CLP-asetus – Vaaralliset kemikaalit 

CLP-asetus (EY) N:o 1272/2008 säätää vaarallisten kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta EU:ssa. Asetus antaa säännöt vaarallisten kemikaalien luokittelun merkitsemiseen ja pakkaamiseen ennen markkinoille saattamista. 

CLP-asetus velvoittaa aineiden ja seosten valmistajia, maahantuojia, jatkokäyttäjiä ja jakelijoita. Se perustuu YK:n alaisuudessa laadittuun maailmanlaajuiseen Globally Harmonised System of Classification and Labelling of Chemicals (GHS) -järjestelmään. GHS-järjestelmän tarkoitus on, että kemikaalien luokitukset ja merkinnät olisivat maailmanlaajuisesti mahdollisimman yhdenmukaiset.   

Maailmalla kaikki maat ei ole GHS-järjestelmässä mukana, ja osa maista käyttää eri versiota GHS-järjestelmästä kuin EU:ssa. Lisäksi esimerkiksi EU:ssa on omia merkintöjä. Siksi maahantuotujen tuotteiden kohdalla pitää aina tarkistaa, että luokitukset ja pakkausmerkinnät vastaavat CLP-asetuksen vaatimuksia.  

CLP-asetus koskee erilaisia aineita, seoksia ja myös räjähtäviä esineitä:

Aineita ovat esimerkiksi:  Seoksia ovat esimerkiksi:  Räjähtäviä esineitä ovat esimerkiksi: 
  • Rikkihappo 
  • Natriumhydroksidi 
  • Typpikaasu 
  • 1-propanoli 
  • Piidioksidi 

 

  • Rikkihapon vesiliuos 
  • Kaasuseos 
  • Käsidesi 
  • Konetiskiaine 
  • Kuivabetoni 
  • Voiteluaine 

 

  • Ilotulitteet 
  • Patruunat 
  • Louhintaräjähteet sytytysvälineineen 
  • Hätäraketit 

 

CLP – Vaaraluokitus

CLP-asetus antaa säännöt aineiden ja seosten vaaraluokitukseen. Sääntöjen tavoitteena on, että yritykset luokittelevat kemikaalituotteensa samojen periaatteiden mukaisesti. Luokituksella pyritään selvittämään liittykö kemikaaliin fysikaalisia tai terveydelle aiheutuvia vaaroja tai ympäristövaaroja.  

Luokitus perustuu aineen tai seoksen vaarallisiin ominaisuuksiin ja esimerkiksi toksikologisiin tietoihin. Tietojen pohjalta päätellään, onko kemikaali luokiteltu eli täyttääkö se luokituskriteerit vai onko se luokittelematon. Luokituskriteerien täyttyessä kemikaalille tulee vaaraluokka ja -kategoria. CLP-asetuksen vaaraluokat kattavat fysikaaliset vaarat, terveydelle aiheutuvat vaarat, ympäristövaarat ja muut vaarat. Fysikaalisia vaaroja ovat esimerkiksi syttyvyys ja hapettavuus, terveysvaaroja esimerkiksi myrkyllisyys ja ihoärsytys, ja ympäristövaaroja esimerkiksi akuutti ja krooninen myrkyllisyys vesieliöille.  

Terveysvaaroja ovat:  Fysikaalisia vaaroja ovat: 

 

Ympäristövaaroja ovat: 
  • Välitön myrkyllisyys (suun ja ihon kautta ja hengitysteitse)  
  • Ihosyövyttävyys / ihoärsytys 
  • Vakava silmävaurio / silmä-ärsytys  
  • Herkistävyys (hengitystiet, iho)  
  • Sukusolujen perimävauriot  
  • Syöpävaarallisuus  
  • Vaarallisuus lisääntymiselle  
  • Elinkohtainen myrkyllisyys (STOT): kerta- ja toistuva altistuminen  
  • Aspiraatiovaara 
  • Hormonitoimintaa häiritsevä (ihmisen terveydelle) 

 

  • Räjähteet 
  • Syttyvät kaasut, myös kemiallisesti epästabiilit kaasut 
  • Aerosolit 
  • Hapettavat kaasut 
  • Paineen alaiset kaasut 
  • Syttyvät nesteet 
  • Syttyvät kiinteät aineet 
  • Itsereaktiiviset aineet ja seokset 
  • Pyroforiset nesteet 
  • Pyroforiset kiinteät aineet 
  • Itsestään kuumenevat aineet ja seokset 
  • Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja 
  • Hapettavat nesteet 
  • Hapettavat kiinteät aineet 
  • Orgaaniset peroksidit 
  • Metalleja syövyttävät aineet ja seokset 
  • Flegmatoidut räjähteet 

 

  • Lyhytaikainen, eli välitön vaara ja 
  • Pitkäaikainen, eli krooninen vaara 
  • Otsonikerrokselle vaarallinen 
  • Hormonitoimintaa häiritsevä (ympäristölle) 
  • Hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT) 
  • Erittäin hitaasti hajoava, erittäin biokertyvä (vPvB) 
  • Erittäin hitaasti hajoava, kulkeutuva ja myrkyllinen (PMT) 
  • Erittäin hitaasti hajoava, erittäin kulkeutuva (vPvM) 

 

CLP-asetuksessa kullakin vaaraluokalla on yhdestä neljään vaarakategoriaa, joista pienin kategoria aiheuttaa pääsääntöisesti suurimman vaaran. Esimerkiksi välittömän myrkyllisyyden kategoria 1 koskee aineita ja seoksia, jotka ovat tappavan myrkyllisiä pieninäkin pitoisuuksina, kun taas kategoria 4 koskee aineita ja seoksia, jotka ovat vain haitallisia.  

CLP-asetus määrittelee kullekin luokitukselle ja vaarakategorialle varoitusetiketin sisällön ja antaa myös muita vaatimuksia pakkauksille.  

Vaarallisten kemikaalien varoitusetiketit

CLP-asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien varoitusetikettien sisällöstä. Vaaralliset kemikaalit pitää merkitä CLP-asetuksen mukaisesti, kun niitä valmistetaan, maahantuodaan EU:n ulkopuolelta, pakataan uudelleen tai jaellaan ja myydään EU:n sisällä. Merkintäohjeet vaihtelevat vaaraluokituksen ja kategorian mukaan. Esimerkiksi seuraavat merkinnät koskevat vaaraluokiteltuja aineita ja seoksia, ja ne pitää löytyä pakkauksesta:  

  • aineen nimi tai seoksen kauppanimi 
  • seoksen aineosat, jotka vaikuttavat seoksen luokitukseen  
  • välittömästi myrkylliseksi  
  • ihosyövyttäväksi tai vakavia silmävaurioita aiheuttavaksi 
  • sukusolujen perimää vaurioittavaksi 
  • syöpää aiheuttavaksi 
  • lisääntymiselle vaaraa aiheuttavaksi 
  • ihoa herkistäväksi 
  • elinkohtaisesti myrkylliseksi 
  • aspiraatiovaaraa aiheuttaviksi 
  • varoitusmerkit 
  • huomiosanat 
  • vaaralausekkeet 
  • turvalausekkeet 
  • kemikaalin toimittajan yhteystiedot, eli nimi, osoite ja puhelinnumero 
  • sisällön määrä, kun kyse on yleiseen kulutukseen tarkoitetusta pakkauksesta 
  • UFI (tarvittaessa). 

CLP-asetus määrittelee merkintöjen vakiolausekkeet ja symbolit. Esimerkiksi turvalausekkeiden sanamuoto on annettu eri EU-kielille. Pakkausmerkinnät pitää olla kaikkien EU:n myyntimaiden kielellä, esim. Suomessa suomeksi ja ruotsiksi.  

Kun luokitus päivittyy, pitää myös merkinnät tarkistaa vastaamaan uutta luokitusta.  

CLP-asetus antaa myös sääntöjä tiettyjen seosten lisämerkintöihin. Lisämerkintöjä voi aiheutua, jos seos sisältää esimerkiksi isosyanaatteja, herkistäviä aineita tai lyijyä. Sääntöjen perusteella pakkaukset merkitään erilaisilla EUH-lausekkeilla. EUH-lausekkeiden sanamuoto on määritelty CLP-asetuksessa kaikilla EU-kielillä ja sitä tulee noudattaa. Joskus merkintä vaaditaan vaaralliseksi luokittelemattomallekin kemikaalille. 

Vaarallisten aineiden ja seosten pakkaukset

CLP-asetus antaa ohjeita vaarallisten aineiden ja seosten pakkaamiseen. Vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien pakkausten pitää olla turvallisia ja kestäviä koko tuotteen elinkaaren ajan. Pakkaukset eivät saa löystyä, pakkausmateriaali ei saa reagoida sisällön kanssa, ja pakkaukset on voitava sulkea uudelleen ilman, että pakkauksen sisältö vuotaa. Ulkoasu ja pakkauksen muoto ei saa houkutella lapsia tai johtaa harhaan ja pakkaus ei saa muistuttaa elintarviketta, kosmetiikkatuotetta, lääkevalmistetta tai rehutuotetta.  

CLP-asetus säätää pakkausten turvasulkimista ja näkövammaisille tarkoitetuista vaaratunnuksista sekä kertakäyttöisistä liukenevista pesuainepakkauksista. Varoitusetikettien pitää pysyä pakkauksissa kiinni ja niiden pitää olla luettavissa vaakatasossa. Varoitusmerkkien pitää erottua selvästi. CLP-asetus antaa ohjeita myös esimerkiksi varoitusmerkkien koosta. 

Luokitusilmoitus

CLP-asetuksen mukaisesti yritysten täytyy toimittaa Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) luokitus- ja merkintätietoja aineista, joita ne tuovat EU-markkinoille. Tavoitteena on yhdenmukaistaa EU-markkinoilla olevien aineiden luokituksia ja merkintöjä, jotta samalla aineella olisi EU-markkinoilla vain yksi luokitus ja merkinnät. 

ECHA sisällyttää tiedot luokitusten ja merkintöjen luetteloon, joka on nähtävillä ECHA:n nettisivuilla kemikaalitietokannassa. Luettelosta käyvät ilmi yritysten määrittämät luokitukset ja EU:ssa yhdenmukaistetut luokitukset. 

Yrityksen on tehtävä luokitusilmoitus  

  • aineista, jotka luokitellaan vaarallisiksi CLP-asetuksen mukaan ja 
  • aineista, jotka on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaan. 

Luokitusilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa aineen EU-markkinoille tuomisesta. Luokitusilmoitus on myös pidettävä ajan tasalla. 

Yritys on ilmoitusvelvollinen, jos se 

  • valmistaa ainetta, ja aine on luokiteltu vaaralliseksi tai se on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaan 
  • maahantuo ainetta EU:hun, ja aine on luokiteltu vaaralliseksi tai se on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaan 
  • maahantuo seosta EU:hun, ja seos sisältää vaarallista ainetta siten, että sen pitoisuus aiheuttaa seoksen luokituksen vaaralliseksi, tai seoksen sisältämä aine on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaisesti 
  • maahantuo esineen, ja esineen sisältämä aine on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaisesti. 

Luokitusilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos yritys on jo toimittanut luokitus- ja merkintätiedot REACH-rekisteröinnin osana.  

Tavoitteena on yhdenmukaistaa EU-markkinoilla olevien aineiden luokituksia siten, että samalle aineelle ei olisi keskenään erilaisia luokituksia. Samalle aineelle voi kuitenkin perustellusti olla eri luokituksia esimerkiksi silloin, kun aineen koostumuksessa tai olomuodossa on eroja.   

Ilmoitukset myrkytystietokeskuksille

CLP-asetus säätää myös myrkytystietokeskusilmoituksista. Ilmoitus koskee seoksia, jotka on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi tai fysikaalista vaaraa aiheuttavaksi. Ilmoituksia ei tehdä seoksista, jotka aiheuttava vaaraa vain ympäristölle. Myöskään aineista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.  

Myrkytystietokeskusilmoituksessa toimitettujen tietojen avulla myrkytystietokeskukset saavat tarvittavan tiedon seosten koostumuksesta ja vaaraominaisuuksista. Tietojen avulla ne pystyvät antamaan ohjeita myrkytys- ja altistumistapauksissa. 

Velvoite koskee seosten maahantuojia, valmistajia ja uudelleenpakkaajia, jotka saattavat seoksia markkinoille. Jakelijoilla on velvollisuus tarkistaa, että heidän markkinoille saattamistaan seoksista on tehty asianmukaiset ilmoitukset. Ilmoitus tehdään kaikkiin niihin EU-maihin, joissa seos saatetaan markkinoille.  

  • Myrkytystietokeskusilmoituksia varten yritysten on luotava UFI-tunniste (Unique Formula Identifier). Tunniste on mainittava myrkytystietokeskusilmoituksessa, ja se on lisättävä täydentävänä tietona pakkauksen varoitusetikettiin tai sen läheisyyteen.  

CLP-asetukseen on tullut uusia luokituksia

CLP-asetukseen (EY N:o 1272/2008) on lisätty EU komission delegoidulla asetuksella (EU) 2023/707 uusia vaaraluokkia. Uusia vaaraluokkia sovelletaan kaikkiin aineisiin ja seoksiin, joita saatetaan markkinoille tai valmistetaan EU-alueella. CLP-asetuksen uudet vaaraluokat ovat osa EU:n uuden kemikaalistrategian täytäntöönpanotyötä. Tavoitteena on suojata ihmisiä ja ympäristöä entistä paremmin kemikaalien aiheuttamilta haitoilta ja vaaroilta. Hormonitoimintaa häiritsevät aineet ovat yksi kemikaalistrategiassa huomioitu vaara. 

Uudet vaaraluokat koskevat sellaisia aineita ja seoksia, jotka ovat: 

  • Hormonitoimintaa häiritseviä ihmisen terveydelle.  
  • Hormonitoimintaa häiritseviä ympäristön suhteen.  
  • Hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä (PBT) tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin biokertyviä (vPvB). 
  • Hitaasti hajoavia, kulkeutuvia ja myrkyllisiä (PMT) tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin kulkeutuvia (vPvM).  

CLP-asetuksen muutoksella annetaan uusille vaaraluokille asianmukaiset luokituskriteerit ja merkintävaatimukset. CLP-asetuksen muutos astui voimaan 20.4.2023 ja tuotteiden pakkausmerkinnät voidaan jo päivittää näiden vaatimusten mukaisesti. Soveltamisaikataulu on portaittainen aineille ja seoksille sekä vanhoille ja uusille tuotteille. Lue lisää CLP vaaraluokituksista täältä *insert link to support post headline< 

Uudet vaaraluokitukset

CLP-asetus on muuttumassa lisää. Asetusluonnos COM(2022) 748 final on julkaistu ja sillä tullaan tarkentamaan pakkausmerkintöjen sääntöjä mm. minimifonttikoon ja värien osalta. Muutos tuo myös uusia tai tarkentuneita ohjeita kemikaalien irtomyyntiin, nettimyyntiin ja myrkytystietokeskusilmoituksiin. 

Ota yhteyttä:


    Ympäristölupa – kaikki mitä sinun tulee tietää

    Ympäristölupa on ympäristönsuojelulain (527/2014)  mukainen lupa, jota tarvitaan, kun tietty toiminta voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Luvan tarve määritellään tarkemmin lain 27 §:ssä. Suurin osa luvanvaraisista toiminnoista on määritetty lain liitteessä 1, mutta joskus tarvitaan myös tapauskohtaista harkintaa.  

    Luvanvaraisuuteen vaikuttaa suunnitellun toiminnan lisäksi myös toiminnan sijainti, ympäristövaikutuksen kohde ja naapurit. Esim. tietty toiminta on aina luvanvaraista luokitellulla pohjavesialueella, mutta ei välttämättä sen ulkopuolella. Myös haitan aiheuttaminen naapurille saattaa vaatia ympäristölupaa. Jos luvanvaraisuudesta ei ole varmuutta, kunnalta tai ELY-keskukselta voi kysyä luvan tarpeen arviointia. 

    Jos toiminta ei vaadi ympäristölupaa, se saattaa silti olla ilmoituksen tai rekisteröinnin varaista. Toiminnasta täytyy siis tehdä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotta se on tiedossa. Myös ilmoituksen ja rekisteröinnin varaisesta toiminnasta säädetään ympäristönsuojelulaissa, ja toiminnot on esitetty tarkemmin lain liitteissä 2 ja 4.  

    Ympäristölupa – miten sitä haetaan? 

    Ympäristölupa haetaan joko kunnalta tai aluehallintovirastolta (AVI). Kunnan ympäristöasioita hoitaa usein kuntaliittymän viranomainen tai joidenkin pienien kuntien tapauksessa toinen kunta. Nyrkkisääntönä kunnalla on toimivalta pienien hankkeiden osalta, kun taas suuremmat toimijat kuuluvat AVI:n vastuulle. Jos hankkeeseen liittyy vaikutuksia vesistöihin tai vaikutukset ulottuvat useamman kunnan alueelle, luvittajana on aina AVI. Tarkemmin kunnan ja AVI:n toimivallasta säädetään ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) ensimmäisessä luvussa. 

    Lupaprosessi ja -päätös

    Lupaprosessi sisältää lupahakemuksen laadinnan ja tarvittaessa täydennykset, lupahakemuksen kuulutuksen, vastineen antamisen ja lupaharkinnan. Lupaprosessi kestää usein 6-12 kk, mutta myös pitempi käsittelyaika on mahdollinen.  

    Tämän jälkeen lupaviranomainen antaa lupapäätöksen, josta voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen (VHO). Oikeusprosessi kestää yleensä 1-1,5 vuotta. Tämän jälkeen päätöksestä voi vielä hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), jossa asiaan voidaan käsitellä 1-2 vuotta. Kaikille valituksille ei myönnetä valituslupaa KHO:hon.  

    Lupaprosessi kannattaa aloittaa neuvottelemalla luvittajan kanssa. Tällä varmistetaan sujuva lupaprosessi ja lupahakemuksessa voidaan huomioida luvittajan haluamat asiat. Samalla käydään läpi mitä erillisselvityksiä lupahakemuksessa edellytetään. Lupaviranomainen kysyy lupahakemuksen jättämisen jälkeen vielä täydennyksiä, jotka täytyy toimittaa määräajassa. Kun lupaviranomainen on tyytyväinen lupahakemukseen, se kuulutetaan.  

    Direktiivilaitoksen lupamenettely

    Mikäli kyseessä on direktiivilaitoksen lupamenettely, lupaprosessi on tiukempi. Direktiivilaitokset on määritelty YSL:n liitteen 1 taulukossa 1 ja ne ovat EU:n teollisuuspäästödirektiivin (IED) mukaisia toimintoja. Direktiivilaitoksen lupamenettelyssä edellytetään mm. maaperän ja pohjaveden perustilaselvitystä, BAT-selvitystä (parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvitys) sekä energiantehokkuuteen liittyviä tietoja. Direktiivilaitoksen toiminnan luvittaa aina AVI.  

    Ympäristölupa – kuulutus ja lausunnot

    Kuulutuksella tarkoitetaan julkista kuulemista, jossa lupahakemuksen asiakirjat asetetaan nähtäville ja niistä pyydetään lausunnot asianosaisilta viranomaisilta, kuten ELY-keskukselta, Tukesilta ja pelastuslaitokselta. Myös yksityishenkilöt saavat jättää hakemuksesta mielipiteitä, vaikka eivät olisi asianosaisia. Kuulutusaika kestää 30 päivää, jonka jälkeen viranomainen kokoaa lausunnot ja mielipiteet. Ne toimitetaan hakijalle, jolle varataan mahdollisuus antaa vastine.  

    Vastineen jälkeen lupaviranomainen siirtyy lupaharkintaan ja tekee päätöksen ympäristöluvasta. Yleensä toiminnalle myönnetään ympäristölupa ja toiminnan mahdollisia ympäristövaikutuksia rajoitetaan ympäristöluvan määräyksillä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että mikäli ympäristövaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret, niitä ei pystytä riittävästi ennaltaehkäisemään tai tarvittavia tietoja ei ole toimitettu, lupa voi jäädä myöntämättä. Viranomainen pyrkii näin varmistamaan, että toiminta on linjassa ympäristönsuojelulain tavoitteiden kanssa.

    Valitusmahdollisuudet ja niiden vaikutukset

    Luvasta (sekä luvan myöntämättä jättämisestä) voi valittaa. Valituksen voi kohdistaa koko lupapäätökseen tai tiettyihin lupamääräyksiin. Onkin tavallista, että lupahakemuksesta valittaa sekä naapurit että toiminnanharjoittaja, joista jälkimmäisen valitus yleensä kohdistuu liian tiukkoihin lupamääräyksiin.  

    Lupapäätöksestä valittaminen voi viivästyttää lupapäätöksen lainvoimaisuutta useita vuosia. Lupahakemuksessa voi kuitenkin hakea aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Tämä tarkoittaa, että toiminta voidaan käynnistää, vaikka lupapäätös ei olisikaan lainvoimainen. Toiminnanharjoittajan täytyy antaa tässä tapauksessa vakuus luvan valvojalle. Vakuudella varmistetaan, että ympäristö saadaan palautettua vakuuden avulla ennalleen, mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumista eikä ympäristölupa saa lainvoimaa. Vakuus voi olla kymmeniä tai satoja tuhansia euroja, riippuen toiminnan laajuudesta.   

    Etusijamenettely vihreän siirtymän hankkeissa

    Lupaprosessi voi saada etusijamenettelyn, mikäli kyseessä on vihreään siirtymään liittyvä hanke. AVI myöntää etusijan vihreän siirtymän hankkeiden ympäristölupahakemuksille ja vesilupahakemuksille, mikäli AVI-käsittelylain (898/2009) 2 a §:n vaatimukset täyttyvät. Lupaprosessi on siis nopeampi kuin muiden, ei vihreää siirtymää edistävien hankkeiden lupamenettely.  

    Lupapäätöksen myöntämisen jälkeen lupaprosessi on ohi, mikäli valitusta ei tehdä. Tällöin lupa on voimassa ja toiminnanharjoittajan täytyy noudattaa sen lupaehtoja. Alueellinen ELY-keskus valvoo AVI:n myöntämiä ympäristölupia ja kunnan/kuntayhtymän ympäristönsuojeluviranomainen kunnan myöntämiä lupia. Toiminnanharjoittajan täytyy raportoida toiminnastaan valvojalle vuosittain sähköisen järjestelmän kautta. Lisäksi valvoja tekee tarkastuskäyntejä ja on tarvittaessa yhteydessä mm. toiminnasta tulleiden valitusten johdosta.  

    Jokainen ympäristölupahakemus ja toiminta on yksilöllistä, joten asiantuntijan apu lupaprosessissa on erittäin hyödyllistä. Asiantuntijan avulla lupaprosessi on sujuvaa ja toiminnalle saadaan sellainen lupa, joka ei rajoita toimintaa. Meillä on Ecobiolla kymmenien vuosien kokemus erilaisista ympäristölupamenettelyistä, joten kokemuksesta tiedämme, mitä luvittaja pitää tärkeänä ja minkälaisia selvityksiä vaaditaan. Mikäli tarvitset apua ympäristölupiin liittyvissä asioissa, ympäristötiimimme on valmis auttamaan. 

    Ota yhteyttä:


      Kolme syytä, miksi tuotteen elinkaariarviointi on tärkeää

      Miksi tuotteen elinkaariarviointi on tärkeää? Elinkaariarvioinnin (LCA) avulla voimme tehdä tietoisempia valintoja, pyrkiä vähentämään tuotteiden monimuotoisia ympäristövaikutuksia ja kehittää yrityksen liiketoimintaa. Kestävämpi tulevaisuus alkaa nykyisyyden hahmottamisesta ja korjaavien toimenpiteiden tekemisestä, joihin kaikkiin elinkaariarviointi on loistava perusta ja työkalu. 

      1. Viestintä, viherpesu ja viherväittämät 

      Tuotteiden aito ympäristöystävällisyys ja sitä tukevan tiedon paikkansa pitävyys ovat yhä ajankohtaisempia: EU:n toimet tuotteiden viherpesun kitkemiseksi ja viherväittämien selkeyttämiseksi jalkautuvat vähitellen kansalliseen lainsäädäntöön. Viherpesu voi johtaa sekä yrityksiä että kuluttajia harhaan ja kautta vääriin ostopäätöksiin. Käytännössä EU:n toimet tarkoittavat, että yritysten on pystyttävä sekä todistamaan ympäristöväitteidensä paikkansapitävyys että viestimään niistä paikkaansa pitävästi. Tähän tarvitaan tuotteiden elinkaariarviointia. 

      2. Tuotekehitys, tuotannonkehitys ja toimitusketjut

      Elinkaariarvioinnissa otetaan huomioon koko toimintaketju kaikkine välillisine ja välittömine vaikutuksineen. Se ei rajoitu vain tuotteen valmistusvaiheeseen, vaan kattaa myös käytön, kuljetuksen ja jätehuollon käytöstä poiston tai miten tuote hävitetään, mikäli LCA on rajattu riittävän kattavaksi. Tämä kokonaisvaltainen näkökulma auttaa ymmärtämään, miten eri vaiheet vaikuttavat ympäristöön. Tiedon pohjalta voidaan jo suunnitteluvaiheessa ymmärtää esim. materiaalivalintojen vaikutus lopputuotteen ympäristövaikutuksiin.

      Tuotannonkehitys saa elinkaariarvioinnista tietoa esimerkiksi siitä, missä kohtaa prosessia ovat energia- tai vesisyöpöt kohdat, joiden kehittämiseen kannattaa ensitilassa laittaa paukkuja. Hankintojen kannalta toimitusketjujen kehittäminen ympäristönäkökulmasta on tärkeää, koska esimerkiksi komponenttien tai materiaalien raaka-aineet sekä niiden pitkät kuljetusmatkat saattavat olla lopputuotteen merkittävin ympäristörasitus. Tämä on pienennettävissä hankkimalla maantieteellisesti lähempänä olevia osia ja materiaaleja, unohtamatta niiden vihreämpiä vaihtoehtoja: esimerkiksi ns. vihreää terästä löytyy markkinoilta ja se on hyvä vaihtoehto perinteiselle teräkselle.  

      3. Myynti  

      Pohjoismaissa, jo Suomessakin, on ollut havaittavissa ilmiö, jossa isot yritykset tai ketjut haluavat pienemmiltä yhteistyökumppaneiltaan erilaisten tuotteiden tai niiden osien ympäristövaikutuksiin liittyvää faktatietoa. Niitä hyödynnetään isojen yritysten vastuullisuustyössä ja -raportoinnissa (CSRD), mutta ne myös ovat linjassa ison yrityksen tai ketjun koko liiketoiminnan strategian kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että isojen ketjujen toimittajaksi pääseminen tai julkisiin hankintoihin osallistuminen edellyttää yritykseltä LCA:n tuomien lukujen selvittämistä ja viestimistä esimerkiksi ympäristötuoteselosteen (EPD) muodossa. EPD on vapaaehtoinen dokumentti, joskin siitä on muodostumassa pohjoismaisilla markkinoilla myynnin edellytys. Lisäksi myynti hyötyy LCA:n tuomien lukujen markkinaedusta, mikäli oman yrityksen tuotteet ovat ympäristönäkökulmasta kilpailijaa paremmat. 

      Elinkaariarviointi taipuu moneen ja sen käyttöönotto voidaan tehdä ensin yleisellä tasolla. Mitä enemmän tietoa kertyy, sitä syvemmälle ja laajemmalla tuotteiden elinkaariarviointia voidaan tehdä. 

      Ota yhteyttä:


        Vihreän siirtymän välttämättömyys ja mahdollisuudet

        Vihreä siirtymä on välttämätön, vuosikymmeniä kestävä matka kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tämä prosessi, joka keskittyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseen ja luonnonvarojen ylikulutuksen estämiseen, on kriittinen askel ihmiskunnan selviytymisen kannalta. Haastamme itsemme rajoittamaan kulutustamme niin, että maapallon kantokyky säilyy samalla kun etsimme keinoja talouskasvun irrottamiseksi perinteisistä, luonnonvaroja kuluttavista malleista.

        Globaaleista sitoumuksista käytännön toimiin

        Historiallisesti vihreä siirtymä juontaa juurensa vuosikymmenien taakse, kun ihmiskunnan toiminnan negatiiviset vaikutukset ympäristöömme alkoivat tulla ilmeisiksi. Tietoisuuden kasvaessa kansainväliset yhteisöt, kuten Yhdistyneet Kansakunnat ja Euroopan Unioni, ovat laatineet sopimuksia ja ohjelmia, joiden tavoitteena on ohjata maailmaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Pariisin ilmastosopimus ja Euroopan vihreän kehitysohjelman käynnistäminen ovat esimerkkejä merkittävistä edistysaskelista tässä suunnassa. Nämä aloitteet heijastuvat suoraan EU-lainsäädäntöön, kuten yritysten kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), ja EU-taksonomiaan, jotka asettavat selkeät kriteerit kestävälle toiminnalle ja velvoittavat yritykset raportoimaan kestävyyskäytännöistään.

        Suomen rooli puhtaassa siirtymässä

        Suomessa vihreää siirtymää kutsutaan usein ”puhtaaksi siirtymäksi”, joka korostaa maamme tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Suomen strategia painottaa uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, merkitystä. Keskiössä ovat myös luontopohjaiset ratkaisut, vähähiilinen rakentaminen, teollisuuden kiertotalous sekä innovaatiot, kuten vetyteknologia. Euroopan aluekehitysrahastosta myönnetyt varat sekä ELY-keskusten ja Aluehallintovirastojen tuki vihreän siirtymän hankkeille korostavat sitoutumistamme puhtaaseen tulevaisuuteen.

        Vihreän siirtymän merkitys yksilöille ja yhteisöille

        Vihreä siirtymä ei rajoitu suuriin poliittisiin päätöksiin tai teollisuuden muutoksiin, vaan se alkaa meistä jokaisesta. Sähköautoihin vaihtaminen, kodin energiatehokkuuden parantaminen ja kulutustottumustemme muuttaminen ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten voimme osallistua tähän globaaliin muutokseen. Yritysten rooli on myös keskeinen: kestävyysstrategioiden ja vähähiilisyyskarttojen luominen on olennainen osa niiden vastuuta ja menestystä tulevaisuuden markkinoilla. Ecobio tarjoaa tässä avuksi esimerkiksi Ecobio Managerin SaaS-palveluita, CSRD:n mukaiset siirtymäsuunnitelmat ja ilmastoskenaariopohjaiset riskinarvioinnit, auttaen yrityksiä navigoimaan vihreässä siirtymässä.

        Toiminnan aika on nyt

        Emme voi enää odottaa toiminnan aloittamista; muutos on jo täällä, ja meidän on toimittava viipymättä. Meillä Ecobiolla kestävä kasvu ohjaa toimintaamme, auttaen asiakkaitamme kohtaamaan vihreän siirtymän haasteet ja hyödyntämään sen tarjoamat mahdollisuudet. Ota yhteyttä, niin etsitään yhdessä parhaat ratkaisut kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

        Autamme mielellämme, ota yhteyttä:


          Yrityksille miljardien vuotuinen lisälasku EU:n kestävyysraportoinnista – tuore suomalainen ratkaisu pienentää kulut jopa puoleen

          Talousjohtajien kannattaa kiinnostua kestävyysraportoinnista, sillä sen digitalisoinnilla saa aikaan merkittäviä säästöjä, sanoo Ecobion hallituksen puheenjohtaja Sanna Perkiö.

          Yli 250 henkeä työllistävien tai 50 miljoonan liikevaihtoa pyörittävien yritysten talousjohtajat ja toimitusjohtajat ovat pian uusien vaatimusten edessä. Puuttuu osaamista ja kulut lisääntyvät.

          Jopa sadantuhannen tämän kokoisen yrityksen EU-alueella on ensi vuoden alusta kerättävä tiedot yrityksensä vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin paljon nykyistä tarkemmin – ja raportoitava ne jo vuonna 2026. Suomessa EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) tuo uusia velvoitteita jopa 800 yritykselle.

          EU:n vastuullisuusdirektiivin luettelossa on 84 raportointivaatimusta ja yli 1100 tietopistettä. Ensimmäisenä raportoivien suurten yritysten hallinnollisten lisäkustannusten kokonaismäärä EU:ssa tulee olemaan noin 1,7 miljardia euroa aloituskustannuksina sekä 1,9 miljardia euroa vuosittain toistuvina kustannuksina. Lisäksi yritysten pitää varmentaa raportit ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, josta arvioidaan koituvan jopa neljän miljardin vuotuiset lisäkulut. Jatkossa varmennuskulut lisääntyvät.

          ”Näen, että tuo arvio on alakanttiin. Kulut voivat olla myös paljon korkeammat”, arvioi ympäristö- ja kestävyyskonsultoinnissa vuosikymmeniä työskennellyt tekniikan tohtori Sanna Perkiö.

          Ensimmäinen CSRD-raportoinnin kokonaisratkaisu saa raportoinnin kulut kuriin lait ja määräykset täyttävällä tavalla

          suomalaisessa kestävän kehityksen asiantuntijayrityksessä Ecobiossa. Ecobio julkisti tiistaina 5. maaliskuuta kokonaisratkaisun EU:n kestävyysraportointiin. Ecobio Manager -ohjelmiston uudella laajennuksella pakolliset uudet raportointikulut voivat pudota jopa puoleen. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen vastaava CSRD-raportoinnin kokonaisratkaisu koko Euroopassa. Uudet raportointivaatimukset voivat tuoda sadan miljoonan euron liikevaihdon yritykselle miljoonan euron raportointikustannukset, jolloin säästö on puoli miljoonaa euroa vuodessa. Lue lisää Ecobio Managerin CSRD-raportointi kokonaisratkaisusta täältä. 

          ”Ei varmaankaan kannata käyttää pysyväisesti kalliita tilintarkastuskonsultteja, kömpelöitä kirjanpitojärjestelmiä tai omia excel-virityksiä, vaan nimenomaan CSRD-raportoinnin yli 1000 tietopisteen hallintaan kehitettyä, tekoälyä hyödyntävää ohjelmistoa, joka tallentaa tiedot pilvipalveluun. Nyt on aika digitalisoida raportointi”, sanoo Sanna Perkiö.

          Ecobio Managerilla on 10 000 käyttäjää kaikissa Pohjoismaissa, Virossa ja Saksassa. Asiakasyritykset pystyvät itse syöttämään kestävyysraportoinnissa tarvittavat tiedot ohjelmistoon, sillä koko ajan päivittyvä Ecobio Manager sisältää aina uusimmat ympäristövaatimukset ja lakitietokannat. Vuosittainen kestävyysraportti syntyy tehokkaan kirjoitusprosessin kautta järjestelmän avulla ja sen kautta  kootuilla tiedoilla. Tieto löytyy kootusti, vaikka yrityksen ympäristö- tai vastuullisuusasiantuntijat vaihtuisivat.

           

          Lisätietoja

          Sanna Perkiö, hallituksen puheenjohtaja, Ecobio Oy

          050 563 6651

          sanna.perkio@ecobio.fi

           

          Ecobio Oy tarjoaa kestävän kehityksen asiantuntijapalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua elinkeinoelämälle. Olemme Pohjoismaiden vanhin ympäristöjohtamiseen ja kestävän kehityksen palveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Meidät on palkittu kahdesti innovatiivisuudestamme. Olemme toteuttaneet menestyksellä monia vaativien asiakkaiden uutuushankkeita jo vuodesta 1989 lähtien.

           

          Ecobio – we help you balance business and nature.

          Viisi uutta kemikaalia luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle

          Viisi uutta kemikaalia luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle

          Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on lisännyt REACH-asetuksen (EY) 1907/2006 luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle viisi uutta erityistä huolta aiheuttavaa ainetta.

          Aineet, joilla saattaa olla vakavia ja peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön, voidaan määrittää erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC-aineet, Substances of Very High Concern). Kun aine määritetään SVHC-aineeksi, se lisätään luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle.

          ECHA lisää SVHC-aineita kandidaattilistalle kaksi kertaa vuodessa. Tammikuussa 2024 listaa täydennettiin viidellä yhdisteellä. Lisätyistä aineista yksi on lisääntymiselle vaarallinen, toinen on lisääntymiselle vaarallinen sekä hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen, ja kolme erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä. Yhdisteitä löytyy erilaisista tuotteista, kuten musteista ja väriaineista, liimoista ja tiivisteistä sekä pesu- ja puhdistusaineista. Yritysten vastuulla on hallita näiden kemikaalien riskejä ja antaa asiakkaille ja kuluttajille tietoa niiden turvallisesta käytöstä.

          Tämän päivityksen jälkeen SVHC-aineita ja aineryhmiä on kandidaattilistalla 240. Lisäksi ECHA on päivittänyt dibutyyliftalaatin tiedot lisäämällä ympäristöä koskevat hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet lisääntymiselle vaarallisuuden ja ihmisen hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien lisäksi.

          Kandidaattilistalle 23.1.2024 lisätyt aineet

          Aine EY-numero CAS-numero Lisäämisen syy Käyttöjä
          2-(dimetyyliamino)-2-[(4-metyylifenyyli)metyyli]-1-[4-(morfolin-4-yyli)fenyyli]butan-1-oni 438-340-0 119344-86-4 Lisääntymiselle vaarallinen Musteet ja väriaineet, pinnoitustuotteet.
          2,4,6-tri-tert-butyylifenoli 211-989-5 732-26-3 Lisääntymiselle vaarallinen;

          Hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT)

          Muun aineen valmistus; seosten ja polttoainetuotteiden formulointi.
          2-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli 221-573-5 3147-75-9 Erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB) Ilmanhoitotuotteet, pinnoitustuotteet, liimat ja tiivistysaineet, voiteluaineet ja rasvat, kiillotusaineet ja vahat sekä pesu- ja puhdistusaineet.
          Bumetritsoli 223-445-4 3896-11-5 Erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB) Pinnoitustuotteet, liimat ja tiivistysaineet sekä pesu- ja puhdistusaineet.
          2-Fenyylipropeenin ja fenolin oligomerointi- ja alkylointireaktiotuotteet 700-960-7 Erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB) Liimat ja tiivistysaineet, pinnoitusaineet, täyteaineet, kitit, laastarit, muovailusavi, musteet ja väriaineet sekä polymeerit.

          SVHC-aineita koskevat velvoitteet yrityksille

          Yritysten, jotka valmistavat, maahantuovat, myyvät, käyttävät tai jakelevat aineita tai niitä sisältäviä seoksia tai esineitä, tulisi säännöllisesti seurata kandidaattilistalle lisättäviä aineita.

          Yritykselle aiheutuu velvoitteita, jos kandidaattilistalle sisällytettyä ainetta käytetään sellaisenaan tai seoksissa, tai esineissä yli 0,1 painoprosenttia. Yrityksen velvollisuus on

          • toimittaa asiakkailleen käyttöturvallisuustiedote SVHC-aineista tai niitä sisältävistä seoksista (aineiden ja seosten toimittajat)
          • ilmoittaa Euroopan kemikaalivirastolle esineen sisältämästä SVHC-aineista (esineiden tuottajat ja maahantuojat).
          • tiedottaa asiakkailleen ja kuluttajille esineen sisältämistä SVHC-aineista ja antaa tietoa esineen turvallisesta käytöstä (esineiden toimittajat).
          • toimittaa SVHC-aineita sisältävien esineiden tiedot ECHAn SCIP-tietokantaan (esineiden toimittajat).

          Kandidaattilistalta luvanvaraiseksi aineeksi

          Kandidaattilistalta SVHC-aine voi päätyä luvanvaraiseksi aineeksi. Yritykset eivät voi käyttää luvanvaraisten aineiden luettelossa olevaa ainetta, elleivät ne saa Euroopan komissiolta lupaa käytön jatkamiselle. Luvanvaraisten aineiden käyttö on lopetettava tai lupa käytön jatkamiseen on haettava luettelossa ilmoitettuihin aikarajoihin mennessä. On suositeltavaa, että kandidaattilistalle päätyneille SVCH-aineille aletaan etsiä korvaavia aineita.

          Tarvitsetko apua kemiaalien hallinnassa?

          Ecobion kemistit ja asiantuntijat ovat perehtyneet REACH-vaatimuksiin ja tuotetietoihin. Kemikaalitiimimme auttaa selvittämään yrityksesi ainerajoitukset sekä täyttämään SCIP-vaatimukset. Voit ladata SCIP-whitepaperimme tästä. Löydät kaikki julkaisumme täältä.

          Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa ja antaa pysyvän avun toimittajatietojen ja esineiden sisältämien aineiden hallintaan toimitusketjussa. Ohjelmistomme tunnistaa ajantasaisten ainerajoituslistojen perusteella aineet, joihin liittyy kemikaalilainsäädännön velvoitteita, kuten SVHC-aineet.

          Kemikaalitiimimme vastaa mielellään kemikaalilainsäädännön velvoitteisiin liittyviin kysymyksiisi ja opastaa myös kemikaalien korvaamisessa.

           

          Tuotteen hiilijalanjäljen laskemisen perusteet 

          Tuotteen hiilijalanjäljen laskeminen on monivaiheinen prosessi, joka kattaa tuotteen kaikki elinkaaren vaiheet kehdosta hautaan (cradle-to-grave): raaka-aineiden hankinnan, valmistuksen, kuljetuksen, käytön ja lopulta kierrätyksen tai hävittämisen. Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida kaikki kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät tuotteen elinkaaren aikana, kuten valmistuksessa syntyvät päästöt, sekä epäsuorat päästöt, jotka voivat olla peräisin esimerkiksi alihankkijoiden toiminnasta tai tuotteen kuljetuksesta. Joskus hiilijalanjäljen laskenta rajoitetaan osittaiseksi (cradle-to-gate), jolloin tarkastelu rajautuu vain tuotteen valmistukseen liittyviin päästöihin.  

          Laskenta alkaa tavoitteen määrittämisestä – miksi haluamme laskea tuotteen hiilijalanjäljen, mitä kaikkea otetaan huomioon, ja mitä kaikkea jätetään laskennan ulkopuolelle?  Datankeruu on seuraava vaihe, joka vaatii huolellisuutta ja tarkkuuta, jotta laskenta olisi mahdollisimman kattava ja edustava. Lähtötietoja kerätään kaikista toiminnoista, jotka sisältyvät laskentarajaukseen. Suoraan tuotannosta saadut tiedot ovat parhainta dataa. Sitten on aika varsinaisen laskelman. 

          Standardit osana laskentaa

          Laskenta perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin ISO 14040, ISO 4044, sekä ISO 14067 -standardeihin, ja tuoteryhmäsääntöjen ohjeistuksin (CF PCR). Näitä noudattamalla varmistetaan hiilijalanjälkilaskennan olevan luotettava ja vertailukelpoinen. Tämä edistää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä auttaa sidosryhmiä ymmärtämään tuotteen todelliset ympäristövaikutukset. 

          Analysoimalla laskennan tuloksia saadaan selville, missä elinkaaren vaiheessa syntyy eniten päästöjä. Usein löytyykin monta mahdollisuutta pienentää hiilijalanjälkeä, kuten materiaalitehokkuuteen panostaminen, uusiutuvan energian hyödyntäminen, tai logistiikan optimointi. Lopuksi prosessin tulokset raportoidaan kattavasti. Raportti palvelee sisäistä päätöksentekoa, mutta on myös tärkeä viestiväline sidosryhmille. Luotettavuuden lisäämiseksi, laskenta voidaan lisäksi varmentaa kolmannen osapuolen toimesta. 

          Vastuullisuusviestintä ja ympäristölainsäädännön vaikutukset

          Laskennan tuloksia voi hyödyntää myös viestiessään konkreettisista vastuullisuustoimistaan asiakkaille erottuakseen kilpailijoista ja osoittaakseen sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin. Euroopan parlamentin äskettäin hyväksymä Green Claims -direktiivi, joka kieltää perusteettomat ympäristöväittämät tuotteiden markkinoinnissa, lisää läpinäkyvyyden ja todennettavissa olevan tiedon merkitystä. Tämä on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ja Euroopan unionin Green Dealin asettamien tavoitteiden kanssa, jotka edistävät siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Näiden tekijöiden myötä voidaan odottaa, että tulevaisuudessa lainsäädännön vaatimukset kiristyvät ja kuluttajien odotukset kestävyyden suhteen kasvavat. 

          Hiilijalanjäljen laskeminen tuotteelle voi olla haastavaa, joten asiantuntijoiden konsultointi on tärkeää, jotta varmistutaan, että kaikki tehdään juuri niin kuin pitää. Lue lisää yrityksen hiilijalanjäljestä tästä!

          Autamme mielellämme, ota yhteyttä:


            EPD- Kaikki mitä sinun pitäisi tietää

            Mikä on EPD? EPD eli ympäristötuoteseloste on tuotteiden ympäristönäkökulman ja faktapohjaisen tuotetiedon perusta, ja nämä yhdessä ovat yritysten kilpailukyvyn perusta. Alla pureudumme EPD:n perusteisiin ja kerromme, kuinka auttaa yrityksiä kehittämään ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita. 

            Mitä EPD sisältää?

            EPD (ympäristötuoteseloste) on dokumentti, joka tarjoaa standardoidun ja vertailukelpoisen tavan esittää tuotteen ympäristövaikutukset. Se perustuu elinkaariarviointiin (LCA), joka analysoi tuotteen vaikutuksia ”kehdosta hautaan” – raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen, käytöstä kierrätykseen 

            EPD sisältää yksityiskohtaiset tiedot muun muassa energian ja veden käytöstä, päästöistä ilmakehään ja vesistöihin sekä jätteen syntymisestä. Tämä tieto auttaa hahmottamaan tuotteen kokonaisvaltaisen ympäristövaikutuksen. 

            Miksi EPD on tärkeä?

            EPD on yhä tärkeämpi työkalu sekä yrityksille, jotta ne voivat olla läpinäkyviä ympäristövaikutustensa suhteen. Se auttaa paitsi osoittamaan tuotteen ympäristöystävällisyyttä, myös tunnistamaan mahdollisuuksia ympäristövaikutusten vähentämiseen koko sen elinkaaren aikana.  

            EPD:n pohjalla olevan elinkaariarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää myös tuotannonkehityksessä ja tuotekehityksessä. Käytännössä sekä Suomessa että Pohjoismaissa ympäristötuoteselosteet ovat tärkeä osa B2B-kaupankäyntiä ja julkisia hankintoja. 

            Miten EPD valmistuu?

            EPD luodaan perustuen standardeihin, tuoteryhmäsääntöihin (PCR) ja julkaisujärjestelmän ohjeisiin. Käytettäviä standardeja ovat ISO 14040/44 ja ISO 14025 sekä rakennustuotteiden kohdalla EN 15804. 

            EPD:n laatiminen perustuu mahdollisten ympäristövaikutuksen kartoittamiseen, johon käytetään työkaluna elinkaariarviointimenetelmää (Life Cycle Assessment, LCA). LCA koostuu tilannekohtaisesti elinkaaren eri vaiheista, esim. raaka-aineiden hankinnasta, niiden kuljetuksesta tuotantopaikalle, tuotantoprosessista, jakelusta sekä hävityksestä/kierrätyksestä. Näitä vaiheita voidaan myös kutsua informaatiomoduuleiksi A – D. Laskentaan on käytössä erilaisia ohjelmia, joista Ecobiossa on käytössä laadukas SimaPro-ohjelmisto. Ohjelmistoon on yhdistetty Ecoinvent-tietokanta, jonka kautta laskentaan saadaan ajantasaista dataa. 

            Laskennan ohella elinkaariarvioija muodostaa tuloksista raportin. Tämän jälkeen tiedot tiivistetään ympäristötuoteselosteeseen, joka käy läpi riippumattoman, ulkoisen tarkastuksen varmistaakseen sen paikkansapitävyyden ja luotettavuuden. Ulkoinen tarkastaja eli verifioija todentaa EPD:n tietojen oikeellisuuden ja asetettujen vaatimusten täyttymisen sekä hyväksyy laskentamallin, työstä tehdyn raportin ja EPD:n. Tämän jälkeen EPD on valmis tallennettavaksi valittuun järjestelmään. Näitä järjestelmiä ovat esimerkiksi The International EPD System, EPD-Norge ja Rakennustietosäätiön (RTS) kokoelma.  

            Tuotteen monimutkaisuudesta ja siten työn laajuudesta riippuen, koko prosessi vie aikaa jopa 2 – 3 kuukautta. Esimerkki valmiista EPD:stä löytyy täältä. 

             

             

             

             

             

             

            Kuva. Ecobio palvelupolku EPD-projektissa. 

            EPD – Kolme hyötyä tuotekehityksessä

            Kun yritys integroi EPD:n osaksi tuotekehitysprosessiaan, avautuu useita merkittäviä hyötyjä: 

            1. Parannettu resurssitehokkuus: EPD:n avulla yritykset voivat tunnistaa ja mitata tuotteidensa ympäristövaikutuksia tarkasti. Tämä tieto on korvaamatonta, kun pyritään kehittämään ympäristöystävällisempiä ja resurssitehokkaampia tuotteita. Analysoimalla EPD-tietoja, yritykset voivat suunnitella muutoksia, jotka vähentävät päästöjä, energiankulutusta ja jätettä -ja tuovat siten myös rahallista hyötyä.
            2. Kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen: EPD tarjoaa kattavan näkemyksen tuotteen koko elinkaaresta, paljastaen potentiaaliset kehityskohdat. Esimerkiksi, jos tietty raaka-aine tai valmistusprosessi on merkittävä päästölähde, yritykset voivat etsiä vaihtoehtoisia, ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi käytettävän energian muuttaminen ns. vihreäksi energiaksi ja kierrätysraaka-aineen käytön lisääminen. Jälkimmäisen osalta jo elinkaariarviointi tarjoaa hyvän työkalun eri kierrätysraaka-aine pitoisuuksien vertailuun, jolloin oikea pitoisuus ja sen vaikutukset voidaan nähdä jo suunnittelupöydällä.
            3. Hyödyt markkinointiin ja ja viestintään: EPD:n avulla yritykset voivat kommunikoida tuotteidensa ympäristövaikutukset avoimesti ja luotettavasti. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja parantaa brändin mainetta. Lisäksi, kun kuluttajat ja sidosryhmät ovat yhä tietoisempia ympäristökysymyksistä, EPD toimii kilpailuetuna ja auttaa erottumaan markkinoilla.

            Yhdistämällä nämä hyödyt, EPD muodostuu olennaiseksi osaksi yrityksen tuotekehitysstrategiaa, mikä tukee kestävää kehitystä ja innovaatioita. 

            Kolme askelta EPD:n käyttöönottoon yrityksessä

            EPD:n integroiminen yrityksen tuotekehitysprosessiin vaatii strategista suunnittelua ja yhteistyötä. Seuraavat askeleet auttavat yrityksiä ottamaan EPD:n tehokkaasti käyttöön: 

            1. Integrointi: Ensimmäinen askel on ymmärtää EPD-prosessi ja miettiä, miten se voidaan nivouttaa osaksi nykyistä tuotekehitystä. Tämä voi tarkoittaa uusien työkalujen ja menetelmien käyttöönottoa tiedonkeruuseen ja analysointiin. Jatkuva parantaminen on mahdollista oikeiden työkalujen ja lasketun tiedon avulla.
            2. Yhteistyö: EPD:n laatiminen vaatii monialaista osaamista. Yrityksen on hyvä tehdä yhteistyötä asiantuntijoiden, toimittajien, alihankkijoiden ja valmistajien kanssa varmistaakseen, että kaikki tarvittavat tiedot ovat saatavilla ja analysoitu oikein. EPD:n laadinta vaatii tietoa yrityksen henkintaketjuista. 
            3. Oppiminen: Hyödyllistä on tutkia ja oppia muista yrityksistä, jotka ovat onnistuneet integroimaan EPD:n osaksi tuotekehitystään. Näistä esimerkeistä voi saada arvokkaita oivalluksia siitä, miten EPD voidaan sovittaa erilaisiin tuotteisiin ja toimialoihin.

            EPD:n käyttöönotto ei ole pelkästään tekninen prosessi, vaan se vaatii sitoutumista kestävään kehitykseen ja avoimuuteen ympäristövaikutuksista. Kun yritykset sitoutuvat tähän prosessiin, ne eivät ainoastaan edistä omia kestävyystavoitteitaan, vaan myös auttavat rakentamaan vastuullisempaa tulevaisuutta. 

            Ecobio tukenasi EPD -teossa

            EPD:llä on merkittävä rooli yritysten tuotekehityksessä ja sen kautta myös niiden kilpailukyvyn kehittämisessä. Se ei ainoastaan tarjoa kattavaa tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista, vaan myös ohjaa yrityksiä kohti kestävämpiä valintoja ja innovaatioita. EPD:n käyttöönotto ei ole vain ympäristövastuullinen teko, vaan se on myös strateginen päätös, joka voi vahvistaa yrityksen markkina-asemaa ja parantaa sen kilpailukykyä ja jopa varmistaa sen tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. 

            Kestävä kehitys ja ympäristövastuu ovat nykyaikaisen liiketoiminnan ytimessä. Jos yrityksesi ei vielä hyödynnä EPD:tä, nyt on korkea aika harkita sen käyttöönottoa. EPD:n avulla voit paitsi osoittaa sitoutumistasi ympäristönsuojeluun, myös kehittää tuotteitasi vastaamaan kasvavaa kysyntää kestävien tuotteiden osalta. Muista, että jokainen askel kohti läpinäkyvämpää ja vastuullisempaa tuotekehitystä on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. 

            Ecobion tiimi on tukenasi EPD:n luomisessa. Autamme sinua valitsemaan sopivan selostejärjestelmän, laadimme EPDn tuottamiseen vaadittavan LCA selvityksen, tuotamme EPD-ympäristöselosteen ja vastaamme verifiointiprosessin läpiviennistä yhdessä ulkoisen asiantuntijan kanssa. 

            Ota yhteyttä: 


              Ecobion tiimi vahvistuu

              Vuosi 2024 on todella saanut vauhtia alleen ja Ecobion tiimi vahvistuu taas! Näin olemme innoissamme esitellessämme uudet jäsenemme Ecobion tiimissä. Annu Haaranen liittyi joukkoomme vahvistamaan konsultointitiimiämme, tuoden mukanaan arvokasta osaamistaan. Hänen asiantuntemuksensa tulee olemaan merkittävä lisäys työmme monimuotoisuuteen ja tehokkuuteen. Toivotamme myös lämpimästi tervetulleeksi Jenni Penttisen, joka tuo mukanaan vankan kokemuksen henkilöstöjohtamisen ja rekrytoinnin saralta. Alla voit lukea enemmän Annu Haarasen ja Jenni Penttisen omista ajatuksista ja näkemyksistä liittyen heidän uusiin tehtäviinsä Ecobiolla:


              Annu Haaranen

              Head of Sustainability Consultancy

              Mitä tulit tekemään meillä?

              Aloitin Ecobiolla konsultoinnin liiketoimintajohtajana, eli vastaan konsultoinnin kannattavasta kasvusta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Toimin asiakasrajapinnassa myynnissä, projekteissa neuvonantajana, esihenkilönä ja kehitän toimintaamme. Oma osaamisalueeni liittyy erityisesti kestävän kehityksen johtamiseen, osaamisenkehittämiseen, muutosjohtamiseen – ja tulen näiden asioiden parissa työskentelemään esimerkiksi johdon valmentajana ja työpajojen fasilitoijana.

              Miten Ecobion arvot resonoi?

              Olen viettänyt elämästäni suuren osan luonnossa, joten sen puolesta työskentely on minulle tärkeää ja onkin ihan mahtavaa, että Ecobiolla pääsen yhdistämään liiketoiminnallista taustaani kestävän kehityksen edistämiseksi.

              Visionäärisyys ja luotettavuus on minulle tärkeää asiakastyössä – konsultteina meidän tulee olla ajan hermolla, kuuntelemme asiakasta ja opastamme heitä eteenpäin. Ecobiolla on 35 vuoden kokemus vastuullisuuskonsultoinnin saralla: toiminnassamme yhdistyy pitkä kokemus rohkean kokeilun kanssa – ja olemme luotettava ja näkemyksellinen kumppani asiakkaillemme.

              Mitä odotuksia ja toiveita sinulla on tulevasta?

              Odotan, että pääsen edistämään kestävää kehitystä ja auttamaan asiakkaitamme. Yrityksiin tulee tällä hetkellä erilaisia vaikutuksia vastuullisuus-saralla, ja heidän agendallaan on mm. tuotteiden kestävyyden kehittäminen, päästöjen vähentäminen, vastuullisuusraportointi, ja vastuullisena työnantajana toimiminen. Toivon, että pääsen työskentelemään asiantuntijoidemme kanssa monipuolisesti erilaisten teemojen parissa. Asiantuntijoidemme tausta on erittäin monipuolinen, ja joukkoomme kuuluu mm. biologeja, maantieteilijöitä, meteorologeja, diplomi-insinööreitä, kemistejä, sekä yhteiskunta- ja kauppatieteilijöitä. Monimutkaisten haasteiden ratkomiseen tarvitaan erilaisten osaamisten yhdistämistä, ja on todella hienoa päästä työskentelemään eri alojen osaajien kanssa.


              Jenni Penttinen

              Head of People and Culture

              Mitä tulit tekemään meillä?

              Tulin kehittämään Ecobion henkilöstöjohtamisen ja rekrytoinnin käytäntöjä. Vastuualueisiini kuuluu mm. esihenkilöiden tukeminen koko työsuhteen elinkaareen liittyvissä asioissa sekä työntekijäkokemuksen kehittäminen ja kulttuurin johtaminen erilaisin keinoin. Käytännössä keskeiset työtehtävät sisältävät esim. johtamiskäytäntöjen sekä rekrytointi- ja perehdytysprosessien määrittämistä, osaamisen kehittämisen ja suoriutumisen johtamisen käytäntöjen strategista suunnittelua, lakisääteisten toimintasuunnitelmien päivittämistä sekä vastuullisen työnantajamielikuvan ja työhyvinvoinnin edistämistä.

              Miten Ecobion arvot resonoi?

              Ecobion arvot: visionäärinen, luotettava ja kestävä kasvu resonoivat vahvasti omien näkemysteni, arvojeni ja tavoitteideni kanssa. Olen aina ollut utelias kokeilemaan uusia asioita, pyrkinyt rohkeasti visioimaan ja tekemään asioita entistä paremmin sekä lunastamaan lupaukseni. On ollut todella inspiroivaa ja motivoivaa päästä juuri Ecobiolle työskentelemään kestävän kehityksen syväosaajien ja suunnan näyttäjien kanssa sekä oppimaan ja kehittymään myös itse.

              Mitä odotuksia ja toiveita sinulla on tulevasta?

              Uskon vahvasti, että arvostamalla erilaisten asiantuntijoidemme näkemyksiä, mahdollistamalla jokaisen vahvuuksien loistamisen ja puhaltamalla yhteen hiileen voimme tehdä entistä vastuullisempia valintoja sekä tukea myös muita yrityksiä erilaisten vastuullisuustoimenpiteiden vahvistamisessa. Toivon, että yhä useammat yritykset tarttuvat proaktiivisesti toimeen päästäksemme isommalla joukolla muuttamaan maailmaa sekä mahdollistamaan kestävän tulevaisuuden myös jälkipolvillemme!

              Kaksoisolennaisuus – arviointi ja periaate

              Kaksoisolennaisuus (Double materiality) tai kaksoisolennaisuusarviointi edustaa merkittävää muutosta kestävyysraportoinnissa, nostaen yritysten vastuullisuusajattelun uudelle tasolle. Sen keskeinen rooli korostuu Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivin myötä, joka astui voimaan tammikuussa 2023. Kaksoisolennaisuus muodostuu kahdesta ulottuvuudesta: ulkoisesta ja sisäisestä näkökulmasta. 

              Ulkoinen näkökulma: Taloudellinen Olennaisuus

              Ulkoinen näkökulma (Outside-in), joka keskittyy taloudelliseen olennaisuuteen, avaa oven kestävyysnäkökulmien syvälliselle tarkastelulle. Se tutkii kestävyyskysymyksiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä yrityksen taloudellisen aseman ja liiketoimintamallin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden näkökulmasta. Tämä lähestymistapa tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden arvioida kestävyyden vaikutuksia liiketoimintaansa. 

              Sisäinen näkökulma: Vaikutuksen olennaisuus

              Sisäinen näkökulma (Inside-out), joka on tunnettu vaikutuksen olennaisuutena, jossa yrityksen on tutkittava oman toimintansa vaikutusta ihmisiin ja ympäristöön. Osana vaikutuksen olennaisuusarviota yritysten tulee tunnistaa liiketoimintansa positiiviset ja negatiiviset vaikutukset jaotellen ne lisäksi olemassa oleviin ja potentiaalisiin vaikutuksiin unohtamatta arviointityön keskeisenä osana kestävyyden eri aihealueita, kuten ilmastonmuutos. Tämä tarkastelu mahdollistaa ymmärryksen siitä, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan. 

              Miksi kaksoisolennaisuus on tärkeää? 

              Kaksoisolennaisuus avaa oven kattavampaan arviointiin yrityksen kestävän kehityksen kannalta tärkeistä toimista. Yhdistämällä sisäisen näkökulman, eli yrityksen oman toiminnan vaikutuksen ihmisiin ja ympäristöön, ja ulkoisen näkökulman, joka keskittyy ulkoisiin taloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä niiden vaikutukseen yrityksen tulokseen ja toimintaan. Tämä lähestymistapa antaa yrityksille mahdollisuuden tarkastella kestävyysnäkökohtia laaja-alaisemmin, kattavasti ja moniulotteisesti. 

              Yksi kaksoisolennaisuuden tärkeimmistä hyödyistä on kyky tunnistaa kestävyyskysymyksiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Tämä puolestaan mahdollistaa yrityksille proaktiivisen varautumisen tulevaisuuden haasteisiin sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. 

              Kaksoisolennaisuuden arviointia tekemällä yritykset voivat myös paremmin ymmärtää, miten niiden toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan samalla, kun tarkastellaan näiden vaikutusten heijastumista yritysten taloudelliseen suorituskykyyn. Tämä integroitu lähestymistapa tukee yritysten pyrkimyksiä kehittää liiketoimintamallejaan kestävämpään suuntaan. 

              Kaksoisolennaisuus vastaa sidosryhmien odotuksiin, jotka vaativat yrityksiltä entistä kokonaisvaltaisempaa vastuullisuutta. Yrityksen kestävyysraportoinnin odotetaan nyt sisältävän sekä ympäristövaikutusten että taloudellisten näkökohtien huomioimisen. 

              Kaksoisolennaisuuden periaate olennaisuusanalyysissä 

              Kaksoisolennaisuuden periaatetta sovelletaan olennaisuusanalyysissä, jossa molemmat näkökulmat otetaan huomioon määriteltäessä, mitkä kestävyysaiheet ovat yritykselle keskeisiä. Aihe saavuttaa olennaisen aseman, jos se aiheuttaa riskejä ja mahdollisuuksia yrityksen liiketoiminnalle tai jos sillä on merkitystä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten perusteella. 

              Raportointivelvollisuus ja ESRS-standardit 

              Yritykset, jotka täyttävät CSRD:ssä määritellyt kriteerit, ovat velvollisia raportoimaan tunnistetuista olennaisista aiheista noudattaen tarkasti CSRD:ssä määriteltyjä ympäristö-, sosiaali- ja hallintostandardeja. Tämä raportointi kattaa yrityksen strategian ja hallinnon liittyen olennaiseen kestävyysaiheeseen, toteutettujen toimenpiteiden yksityiskohdat sekä tavoitteet ja avainsuorituskyvyn indikaattorit, luoden avoimuutta ja vastuullisuutta kestävyysraportoinnin kehittyvässä maisemassa. 

              Kaksoisolennaisuuden arviointi – Ecobio Manager  

              Yritysten kestävyysraportointi on huomattavasti tehokkaampaa kaksoisolennaisuusarviointi-työkalun avulla. Vaatimustenmukaisen raportoinnin ytimessä on kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessi, joka kattaa kestävyysvaikutukset ja taloudelliset seuraukset. Tärkeä ensimmäinen askel raportointisisällön ja prosessin linjaamiseksi uusien European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardien kanssa on tämä arviointi, joka varmistaa, että yrityksesi ei vain täytä, vaan ylittää vaatimukset vaivattomasti. 

               Hyödyt: 

              • Hyvästit huolille, sillä ratkaisumme kattaa kaikki ESRS:n vaatimukset, varmistaen, että navigoit vaivatta säädösten monimutkaisuuden läpi.
              • Optimoitu arviointiprosessi, työmäärääsi pienenee samalla kun maksimoimme raporttiesi syvyyden ja tarkkuuden.
              • Saumaton automatisointi, ratkaisumme integroi arviointitulokset saumattomasti tietojenkeruujärjestelmääsi, säästäen arvokasta aikaasi ja vaivaa.

              Tutustu Ecobio Manageriin täältä!  

              Tutustu Ecobion kestävyysrapotointi-palveluihin täältä!