitti kymmenen muutospolkua biologisen monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät teemat ovat:

  • kulutus ja tuotantotapojen muuttaminen,
  • tuotantoketjut ja kansainvälinen kauppa,
  • haitallisten vaikutusten hinnoittelu,
  • luontopääoman mittarit,
  • globaali rahoitusjärjestelmä

Haitan aiheuttaminen luonnolle tulee tulevaisuudessa maksamaan enemmän. Tällä hetkellä luonnon tuhoutumisen todellinen arvo ei vaikuta hintoihin markkinoilla. Kauppapolitiikka voi kehittyä kestävien hyödykkeiden tuontitukien ja luontojalanjälkeen perustuvien tullimaksujen suuntaan. Luontohaittojen taloudelliset kustannukset tulevat näkymään maan käytön suunnittelussa ja ekosysteemipalvelujen maksuina.

Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?

Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea biologisen elämän moninaisuutta määritellyltä alueelta – erilaisia ​​eläimiä, kasveja, sieniä ja jopa mikro-organismeja, kuten bakteereja.
Nämä lajit ja organismit työskentelevät yhdessä ekosysteemeissä, muodostamalla monimutkaisen verkoston, ylläpitääkseen tasapainoa ja tukeakseen elämää. Luonnon monimuotoisuus tukee kaikkea, mitä tarvitsemme selviytyäksemme: ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä ja suojaa. 

Mitä tarkoittaa Corporate Biodiversity – yritysten biodiversiteetti?

Corporate Biodiversity on yrityksen toimintaa, jolla se hallitsee ja johtaa luontoon ja ekosysteeminpalveluihin liittyvää liiketoimintaansa, niiden riskejä ja mahdollisuuksia. Luontokato ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen aiheuttavat häiriöitä ja muutoksen tarvetta monien toimialojen yrityksille.

Luontokato ja ekosysteemin heikentyminen ovat lähde liiketoimintariskeille.  Riskit voivat olla fysikaalisia tai muutoksesta aiheutuvia. Näillä riskeillä on vaikutuksia yrityksen talouteen, jolloin riskit muuntuvat yritysten taloudellisiksi riskeiksi. Jolloin ne muuntuvat yritysten rahoittajien epävarmuustekijöiksi. Riskit voivat näkyä lainoissa, markkinoilla ja toiminnan häiriöinä. Toki edellä mainitut ilmiöt voivat luoda yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, jolloin yrityksen talous vahvistuu.

Luonnon monimuotoisuus ja liiketoiminta.

Luonnon monimuotoisuus ja talous eri toimialoilla

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima tiedepaneeli selvitti Ympäristöministeriön tilauksesta, mitä Dasguptan muutospolut Suomelle tarkoittavat. Suomen maaraportissa todetaan, että suomalaisen tuotannon monimuotoisuusvaikutukset syntyvät erityisesti maa- ja metsätaloudessa.

Metsäteollisuuden keskeisiä vaikutuksia ovat viime vuosikymmeninä olleet muutokset metsien ikärakenteissa ja lajistossa sekä ojituksen vaikutukset suoekosysteemeissä ja vesistöissä.  Suomessa harjoitetun maatalouden monimuotoisuusvaikutukset syntyvät maankäytön muutoksista, joita ovat muuan muassa laidunnuksen vähentyminen. Ruuan tuotannolla ja erityisesti lihan tuotannolla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Elintarviketeollisuuden innovatiivisuus ja kulutustottumusten muutokset kasvisruuan suuntaan ovat tärkeässä asemassa tiellä luontokadon ehkäisyyn. Myös matkailuelinkeino hyötyy luonnon hyvinvoinnista eikä sillä ei ole varaa menettää luonnon vetovoimaa elinkeinolle. Suomen vesistöjen monimuotoisuus ja hyvinvointi luovat edellytyksiä sekä kalastuselinkeinolle että virkistyskalastukselle.

Luonnon monimuotoisuus ja yrityksen johtaminen

Luonnon monimuotoisuus on nousemassa ilmastonmuutoksen rinnalle yritysjohdon skenaariotyöhön, strategioihin, niiden jalkauttamiseen sekä tuotantoketjujen luontohaittojen arviointiin ja mittaamiseen, sekä lopulta yritysten taloudelliseen raportointiin.

Yritysten toiminta on riippuvainen terveistä ja hyvin toimivista ekosysteemeistä, ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää tätä perustaa.

Tällä hetkellä EU:n taksonomia-asetus edellyttää julkisesti noteeratuilta yrityksiltä ilmastotoimien raportointia. Keväällä 2023 taksonomiavaatimukset laajenevat koskemaan ekosysteemejä ja biodiversiteettiä, kun EU komissio julkaisee Taksonomiajärjestelmästä vielä puuttuvat tekniset kriteerit neljältä ympäristötavoitteelta. Tämän avulla luontokatoon liittyvät tekijät yritysten toiminnassa saavat rahallisen arvon.

EU valmistelee myös laajaa säädös- ja standardipakettia yritysten kestävän kehityksen raportointiin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Biodiversiteettiriskien ja niiden vaikutusten merkitys yritystoiminnalle vahvistuu tätäkin kautta.

Yrityksille vapaaehtoisen järjestelmän luonut Science-based Target Network -organisaatio on nostamassa ilmastonmuutoksen rinnalle luontokadon ehkäisyn tieteeseen perustuvassa ympäristöohjelmassaan. Biodiversiteettiohjelman nimi on Science-based Target for Nature, SBTN.

Yritysten on aika nostaa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ilmaston muutoksen rinnalle liiketoiminnassaan.

Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

Tarjoamme biodiversiteettipalveluja aina luonnon tutkimisesta yritysten johtamiseen saakka. Ecobion biodiversiteettitiimin osaaminen syntyy monen tieteenalan risteyskohdassa – biologian, maantieteen ja johtamisen erityisosaajien yhteistyöstä.

Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

We help you balance business and nature.

 

Science-based target for Nature – Luonto johtamisen ytimeen

Science-based target for Nature (SBTs for Nature) on seuraava yritysten johtamisen “must have”. Luonnon tila heikkenee ja luontokato nousee väistämättä edellä käyvien yritysten johdon skenaarioihin, strategioihin ja raportointiin.

Luontokato vaikuttaa ekosysteemeihin, lajikirjoon ja luonnon antimiin ihmisille. Eturintamassa ovat ne yritykset, jotka hyödyntävät suoraan luontoa ja ekosysteemejä kuten esimerkiksi maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja rakennusteollisuus.

Science-Based Targets – tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet

Science-based Targets (SBT), eli tieteeseen perustuvat tavoitteet tarkoittaa viimeisimmän ilmastotieteen mukaisia päästövähennystavoitteita, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. SBT ilmastotavoitteiden avulla tiedät kuinka paljon ja kuinka nopeasti yrityksesi täytyy vähentää kasvihuonepäästöjä.

Tieteeseen pohjautuva (Science-based) tarkoittaa tieteellisesti tutkittuun tietoon perustuvaa luonnon ja ihmisen elämälle suotuisan ja turvallisen maapallon kantokyvyn rajojen määrittelyä ja niiden rajoissa toimimista. Tavoite (target) on mitattava, toiminnan vaikuttama ja aikaan sidottu.

Tunnetuin SBT on Science-based Target for Climate. SBT for Climate on laajasti yrityksissä hyödynnetty ilmasto-ohjelma, joka perustuu tieteellisen tietoon tarvittavista päästöjen vähentämisestä maapallon elinolosuhteiden säilyttämiseksi. Se näyttää yrityksille polun riittävän kunnianhimoisiin toimiin.

Mikä on Science-Based Target for Nature?

Ilmastotavoitteiden rinnalle Science-based Target Network -järjestö, SBTN, valmistelee vastaavasti yrityksille laajempaa mallia johtaa ja raportoida tieteeseen perustuvasti luontokadon ehkäisyä ja luonnon ennallistamista. Malli kattaa luonnon monimuotoisuuden, makean veden, meriveden ja maaperän. Tämä ohjelma on nimeltään Science-based Target for Nature, SBT for Nature.

Science-based Target for Nature on vasta valmisteluvaiheessa. Sen periaatteiden, elementtien ja ohjeistojen luonnoksia testataan parhaillaan.

Toimintamalli yrityksille sisältää seuraavat päävaiheet:

  1. Arvioi. Toteuta olennaisuuksien arviointi. Tarkastele liiketoiminnan arvoketjua.
  2. Tulkitse ja priorisoi. Tunnista vaikutusalueet. Priorisoi paikat.
  3. Mittaa, aseta tavoitteet & raportoi. Määritä perustaso. Suunnittele tarkkailu. Aseta tavoitteet. Raportoi perustaso ja tavoitteet.
  4. Toimi. Ensi sijassa vältä haitalliset vaikutukset. Vähennä niitä. Suojele ja ennallista. Muunna.
  5. Seuraa tulostesi vaikutuksia. Raportoi. Varmenna.

Maaliskuussa 2023 SBTN julkaisee osan uudesta mallista, Science-based Targets for Nature V1, joka tarjoaa tarkempia teknisiä ohjeita siitä, miten yritykset voivat asettaa tieteeseen perustuvia tavoitteitaan parantaakseen luonnon hyvinvointia.

Science-Based Target for Nature - luontokadon ehkäiseminen ja tieteeseen perustuvat tavoitteet

Miten Science-Based Target for Nature eroaa ilmastotavoitteista?

Science-based Targets for Climate tavoitteet pyrkivät pysäyttämään ilmaston lämpenemisen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5C asteeseen. Ilmastotavoitteisiin sitoutuneilla yrityksillä on yksi selkeä tavoite, kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Miten tavoitteet saavutetaan, on vapaasti yrityksien päätettävissä ja edistystä on helppo mitata.

Tällä hetkellä luonnon suojelemiseksi ei ole olemassa globaalia tavoitetta, kuten ilmastolle. Luontokadon ehkäiseminen on paikkaan sidottua, niin vaikuttajien kuin seurausten osalta. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei ole paikkasidonnaista.

Luonnon monimuotoisuuden vähentymistä kiihdyttää vaihtuvat, moninaiset ja toisiinsa vaikuttavat tekijät. Luontokato ei ilmene samanlaisena globaalisti, jolloin luontokadon suojeleminen ja edistymisen seuranta vaatii paikkasidonnaiset tavoitteet.

SBT for Nature ottaa huomioon useita eri ulottuvuuksia: vesistöt, maaperän ja merten hyvinvointi ja vaatii paikkasidonnaiset suunnitelmat ja tavoitteet. Yrityksillä tulee siis olla erilliset tavoitteet makean veden käytölle, makean veden saastuttamiselle ja niin edelleen.

Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

Tarjoamme biodiversiteettipalveluja aina luonnon tutkimisesta yritysten johtamiseen saakka. Ecobion biodiversiteettitiimin osaaminen syntyy monen tieteenalan risteyskohdassa – biologian, maantieteen ja johtamisen erityisosaajien yhteistyöstä. Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

 

Ota yhteyttä


    We help you balance business and nature.

    Luonnonsuojelulain uudistuksella edistetään luonnon monimuotoisuutta  

    Hallitus on antanut esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi (HE 76/2022). Lain uudistamisen tavoitteena on erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja sen kestävän käytön edistäminen. Uudistuksella ajantasaistetaan nykyistä luonnonsuojelulakia ja siihen esitetään uusia säännöksiä esimerkiksi vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteista.   

    Luonnon monimuotoisuudella ja luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla on varallisuusarvo vastaavasti kuin luonnonvaroilla. Luontopääoman arvoa ja luontokadon hintaa ei kuitenkaan ole taloudellisessa toiminnassa riittävästi huomioitu, mistä johtuen luonnonvarojen kulutus on kestämättömällä tasolla.

    Uudella lailla tavoitellaan ympäristötietoisuuden lisäämistä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen taloudellisen arvon kasvattamista. Esityksen perusteluissa on arvioitu suojeltujen eri luontotyyppien puuston arvon lisäksi muita luonnon monimuotoisuuden arvoon liittyviä taloudellisia vaikutuksia. 

    Luonnonsuojelulaki ja vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio 

    Luonnonsuojelulakiin ehdotetaan vapaaehtoista ekologista kompensaatiota, jonka myötä luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää toisaalla. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa käytännössä taloudellisen toiminnan aiheuttaman luontohaitan korvaamista heikennystä vastaavalla tai sen ylittävällä luontoarvolla. Kyse on taloudellisesta ohjauskeinosta, jolla sisällytetään luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset hankkeen toteuttamiskustannuksiin. Yritysten kannattaa kustannussyistäkin tavoitella vaihtoehtoja, joilla on mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia luonnolle. Ekologisella kompensaatiolla voidaan myös mahdollistaa innovaatioita ja uusien liiketoimintojen kehittämistä esimerkiksi soiden ennallistamisessa ja luonnon kestävässä virkistyskäytössä.  

    Lailla tehostetaan ja vahvistetaan lajien ja luontotyyppien suojelua, minkä tarkoituksena on edistää luonnon monimuotoisuuden turvaamista merkittävällä tavalla. Arvokkaimmille, tiukasti suojelluille luontotyypeille asetetaan heikentämiskielto eikä niitä koskevia haittoja voi kompensoida.  

    Malminetsintään kohdistuvia rajoituksia on valmisteltu yhdessä kaivoslain uudistamisen kanssa. Uudessa luonnonsuojelulaissa kielletään malminetsintä kokonaan kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa ja sen edellytyksiä tiukennetaan valtion muilla suojelualueilla.  

    Lakiin lisätään varovaisuusperiaate, jonka mukaisesti vakavan vaaran uhatessa tulee pyrkiä estämään tai minimoimaan vahinko siitä huolimatta, että asiaan liittyy epävarmuutta. Varovaisuusperiaatteen toteuttaminen on jo ilmeistä esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, koska sopeutumistoimenpiteitä tulee lisätä osin puutteellisesta tiedosta huolimatta. Riskien ennakoiva tunnistaminen ja haitallisten luontovaikutusten välttäminen tuo kuitenkin yrityksille kustannussäästöjä pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.  

    Tavoitteena on, että uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1.6.2023.   

    Miten yritys hyötyy ekologisesta kompensaatiosta?  

    Uusilla luonnonsuojelulain säännöksillä kannustetaan yrityksiä tunnistamaan ja vähentämään luonnolle aiheutuvia haittoja, sillä monimuotoinen luonto on sekä ihmisten että yritysten elinehto. Ekologinen kompensaatio on uusi luonnonsuojelukeino, jolla yritykset voivat osoittaa ympäristövastuullisuuttaan. Autamme yritystänne tunnistamaan toimintanne ilmasto- ja biodiversiteettivaikutuksia. Kehitämme ekologista kompensaatiota koskevia tiekarttaratkaisuja haittojen laskemisesta hyötyjen suunnitteluun.  

    Ehdotetulla ekologisella kompensaatiolla on yhteys myös EU-taksonomian ”ei merkittävää haittaa” (do no significant harm) -periaatteeseen. Yrityksen mahdollisuudet saada rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin toimintoihin paranee, kun se osoittaa toimivansa tavalla, joka ei aiheuta haittaa luonnon monimuotoisuudelle.

    Asiantuntijamme auttavat kompensaation suunnittelussa ja neuvovat mitä heikennyksen hyvittäminen vaatii yritykseltänne. Voit lukea palveluistamme lisää täältä.

    Ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta:

     


       

      Image: Shutterstock

      Päivitetyt laskentaperusteet ympäristöjalanjäljen määritykseen Euroopan unionin alueella

      Euroopan komissio on antanut 16.12.2021 suosituksen ympäristöjalanjäljen määrittelyyn käytettävien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Nyt annetut suositukset on kehitetty komission vuonna 2013 antamien suositusten pohjalta perustuen vuosien 2013–2018 aikana pidettyyn pilottivaiheeseen. Pilottivaiheeseen osallistui jopa yli 300 yritystä, mikä on mahdollistanut laskentaperiaatteiden tarvepohjaisen ja laadukkaan kehittämisen.

      Suosituksen tavoitteena on antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet ympäristötiedon tuottamiseen tuote- ja organisaatiotasolla perustuen luotettaviin ja verifioituihin menetelmiin. Se on osoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä yksityisille ja julkisille yrityksille tarjoten toimijoille yhtenäistetyn tavan mitata tuotteidensa, palveluidensa sekä koko organisaation ympäristötehokkuutta elinkaarinäkökulmasta. Tavoitteena on myös mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parempi vertailtavuus ja sidosryhmäviestintä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tähän pyritään vastaavia elinkaariarviointitutkimuksia tarkemmilla ohjeistuksilla ja tiukemmilla vaatimuksilla.

      Ympäristöjalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin

      Tuotetason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli PEF-menetelmä (Product Environmental Footprint) sekä organisaatiotason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli OEF-menetelmä (Organisation Environmental Footprint) nojaavat pitkälti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja sisältävät elinkaariarviointitutkimuksista tutut vaiheet: tavoitteiden määrittelyn, inventaarioanalyysin, vaikutusarvioinnin sekä tulkinnan ja raportoinnin. Molemmat menetelmät tuottavat ympäristövaikutustietoa yhteensä 16 erilaisesta ympäristövaikutusluokasta sisältäen ilmastovaikutusten lisäksi tietoa esimerkiksi vaikutuksista otsonikatoon, happamoitumiseen ja luonnon resurssien kulutukseen. PEF-menetelmä tarjoaa valinnanvaraa tarkasteluun sisällytettävän tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheiden osalta, kun taas OEF-menetelmän mukaisesti voidaan valita tarkasteltavat tuoteportfolion osat.

      Kaikkien PEF-laskelmien tulisi perustua menetelmää varten laadittuihin tuoteryhmäsääntöihin, joista käytetään lyhennettä PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules). Tämä mahdollistaa erilaisten laskelmien vertailtavuuden esimerkiksi tuotekilpailutustilanteissa, kun sovellettavat laskentaperusteet on varmistettu olevan linjassa keskenään. Kehitettävien PEFCR-sääntöjen tulisi perustua jo olemassa oleviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tuoteryhmäsääntöihin ja jos PEFCR-sääntöjä ei ole kehitetty, ei PEF-laskelmia voida vertailla keskenään. Samat periaatteet koskevat myös OEF-laskelmia, joihin liittyen puhutaan sektorisäännöistä eli OEFSR (Organisation Environmental Footprint Sector Rules). Samojen sektorisääntöjen mukaisesti tehdyt laskelmat ovat keskenään vertailukelpoisia organisaatio- sekä tuotantolaitostasolla. Tuoteryhmä- ja sektorisääntöjä on jo kehitetty pilottivaihetta varten, mutta ne ovat umpeutuneet vuoden 2021 lopussa. Vanhentuneiden sääntöjen päivittämiseen ja uusien sääntöjen kehitykseen on tällä hetkellä melko heikosti tietoa tarjolla.

      Ecobio auttaa yrityksiä ympäristöjalanjäljen laskennassa

      PEF- ja OEF-perusteinen ympäristötehokkuuden laskenta tulee jatkossa todennäköisesti merkittävästi lisääntymään ja tämä on huomioitu myös Euroopan unionin muissa linjauksissa, kuten asetuksessa kestävyyskriteereistä vihreiden investointien edistämiseksi (Taksonomia). Ecobiolla on pitkän linjan kokemus elinkaariarvioinnin ja yritystason hiilijalanjälkilaskennan parissa. Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan teitä myös ympäristöjalanjälkeä koskevissa kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

      PEF- ja OEF-menetelmäkuvaukset ovat ladattavissa täältä.

      Teksti: Aleksi Laurila

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet:

      https://ecochain.com/knowledge/are-you-prepared-for-the-product-environmental-footprint/

      https://ec.europa.eu/environment/news/environmental-footprint-methods-2021-12-16_fi

      https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/PEFCR_OEFSR_en.htm

      Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

      YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow'ssa ja sen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa.

      YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

      Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

      Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

      Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

      Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

      Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

      Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

      Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

      YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

      Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

      Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

      Teksti: Emma Björkqvist

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet:

      https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

      https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

      https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

      Ajankohtaiset palvelut: EU-taksonomia, SCIP ja biodiversiteetti

      Ecobio auttaa teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Olemme asiantuntijoita ajankohtaisista kestävän kehityksen aiheissa ja voimme auttaa teitä muun muassa EU-taksonomiaan, SCIP-tietokantaan ja biodiversiteettiin liittyen. Kokosimme kolme ajankohtaista aihetta ja meidän ratkaisumme niihin liittyen tähän blogiin. Päivittyvä lista ajankohtaisista palveluistamme löydät täältä.

      EU-taksonomia

      Miksi: EU-taksonomia, on rahoituksen säädösperustainen luokittelujärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Asetus on EU:n työkalu, jolla voidaan suunnitella siirtymistä vähähiiliseen, joustavaan ja resurssitehokkaaseen talouteen. Taksonomia-asetusta kehitetään koko ajan ja jatkossa se tulee koskemaan myös muita aloja. Tämän takia myös teidän yrityksenne kannattaa valmistautua asetuksen asettamiin vaatimuksien noudattamiseen jo nyt.

      Kenelle: EU:n taksonomia-asetus koskee rahoitusmarkkinoilla toimivia ja suuria pörssiyrityksiä, joiden on toimitettava taloudelliset tiedot raportointidirektiivin mukaisesti (Non-Financial Reporting Directive, NFRD).

      Milloin: Yritysten pitää raportoida asetuksen vaatimusten mukaisesti ensimmäisen kerran vuoden 2022 loppuun mennessä.

      Miten: Nykytilan arviointi, Johdon koulutus, Workshop (esim. taksonomia & raportointi) ja Muu asiantuntijatuki.

      Hyödyt: Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä kohdistamaan voimavaransa oikeaan aikaan oikeisiin asioihin siten että vaatimukset tulee täytettyä. Asiatuntijapalvelua täydentää digitaalinen Ecobio Manager EU-taksonomiaratkaisumme.

      Ota yhteyttä EU-taksonomiaan liittyen:

      Sanna Perkiö

      Sähköpostilla: sanna.perkio@ecobio.fi

      Puhelimella: +358 (0)20 756 9451

       

      SCIP

      Miksi: SCIP-tietokanta (SCIP Database) on jätepuitedirektiivin (98/2008/EY) mukaisesti perustettu tietokanta, jonka avulla kerätään tietoja esineissä tai monimutkaisissa esineissä (tuotteissa) olevista erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC, Substances of Very High Concern). Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

      Tietokanta edistää SVHC-aineiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja täydentää REACH-asetuksen mukaista tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuutta SVHC-aineista esineissä. Tietokannan tiedot asetetaan jätealan toimijoiden ja kuluttajien saataville.

      Kenelle: Tuotteista, jotka sisältävät kandidaattilistan erityistä huolta aiheuttavia aineita yli 0,1 painoprosenttia (w/w), on toimitettava tiedot Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA).

      Seuraavien esineiden toimittajien on koottava ja lähetettävä tietoja ECHAn SCIP-tietokantaan, jos esine sisältää SVHC-ainetta yli 0,1 painoprosenttia:

      • esineiden valmistajat ja kokoajat EU:ssa
      • esineiden EU:hun maahantuojat
      • esineiden jälleenmyyjät EU:ssa ja muut toimitusketjun toimijat, jotka saattavat esineitä markkinoille.

      Suoraan kuluttajille esineitä toimittavien jälleenmyyjien (vähittäiskauppa) ei tarvitse toimittaa tietoja SCIP-tietokantaan. Jokaisen toimitusketjun yrityksen pitää tehdä oma ilmoitus.

      Milloin: SCIP-velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia ja tiedot yli 0,1 painoprosenttia (w/w) SVHC-aineita sisältävistä tuotteista on toimitettava Euroopan kemikaalivirastolle 5.1.2021 alkaen. Suomessa velvoite on toimeenpantu kemikaalilakiin tehdyllä muutoksella, joka on tullut voimaan 19.7.2021.

      Miten: SCIP-ilmoitus laaditaan ECHAn IUCLID-ohjelmalla, joka on saatavilla myös pilvipalveluna. Ohjelmalla laadittu ilmoitus lähetetään ECHAn ilmoitusportaalin (Submission Portal) kautta. Vaihtoehtoisesti SCIP-ilmoitus voidaan tehdä automaattisesti yrityksen omasta järjestelmästä hyödyntäen mahdollisuutta automatisoituun S2S-palveluun (System-to-System). Yksinkertaistetussa SCIP-ilmoituksessa (simplified SCIP Notification, SSN) toimitusketjun toimija voi viitata esim. EU:n sisäisen valmistajan jo tekemään SCIP-ilmoitukseen.

      Hyödyt: SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista ja SCIP-tiedot julkaistaan ECHAn verkkosivuille kaikkien saataville. Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja täyttämään kemikaalilainsäädännön asettamat velvoitteet, selvittämään tarvittavat tuotetiedot sekä laatimaan laadukkaat SCIP-ilmoitukset tietokantaan. Ecobion palvelut räätälöidään aina yritysten tarpeiden mukaan ja ne voi sisältää esim. järjestelmien käytön opastusta, toimittajamateriaalien läpikäyntiä, tai apua ilmoitusten ryhmittelyssä.

      Ecobio Manager -pilvipalvelua voidaan myös hyödyntää SCIP-velvoitteiden hoitamisessa. Ecobio Manager säädösseuranta auttaa pysymään ajan tasalla kemikaalilainsäädännön vaatimusten suhteen. Ecobio Manager -kemikaalihallintapalvelua voidaan hyödyntää tunnistamaan esineitä valmistavan yrityksen SVHC-aineet yrityksen kemikaaliluettelosta. Ecobio Manager -toimittajahallinta auttaa keräämään tietoja toimittajista ja tuotteista.

      Ota yhteyttä SCIP-tietokantaan liittyen:

      Ecobio Oy asiantuntija Anne KallioinenAnne Kallioinen

      Sähköpostilla: anne.kallioinen@ecobio.fi

      Puhelimella: +358 (0)20 756 2303

       

      Mikael Hirn

      Mikael Hirn

      Sähköpostilla: mikael.hirn@ecobio.fi

      Puhelimella: +358 (0)20 756 9454

       

      Biodiversiteetti

      Miksi: Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän kirjoa niin lajien runsautena, lajien perimän monimuotoisuutena kuin lajien elinympäristöjenkin moninaisuutena. Mitä monipuolisempi elinympäristömme on, sitä kestävämpi se on myös luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia häiriöitä vastaan. Tähän mennessä biodiversiteetti on kuitenkin köyhtynyt hälyttävällä vauhdilla ympäri maailmaa etenkin voimakkaan talouskasvun takia. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vähentää myös ihmisten hyvinvointia, sillä se esimerkiksi huonontaa ruokaomavaraisuutta ja lisää terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä.

      Kenelle: Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

      Milloin: Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä. Biodiversiteetin heikkeneminen uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia ja toimivuutta. Yritysten on aika aktivoitua biodiversiteettiasioissa ja tunnistaa toimintansa riippuvuudet luonnosta sekä toiminnasta aiheutuvat mahdolliset luontohaitat.

      Miten: Luontojalanjäljen ja luontovaikutuksien selvittäminen elinkaaressa, luonnon monimuotoisuuden hallinta yrityksissä, luonnon monimuotoisuuden tiekartat toimialoille, yrityksille ja kunnille, luontokohteiden ennallistamisen suunnittelu, luontotutkimukset.

      Hyödyt: Ecobion asiantuntijat ovat Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan rajapinnalla toimivia asiantuntijoita. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti sitä ympäröivään ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

      Ota yhteyttä biodiversiteettiin liittyen:

      Henrik Österlund Ecobio OyHenrik Österlund

      Sähköpostilla: henrik.osterlund@ecobio.fi

      Puhelimella: +358 (0)20 756 9457

      Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä

      Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimia

      Tällä viikolla julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti korostaa ilmastokriisin hillinnän vaativan nopeita toimenpiteitä. Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

      Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 9.8. ensimmäisen osan kuudennesta ilmastonmuutosta koskevasta arviointiraportistaan. Ensimmäinen julkaistu osa käsittelee ilmaston nykytilaa ja sen tulevaisuutta keskittyen ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Toinen, ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevä osa ja kolmas, ilmaston lämpenemistä hillitseviä keinoja läpikäyvä osa julkaistaan ensi vuonna. Edellinen ilmastopaneelin laatima raportti julkaistiin vuonna 2013. Nyt julkaistu raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään, sillä tieto ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja tarkentunut huomattavasti aiempaan raporttiin verrattuna.

      Raportti osoittaa merkittävän osan ilmaston lämpenemisestä aiheutuneen ihmisen toiminnasta. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C esiteollisesta ajasta, mutta lämpeneminen ei ole jakautunut maapallolla tasaisesti, vaan esimerkiksi pohjoiset ja arktiset alueet ovat lämmenneet vähintään kaksinkertaisella nopeudella keskiarvoon verrattuna. Enimmäkseen lämpeneminen johtuu hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja dityppioksidin, määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Nämä kaasut lämmittävät alailmakehää hidastamalla auringonsäteiden säteilyä pois maapallolta.

      Raportissa todetaan lämpenemisen olleen odotettua nopeampaa ja se on jo käynnistänyt prosesseja, joiden hidastaminen tai pysäyttäminen vie jopa tuhansia vuosia. Esimerkiksi valtamerten lämpeneminen ja vedenpinnan nousu sekä jään ja lumen määrän vähentyminen ovat ilmiöitä, joissa muutokset tapahtuvat hitaasti ja joissa tähän mennessä tapahtuneet muutokset voivat olla jopa peruuttamattomia. Myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet ja voimistuneet ihmisen vaikutuksesta.

      Ilmastopaneelin raporteille tyypilliset infograafit, päästökehitysskenaariot, on päivitetty uusimpaan raporttiin ja niiden mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 tai kahteen celsiusasteeseen vain tiukimmilla päästövähennystoimilla. Jotta 1,5 asteen päästötavoitteeseen päästäisiin, ihmiskunnan tulisi olla hiilineutraali kasvihuonekaasupäästöjen osalta vuoteen 2050 mennessä ja nettonegatiivinen sekä 1,5 että kahden asteen tavoitteessa noin vuoteen 2075 mennessä. Ilman erittäin merkittäviä päästövähennyksiä ilmasto tulee lämpenemään näiden kriittisten lämpötilarajojen yli 2000-luvun aikana. Kaikkien päästöskenaarioiden mukaan ilmasto tulee silti lämpenemään vuosisadan puoleen väliin asti.

      Yrityksillä avaimet ilmastokriisin ratkaisemiseen

      Yksilön valinnoilla on huomattavan suuri ja aliarvioitu merkitys ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa vuodessa, kun lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi hiilijalanjäljen olevan vain 2 500 kiloa. Kasvipainotteisen ruokavalion suosiminen, julkisilla tai pyörällä liikkuminen, kulutuksen karsiminen ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä yksilötasolla. Silti yrityksillä on usein vielä suuremmat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ja vaatimustason noustessa yrityksillä on mahdollisuus tarjota ympäristön kannalta kestäviä ja vähähiilisiä tuotteita ja palveluita ja siten pitää liiketoimintansa kannattavana.

      Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä edellyttää koko järjestelmätason muutosta, jossa kuluttajien on muutettava suhtautumistaan omaan kulutustasoonsa ja -tapaansa ja toisaalta yritysten on kehitettävä toimintaansa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. Yritystoiminnan on kyettävä huomioimaan niin ilmastonmuutos kuin muutkin ympäristömuutokset siten, että toiminnan hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteettivaikutukset sekä erilaiset sosiaaliset vaikutukset ovat kestävällä pohjalla. Yritystason ratkaisuja voivat olla esimerkiksi pakkausmateriaalien vaihtaminen kierrätettäviin, raaka-aineiden hankinta toimittajilta, jotka ovat sitoutuneita päästövähennyksiin, uusien innovaatioiden, kuten biohiilen tai kierrätyslannoitteiden käyttöönotto tai kehitys, tai esimerkiksi sijoitustoiminnan keskittäminen vähähiilisiin yrityksiin.

      Jotta muutokset toiminnassa ovat mahdollisia, yritysten on oltava tietoisia niiden nykyisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Yritys voi esimerkiksi selvittää toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt laskemalla toimintansa hiilijalanjäljen ja laatimalla toiminnalleen hiilineutraaliuteen tai -negatiivisuuteen tähtäävän suunnitelman. Myös toiminnan vaikutukset biodiversiteettiin — niin positiiviset kuin negatiivisetkin — on hyvä selvittää, jotta yritys voi toiminnallaan pyrkiä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen ekosysteemi sopeutuu köyhtynyttä ekosysteemiä paremmin muuttuvaan ilmastoon ja toisaalta saattaa lieventää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

       

      Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Hiilijalanjälkilaskentaa varten olemme kehittäneet myös laskurin, jota yritykset voivat maksutta käyttää omien kasvihuonekaasupäästöjensä selvittämiseen ensimmäisen, Ecobion laatiman laskennan jälkeen. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

      info@ecobio.fi

      puh. +358 (0) 207 569 450

      Teksti: Mai Kärppä

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet: IPCC Sixth Assessment Report, https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

      Suomen ilmastopaneeli (2020): Kohtuullisen kulutuksen hanke, https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjaljen-pienennyttava/

      Suomen ympäristökeskus (2019): Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300737

      Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

      Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

      Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

      Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

      YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

      Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

      Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

      Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

      Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

      Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

      Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

      Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.

      Teksti: Emma Björkqvist

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet:

      Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

      Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

      Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

      Sustainable Development Report 2021

      YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)

      Webinaari 15.4: Biodiversiteetti liiketoiminnan ytimessä

      Tervetuloa mukaan biodiversiteetti webinaariimme 15.4.2021 kello 10.00-10.30!

      Luonnon monimuotoisuuden asiantuntijamme Inka Voutilainen käy webinaarissa tiivistetysti läpi biodiversiteetin ajankohtaistilanteen osana liiketoimintaa, ja esittelee siihen liittyvät trendit, haasteet ja ratkaisut.

      Luonto tarjoaa meille erilaisia ekosysteemipalveluita, joita ihmiset hyödyntävät. Ekosysteemipalveluiden toimivuus ja saatavuus ovat riippuvaisia monimuotoisesta ja hyvinvoivasta luonnosta. Biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden heikkeneminen uhkaavat ihmiskunnan hyvinvointia ja toimivuutta. Yritysten on aika aktivoitua biodiversiteettiasioissa ja tunnistaa toimintansa riippuvuudet luonnosta sekä toiminnasta aiheutuvat mahdolliset luontohaitat. Biodiversiteettivaikutusten tunnistaminen avaa yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia sekä auttaa varautumaan tulevaan.

      Asiantuntijamme Inka Voutilainen vastaa webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

      1. Mikä biodiversiteetin tila on nyt ja mitkä ovat biodiversiteetin keskeisimmät uhat?
      2. Mitä biodiversiteettiin liittyen on tällä hetkellä pinnalla?
      3. Miten biodiversiteettiä voi hallita osana yritysvastuuta ja miten yritys voi vaikuttaa toimintaansa aiheuttamiin luontohaittoihin?
      4. Mitä nyt pitää tehdä ja miltä yrityksien etenemismalli näyttää?

      Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu biodiversiteettiaiheeseen tutustuville ja aiheen kanssa työtä aloitteleville yrityksille.

      Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 15.4.2021 kello 10.00-10.30

      Voit ilmoittautua mukaan täältä!

      Tervetuloa mukaan!

      Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

      Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

      Löydät webinaarikirjaston täältä.